YT:t tulivat uutisiin. Potkuja tulossa

Syksyn värejä elokuussa

Tällä viikolla on ilmoitettu kaksista isoista irtisanomisista - Nordean ja UPM:n irtisanomisissa saa kenkää yli 1000 suomalaista. Pienempiä on meneillään monen monissa yrityksistä; uutisointi ei niihin tartu kun on isompaa riistaa uutisoitavana. Lama on ovella - hallitus puhuu Kreikka-paketista.

Meillä on nyt omituinen hallitus Suomessa että sen takia tulevaisuus pelottaa eniten. Urpilainen varsinkin tuntuu todella heikolta lenkiltä vaikka hänelle on varmasti laitettu asioita joitamaan parhaat mahdoliset taustajoukot.

Kuin satumetsässä

Politiikka on muutenkin jotenkin omituinen osa-alue yhteiskunnassa. Sinne menevät ihmiset päättämään todella isoista asioista jotka koskettavat isoa osaa Suomen kansasta - mahdollisimman pienellä asiatietämyksellä. Kulttuuriministeri joka ei välitä Musiikkitalon avajaisista - ja jota ei tunnu kulttuuri kiinnostavan ylipäätään, taloudesta vastaava ministeri joka haluaa jakaa rahaa sinne ja tänne silloin kun sitä ei ole jaettavaksi, julkkisministeri joka haluaa vesittää edeltäjänsä työn ja ottaa siitä kunnian - viis asiasisällötä.... Liikenneministeri on maassa aina ollut jotenkin outo höppänä joka ei tunnu saavan asioihin mitään järjestystä... Mutta onhan siellä tietenkin paljon hyviäkin ollut, tietenkin. Asiansa osaavia ja niistä selvää ottavia. Viime hallituksen maatalousministeri teki töitä olan takaa - kuraa lensi niskaan silti paljon.

Nyt saamme katsella Keskustan Kiviniemen kiusallisen katkeraa tappion tietä kun hän putosi todellakin korkealta alas matalimpaan pusikkoon - ei ihme kun tilannetta seurasi sen vuoden kun hän pääministerinä huseerasi ja itsetunto kasvoi yli äyräiden ja ylimielisyys ja valta asettuivat taloksi. Joillekin valta ei sovi edes pieninä annoksina! Keskusta on ihan tuuliajolla nyt ja tätä menoa häviää todellakin kartalta kokonaan. Haittaako se? Väyrynen presidenttiehdokkaana - mutta kun ehdokkaita on jo pienen kylällisen verran tämänkokoisessa maassa ja lisää vielä tulee, saa ihmetellä saadaanko tässä maassa mitään aikaiseksi vaalilupausten antamisen lisäksi.

Kuka hoitaa maan asioita? Kuka välittää mitä maassa tapahtuu tällä hetkellä? Miksi esim. luonnon ja ympäristön tilanne ei enää tunnu huolestuttavan ketään? Kreikan tuesta tuntuvat nyt poliitikot lähinnä puhuvan jos jostain...
--------
Siirrytään yleisestä omaan yksityiseen maailmaan! Politiikan maailma haisee!

Meillä töissä kuoli työkaveri tupakkapaikan viereen pääovelle vähän aikaa sitten. Surullista. Irtisanomiisia on tulossa kun myynti ei kehity, tulos on heikko. Töitä on paljon - mutta kun hintoja ei voi nostaa alalla jossa on kova kilpailu, on pakko vähentää palkkakuluja ja tehostaa toimintaa teettämällä työt harvemmalla ja siirtämällä kaikki mahdollinen tekeminen halpamaihin.

Ryteikköä juoksureitillä

Raskasta, raskasta.

Yritän itse parantaa fyysistä kuntoani samalla kun itsekin kannan huolta tulevaisuuden näkymistä. Omista, lapsien... Kuinka kauan saa itse olla töissä ja nauttia kuukausipalkkaa - se mietityttää ja joka palkka tuntuu jo melkein lahjalta! Mitä, jos sitä ei kohta enää saa?

Toivon, että saisin lapset aikuisiksi ja että he saisivat opiskelut tehtyä, työtä. Sitä toivoo jokainen vanhempi, tietenkin. Oma vanhin lapseni ei päässyt opiskelemaan keväisten yo-kirjoitusten jälkeen mutta hän on kokopäivätyössä ja asuu jo kolmatta kuukautta omassa vuokra-asunnossa. Hän sai palkankorotuksen tällä viikolla kun on tehnyt työt niin hyvin. Se on tosi kiva asia, kannustaa yrittämään lisää! Työtehtävätkin ovat jo hänellä muuttuneet; hän on saanut kehuja nopeudestaan ja hyvästä työn teosta. Kyyläävä vanhempi työntekijä joka juoruaa koko ajan pomolle ärsyttää häntä pahasti. Samaten ensimmäinen pomo jolla tuntui olevan mielipide joka asiasta - ja vessakäyntejä ei saanut olla liikaa!

Viikko sitten maalla nähty sisilisko - häntä poikkinaisena

Toinen keväällä kirjoittaneista lapsista on päässyt opiskelemaan ja syksy on alkanut mukavasti. Kurssi- ym maksut vain pelottavat - lapsen isä ei maksa ja opintotukea ei ole ainakaan vielä näköpiirissä... Olen saanut maksettua kainken mitä tähän mennessä on tarvittu, katsotaan miten syksy etenee! Kyseessä on ammattiin johtava tutkinto joten itse kyllä tuen häntä opiskeluissa täysillä, vaikka hän tähän kouluun menikin vähän välivuosi-asenteella. Hänellä on Ärrällä töitä niin paljon kuin jaksaa tehdä - on jo kiertänyt ties kuinka monessa kioskissa töissä ympäri seutukuntaa! Hienoa! Saa kokemusta, palkkaa ja oppii vastun kantamista.

Vähän ankea liikuntamaasto...

Eilen tein yli 6 kilometrin kävelyn metsätiellä. Kamera oli mukana joten en edes yrittänyt juosta. Noin muuten yritän nyt ainakin liikkua ja syödä vähemmän ja terveellisemmin. Tavoite on saada 10 kiloa pois painosta vuodessa.  Noin kilo kuukaudessa siis, pyöreästi.

Vaatekokoa pitää saada pienemmäksi, läskimaha supistettua! Nämä kilot ovat tulleet hiipien noin 10 vuoden aikana joten eivät ne ihan helposti pois lähde. Olen todistetusti ylipaioinen ja olen itsekin hyväksymässä asian - kaikessa karmeudessaan. Olen saanut siitä jo paperin, mittauksen jälkeen. Läskiä on liikaa ja kunto on huono. Joka päivä pitäisi liikkua 10 000 askelta - minulla on mittari asian selvittämiseksi. Nyt vielä saan nuo 10 000 askelta tallusteltua ehkä kerran viikossa. Miten ihmeessä voi ehtiä moiseen joka päivä??? En ymmärrä.

Lenkkipolun varrelta

Olen yrittänyt käydä säännöllisillä lenkillä - mutta voi että minulla on surkea knto! En ikinä jaksaisi juosta Cooperin testiä - yritn toissapäivänä juosta 12 minuuttia mutta ehei,  ei mitään mahdollisuuksia! Juoksin pätkän, kävelin toisen....

Tähän kuntoprojektiin menee aikaa! Riittääköhän vuosi?

Suomessa ei siis ole hallitusta, liekö tuleekaan

Tuoksuvat koristeomenapuun rivistöt vetävät puoleensa...

On se vaan kumma kun ei tähän maahan hallitustaa saada! Demarien peli oli liian läpinäkyvän kovaa ja pelkästään oman (oletetun?) kannattajakunnan asioita edistävää. Poliittinen peli on auennut koko pirullisudessaan viimeisten viikkojen aikana monelle. Vaalien voittajaon ainut jota ei hallitukseen saada koska he vastustavat rahan syytämistä konkrssimaille. Muut taas eivät ole samaa mieltä mistään, pari puoluetta pelaa kovilla panoksialla ja jollei saa kaikkea haluamaansa läpi, aloittavat läpinäkyvän, tarkoitushakuisen ja kurjan purnaamisen. Aina on toisen vika, jollei asia mene eteenpäin. ihan kuin lasten kanssa - "Kyllä mä mutta kun tuo Jyrki ei... ei kun kyllä mä olisin mutta kun tuo Artsa..."


Siperianherne kukkii -
kimalaiset surraavat, humina on kova!

 Ikävää, ei muuta voi sanoa. Ja kaikki tietenkin naamioidaan sen alle, että "meidän halumme auttaa Suomen vähäosaisia ja köyhiä ei ollut hallitustunnustelijalle mieleen". Yököttää - Urpilainen kera super-peluri Heinäluoman on todellakin sellainen pari, että ohi eikä läpi pääse! Heinäluomalla on vuosikymmenten kokemus ammattiyhdistyspuolelta ja politiikasta - sitä on nyt hyvä soveltaa ja pelata omaa peliä oikein kunnolla. Urpilainen selittelee - ja vaikuttaa kok oajan jostain syystä nimenomaan selittelijältä.

Tämä ei kuienkaan ole shakkipeli jossa on  voittaja luvasa. Ihmiset alkava olla epätoivoisia - poliitikot tuntuvat vain leikkivän; eivätkö he oikeasti näe asiossa muiuta kuin oman pienen palan hoitamisen välttämättömyyden? Miksi heeivät näe sitä, mikä on koko Suomen etu?

Sosiaalidemokraatiti halusivat laittaa lapsilisät verolle! Uskomatonta - varsinkin tuolta nimeomaiselta puolueelta!!! Kaikki puhuvat lapsiperheiden puolesta - ennen vaaleja.

Uudet vaalit kuulemma pitää ehkä järjestää! Siis kansalaisten pitää valita uudestaan kun valitut  poliitikot eivät osaa rakentaa toimivaa hallitusta. Uskomatonta! Värin valittu, siis. Kansan vika!!

Nyt otetaan mukaan neuvottelemaan suurin häviäjä Keskusta ja kysytään heiltä nöyrästi, tulisivatko mukaan. Ja kyllähän he mieluusti tulevat, kun ensin vähän hymistelevät ja ovat olevinaan epäileväisiä. Kositaan heitä nyt kun he ensin saivat rukkaset kansalta - mutta paremman puutteessa nyt sitten kysytään vielä... Kohta alkaa taas sanan säilä lentää ja itsevarmuus nostattaa puheet ties minne sfääreihin, niinhän se menee. Urpilaisen pää nousee korkealle ja puhe alkaa soljua kuin ennen vaaleja. Huh huijaa vaan!



Pelottaa. Mennään sisään!





Yököti yök... Oikeasti on politiikka tosiaan pelaamista ja likaista likaisempaa peliä.

No. Nyt on mennyt 40 päivää pääsiäisestä ja Raamatun mukaan Jeesus nousi taivaaseen. On siis Helatorstai, heliga torsdag eli vanhanaikaisesti Kristuksen taivaasenastuminsen päivä. Vapaapäivä töist. Mutta vähän on silti pakko tehdä hommia kun niitä on niin kamalasti kasaantunut tehtäväksi.


Iso ja pieni. Yhteiseloa opettelemassa.

 Kissanpoika pyörii ympärillä. Leikkii, hyökkäilee ja on villi ja ihana. Pikkuinen tyttelökissa, reipas ja hassunhauska! Lapsi käy sitä välillä ulkoiluttamassa, ostettiin sille jo heti mustat valjaat ja remmi. Pelkää ulkona vielä, pieni. Mutta meidän vanhaa kollia seuraa kiinnostuneena, yrittää tehdä tuttavuutta...

Kohta leivon ylioppilasvieraille kaurakeksejä. Huomenna teen lohipiirakkaa ja pikkupullia, korvapuusteja - kun tulen töistä.

Syötiin vohveleita aamupäivällä, lapsi paistoi ihan itse osan!

Raskas viikko

Olipa rankka viikko! Aamuisin ylös kuudelta, pientä kotihommaa heti alkajaisiksi - kun ei illalla aina ehdi eikä jaksa kaikkea järjestämään. Eli aamu alkaa eläinten ruokkimisella samalla radiota kuunnellen ja keittiötä siivoillen ja pyykkiä ripustellen yms tunnin veran, sitten töihin ja kotiin kahdeksan-yhdeksän tietämillä. Paitsi keskiviikkona jolloin meni yöhön saakka ja samalla missasin koulun vanhemapainillan. Tosi harmi - mutta olin arvannut, että näin kävisi ja kertonut asian eteenpäin - ja luvannut parille vanhemmalle järjestää nelosluokalle kahvilanpito-päivän paikallisen kirpputorin yhteyteen jossa luokka saa rahaa kassaansa. Olen siellä sitten hommissa ja passissa koko päivän, lasten ja vanhempien tukena ja apuna! Lokakuussa on moista luvassa.

Työtilanne on tosi raskas nyt; teen useamman henkilön homman kun firmassa on rekrytointikielto sen jälkeen kun meiltä irtisanottiin/annettiin irtisanomispaketit isolle joukolle ihmisiä - kustannussäästösyisä. Nyt hommia on ihan sikana meillä jotka olemme jäljellä - päivät venyvät yöhön ja viikonloppuihin mutta lisää porukkaa ei tietenkään voi palkata - eikä mitään lisäkorvausta ole meille tiedossa jotka teemme monen homman.

Iltaisin olenkin sitten ihan naatti - teen jotain ruokaa lapsille, pidän minimitasoa yllä kodin hoidossa ja yritän pysyä tolpillani. No; pidän työn teosta ja aktiivisesta elämästä...

Nyt on viikonloppu; kerron huomenna lisää miten elämä muuten menee eteenpäin. Meneehän se - tietenkin! Uutisia en ole ehtinyt seuraamaan mutta sen huomaan, että poliitikot ovat todellisia poliitikkoja Suomessa(kin) - lusmuilevat nyt tosi rankasti ja siirtävät kaiken päätöksenteon tulevalle hallitukselle; ikäänkuin Suomessa ei tällä hetkellä olisi ollenkaan vastuullisia poliitikkoja ja kykyä tehdä mitään päätöksiä mistään. Taitaapi olla niin, että poliitikoiksi valikoituua ainaja yhä alati vain ihmisiä jotka ovat kiinnostuneita ihan muusta kuin siitä, että saataisiin asioita eteenpäin ja omien viiteryhmien ja maan asioita hoidettua. Julkisuus ja vallan tuoma näkyvyys ovat parasta mannaa näille henkilöille, aivan ilmiselvästi. Uusi pääministerikin puhuu jo heti muutaman viikon jälkeen itsestään kolmannessa persoonassa ja kaikki vastuussa olevat poliitikot spekuloivat seuraaviwn vaalien tuloksista. Mikseivät he tee niitä päätöksiä nyt joihin viittaavat mukamas tulevina hallituskumppaneina. YÄK - ällöttävää!!!

Paska homma. Ketähän sinne vallan kamareihin uskaltaa ylipäätään äänestää. Rouva Kiviniemeä? Never - näiden näyttöjen perusteella!