keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Lucia valaisee synkän ajan

Maailma näyttää synkältä paikalta kun kuuntelee uutisia ja lukee lehtiä. Poliitikot ovat viemässä Suomea ja Eurooppaa synkkään mustaan alhoon taistellessaan omien etujoukkojensa nimissä ja omaa poliittista suuruttaan alleviivaten kohti maailmaa joka todella pelottaa. Suomessa eduskunta on evästänyt EU-neuvottelijansa ottamaan pelkän Suomen edun esiin neuvotellessaan Euroopan asioista. Ja minä kun luulin, että EU on olemassa koko Euroopan hyväksi... Nyt jokainen maa taistelee omien etujensa puolesta ja koko EU-laiva on ajamassa karille niin että jysähtää. Sitä jysähdystä nyt odotellaan...

Timo Soinin uusi ja raikas lähetyminen on muuttunut irvokkaaksi kaiken vastustamisksi ja aivan tuntuu, että hän joukkoineen ei elä oikeasti tässä maailmassa vaan luulee voivansa palata aikaan joka vallitsi parikymmentä vuotta sitten. Suomi on nykyään - hyvässä ja pahassa - osa suurta maailmaa enemmän kuin koskaan. Ja niinpä meillä on omituisen tuntuisia ja vaikeita ongelmia taklattavana. Kaiken sortin hyväksikäyttäjiä tuntuu olevan maailma pullollaan, kokonaisista maista yksittäisiin ihmisiin.

Kreikka ja muut eteläiset Euroopan maat elävät erilailla kuin mihin olemme tottuneet täällä Pohjolassa - he laittavat rahaa menemään ja elävät velaksi ja nyt sitten asiansa paremmin hoitaneiden maiden on maksettava siitä. Katkeraa, niin katkeraa. Samaten meille virtaa Suomeen ihmisiä köyhistä ja sotaa käyvistä maista - on romaaneja Itä-Euroopasta ja on ihmisiä Afrikan sarvesta jotka pitävät itsestään selvänä että he saavat täällä hyvän elintason - muiden kustantamana. Katkeraa, niin katkeraa.

Sitten vielä on tulossa lama ja työttömyys kasvaa.

On tosiaan vaikea ymmärtää miksi jotkut tekevät työtä ja toiset ovat vain ja öllöttävät, saavat kaiken kuin Manu illallisensa, tekemättä sen eteen muuta kun ovat olemassa. Mutta näin on. Se on osa elämää - näin kai on aina ollut ja luultavasti on aina oleva - tavalla tai toisella.

Suloisia ilon tuojia, eikö...
Ah - näitä asioita ei jaksaisi niin kamalasti miettiä. Ei enää kun sitä tavaraa on tulkut kuunneltua tauotta jo monta vuotta. Eikä mikään muutu, näyttää siltä.

Eilen näin kerjääviä mustalaisia kadun kulmassa, niinkuin olen jo nähnyt parin vuoden ajan. Aikaisemmin sellaista ei Suomessa nähnyt. Tuntuu nöyryyttävältä ajatella, että joku vain istuu kadun kulmaan odottamaan että muut antavat rahaa... Monet antavatkin. Suomessa kuulemma kannattaa kerjätä, täällä on ihmisiä jotka maksavat purkkin rahaa niin, että ne jengit jotka tuota kerjäysbisnestä pyörittävät voivat täällä oikein hyvin. Poliisi on kertonut, että eri jengit tappelevat suurimmissa kaupungeissa parhaista kerjäyspaikoista.  Asemien edustoilla on hyvä mahdollisuus tienata hyviä summia kahvipurkkiin - ja se raha maksetaan hommaa pyörittäville mafioosoille, ei sillä kerjääjä itse elä. Näin sanotaan.

Pari Itä-Euroopan romaania käveli viime viikolla lähikadulla ja katseli ympärilleen. Ihmettelin miksi he täällä, kadulla jossa ei ole kauppoja, vain taloja ja rauhallista asujaimistoa. Mutta ehkä juuri siksi! Kaikki ovat töissä päivisin. Lehdistä on sittemmin luettu, että kotimurrot meidän alueella ovat lisääntyneet paljon syksyn aikana. Sisään koteihin tullaan jopa saunan ikkunoista ja kodeista katoaa rahaa, elektronikkiiaa ja muuta kannettavan kokoista.

Kun kerran Suomessa on päätetty, että asiat hoidetaan jollain tietyllä tavalla - niin mitäs siinä sitten tehdä voi muuta kuin elää sen mukaan. Olla tyytyväinen, jos itse pystyy oman elämänsä jotenkuten ok elelemään, omat lapsensa ja perheensä elättämään. Lukita ovet ja ikkunat ja maksaa omat laskunsa. Ei silti tarvitse käpertyä omaan nurkkaansa - mutta elellä tällä tavalla kuin maailma on tällainen.

Eilen oli valon päivä - Lucia kulkueet valtasivat koulut, kirkot ja erilaiset julkiset paikat. Sain itse nauttia kahdesta ihanasta valontuvasta Lucia-kulkueesta ja niiden ihanasta laulusta. KIITOS!

Tänään on puuropäivä. Ruisjauhopuuroa - halpaa ja hyvää. Täytyy syödä jauhot pois ennenkuin pikkuhyönteiset iskevät kimppuun. Koti, jossa asuu jyrsijöitä on aina riskissä saada valtavat perhosinvaasiot syömään jauhot, murot, makaroonit ja kaiken viljapitoisen mitä kaapeista ja hyllyiltä löytyy.

Vastenmielisiä otuksia mutta miten niistä eroon pääsee? Siis muuten kuin lopettamalla marsut ja muut jyrsijät. Eläinkauppojen ruokapussit ovat aina, sanovat he itse mitä tahansa, ihan aina suuren hyönteislaunman kasvattamoita ja jyrsijänruokien mukana koteihin tulee perhosia ja toukkia jotka sitten lentävät mu imaan kodin ruokakaappeihin. Hyvät olot on niillä kodin nurkissa joita ei oikein voi kunnolla myrkyttää - pitää vain syödä ruuat pois mahdollisimman nopeasti. Turha on meillä mitään leipä- ym katastrofivarastoa pitää, se on huomattu jo aikaa sitten.

2 kommenttia:

  1. Hei vain Janikan pieneen maailmaan, kylä, käyn hiirulaisena lukemassa ajatuksiasi ;) näykin juustostasi paloja ja ajattelen sinun. maailmaasi
    Suloisia Lucia tyttöjä kuvassa.

    Ihanaa joulun odotusta sinulle, kaikesta ikävästäkin huolimatta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kivasta kommentista, Vaarinkukka-Pirkko.

    Mukavaa joulunalusaikaa sinullekin.

    Janika

    VastaaPoista