Maassa on hallituskriisi.Turhaan aikaansaatu mediatemppu?

Ruukkukukat pääsivät
ulos suihkuun

Vettä sataa kohisten, ilma on viileä. Koira ulkoilutetaan tänään vauhdilla - ja silti sisään tullessa saa pyyhkiä ja pestä tassut ja kohta myös osan lattiaa.

Viikonloppuna tuli uutisista pelätty uutinen: Halla-aho on valittu Timo Soinin seuraajaksi Perussuomalaisten johtoon. Huh huijaa. No - näin halusivat siinä puolueessa päättää - vaikka täytyy  myöntää, että tulee mieleen, että jotakin vilunkia on voinut taustalla olla. Vai halusivatko puolueen aktiivit ihan oikeasti näin, oliko tämä demokraattinen valinta vai junttaus? Monet puoluetta äänestävät, joita tunnen, eivät tätä ratkaisua halunneet ja ovat nyt tosi ihmeissään ja pettyneitä. Kaikki ministerit joutuivat ensin syrjään puolueen johdosta ja sitten - kohta - ulos hallituksesta. Se, miten nämä asiat sitten selitetään julkisuuteen ja ja kuinka kukakin osapuoli ne eteenpäin viestii, tulee olemaan toisaalta mielenkiintoista, toisaalta jo etukäteen pelottavaa. Elämme totuuden jälkeistä aikaa - ja kuten isompien maiden isot poliitikot ovat opettaneet: mitä vain voi sanoa julkisuuteen - tai vaikka jättää selittämättä tekojaan, tehdä vain niinkuin huvittaa.

Raparperikiisseliä

Jotain yllätyksiä arvasi kyllä tällainen tavallinen uutisoinnin seuraajakin olevan tulossa. Miksi ne valitsivat yhden asian puolesta puhujan, maahanmuuttoa pelkästään ainoana asiana vastustavan, ujon oloisen miehen - sitä ei voi ymmärtää! Jos joviaali ja vitsaileva kansanmies Timo Soini loi puolueen ja sai sen kukoistamaan, miten Soinin täydellinen vastakohta, kaupunkilaismies puvussaan ja ujona muista erillään seisova mies on nyt voinut saada puolueen hoidettavakseen? Tässä on varmasti takana jotakin, mitä ei voi ymmärtää - vähän niinkuin Brexitissä, Trumpin valinnassa ja muussa  äänestyskäyttäytymisessä.

Lakkasuolla kukkii lakka, suopursu ja suovilla.
Itikat olivat myös kovasti hereillä eilen illalla.

Raparperi-
mehua.

Outoa. Ja nyt sitten meillä on hallituskriisi ja Timo Soini siirtyy ulkoministerin paikalta syrjään, samoin muut hänen hengenheimolaisensa. Hallitukseen nousevat jälleen pikku-puolueet ja ärhäkkää oppositiopolitiikkaa on luvassa olan takaa. Hoh hoijaa... siitä varmasti ainakin iltapäivälehdet tykkäävät - saavat tehdä raflaavia juttuja oikein kunnolla taas. Rankkaa, ei millään innosta alkaa sitä loanheittoa seurata.

Mutta täällä pienessä elämässä voi aina keskittyä oman elämänsä elämiseen; se, miten täällä työttömyysputkessa pärjää ja kuinka saa omat hommat ja tekemiset hoidettua joutumatta kadulle, on kyllä askaretta. Omat päivät ovat sujuneet ilmaistöitä ja vapaaehtoishommia tehden jo kuukauisa - toki palkkatyötä haeskellen, mutta sitä ei ole irronnut.

Raparperimehua, raparperikiisseliä ja raparperikakkua. Sellaista olen tehnyt. Hyvää, alkukesän herkkua. Nokkosia lettuihin, muhennokseen ja keittoihin. Nam.

Hallituskuvioita, maailman menoa ja muuta yhteiskunnallista asiaa on hyvä seurata, että suurinpiirtein tietää, mitä on meneillään. Mutta elämä on kuitenkin näissä omissa kuvioissa. Vai? Onko syytä huolestua, hötkyillä jotenkin jonkun asian suhteen? Ja jos,niin miten? Monet asiat ovat niin sataprosenttisesti muissa käsissä, että mitäpä tässä muuta tekemään kuin ottaa elämä hetki kerrallaan. Kaadanpa tässä itselleni lasin hyvää raparperimehua ja sanon SKÅL teille, jotka tätä showta pyöritätte!

Tehdään ruokaa, keitetään mehua, käydään metsässä kävelyllä ja ihaillaan ihanaa, kaunista kevättä. Luonto kukkii, tuokuu ja on täynnä uutta elämää; lintukonsertit kaikuvat vielä, satakielikin laulaa, käki kukkuu!

Lohikeittoa