Talven kylmää kautta eletään - ja sekös on kiva, että on lunta, vihdoin! Syksy oli kuin pitkä lokakuu - musta ja märkä. Nyt on oikein kiva keli ja metsässä kiva kulkea koirulin kanssa ja vaikka yksinkin. Pimeälläkin näkee hyvin metsässä kun valkoinen lumi valaisee.
Tammikuu on monella uusien lupausten ja tekemisten aika. Itse olen jättänyt lupaukset tekemättä - tietenkin on hyvä aina jotakin uutta suunnitella ja aloitella mutta lupauksia sinne tänne en tee, että ei sitten tarvitse niitä stressata ja miettiä.
Sen kyllä olen itsellekin selventänyt, että käyn noissa vapaaehtoishommissa niin usein kun voin - eli ruuanjakelussa viikoittain ja vihreissä sisarissa ainakin pari kertaa kuussa (eilen viimeksi). Käyn myös auttamassa vanhaa rouvaa lähikunnassa viikoittain ainakin kesän korvalle.
Mutta tänään menen piirustuskurssille ja sepä on hauskaa! Lähden puolen tunnin päästä - saas nähdä, mitä se antaa! Kynät ja paperit on jo pakattu laukkuun ja koira ulkoilutettu, kahvit juotu. Kiva!
Äsken käytiin tosiaan metsässä koirulin kanssa. Kahlailtiin lumessa ja käveltiin myös polkuja pitkin. Jäniksen elikkäs rusakon jälkiä katselin, kuuntelin joitain lintuja. Metsän reunassa oli pari poikaa parantelemassa lumilinnaa - hieno linna onkin, monta sisäänkäyntiä!
Muutama päivä sitten oli niin tosi kylmää, että monet pikkulinnut on varmasti kuolleet, ikävä kyllä. Käyn tänään hakemassa vähän lisää linnuille apetta kun menen kohta kurssille - ennätän varmasti. Parina päivänä olen antanut vain kauraryynejä ja leipää kun en ole muuta keksinyt. Rusinoitakaan ei ollut kotona.
