Kiekkokrapulan jälkeen koittaa arki

Oma Väiski: pihapupu käy ruokailemassa lähietäisyydellä.
Tmä rusakko ei ihan pieni olekaan - jättikoivilla loikkii

Tulisipa tavallinen arki jälleen! Näin on alkanut ajatella monikin kun on kiekkoilijoiden toilailuista lukenut lehdistä – sitä raportoitavaa riittää! Nyt on kuulemma kulta-pokaalikin jo rikki. Ja netin suosituimpia videoita ovat ne, joissa kiekkoilijoiden humalassa koheltamista, rapuilta tippumisia ja kaatuilua on kuvattu. Kivaa! Hyvä Suomi!

Porukka on ryypännyt olan takaa ja aihe on tietenkin Suomessa ja suomalaisille omituisen pyhä. Ryyppääminen on joka miehen oikeus, älköön kukaan siihen puuttuko. Kun kulttuuriministeri Stefan Wallin uskalsi mennä julkisesti arvostelemaan – ja aika ymmärtävästi ja miedosti vielä - kiekkoilijoiden ja koko joukkuejohdon älytöntä julkista kännäämistä ja sekoilua, tuli, kuten arvata saattaa, takaisin kommentteja jotka pitävät pikkusieluisuutena sitä, että ei anneta jätkien juhlia kun on juhlan aika. Ylipäätään ollaan sitä mieltä että kyseinen ruotsinkielinen "kukkahattusetä"-ministeri saisi pysyä siellä ihan ikiomissa rantaruottalaisten piirileikeissä ja jättää pikkumaiset huomauttelut tekemättä. On kuulemma ministerikin joskus varmasti juhlinut ja viinaksia juonut. ”Ei pidä mennä muiden juomisia arvostelemaan”.

Jotenkin tylsää. Käyn itsekin keskustelupalstoilla niitä lukemassa ja tekstejä kommentoimassa mutta tuntuu, että nimettömyyden - ja joskus nimen - takaa huudellaan alta kaiken arvostelun olevaa matalaa tekstiä entistä härskimmin ja entistä enemmän. Sitä ei mitenkään jaksaisi lukea. Onko ylipäätään järkeä yrittää keskustella asiallisesti kun sellainen ei tunnu ketään kiinnostavan?

Miksi ylipäätään pitää aina haukkua muita? Keskustelupalstat ovat usein toisten ajatusten ja mielipiteiden mollaamista, hyvin rasistisia ja kaiken kaikkiaan perusnegatiivista tekstitystä. En tiedä miksi sellaista on, ja noin paljon. Tuntuu usein, kuin kirjoittajat haluaisivat nostaa korkeuksiin kaikkea sitä mitä ns. sivistys on aikoinaan sisällään pitänyt.

Takaisin puuhun! Eläköön barbaariset elämäntavat ja jokaisen oikeus tehdä ihan mitä vaan!

Monasti ihan hyvät blogitekstit vaikkapa Iltalehden tai Suomen kuvalehden sivuilla saavat vastaukseksi pelkkää törkyä ja asiattomia viestejä - jotka eivät usein edes mitenkään liity asiaan josta on kirjoitettu - vaan esimerkiksi kirjoittajan ulkonäköön, seksuaaliseen suuntaukseen, johonkin poliittiseen tai henkilöön liittyvän piirteeseen. Ja se mikä outoa on, näitä tekstejä ei mitenkään sensuroida. Jotenkin tuntuu, että niihin on turha oikeastaan mennä enää vastailemaankaan jollei halua kirjoittaa niin kuin kaikki muutkin - alapää-termejä viljellen, tai haukkua vaikkapa homot tai lesbot, ulkomaalaiset, tai aina suomalaisille yhtä kiitollinen vihan kohde: ruotsalaiset. Ketkä näistä keskusteluista oikein nauttivat, ketkä lukevat - ja ketkä heittävät noita törkykommentteja?

Kuuntelin eilen, kun Aki Kaurismäki jossain haastattelussa - hänhän on nyt Cannesin filmijuhlilla uuden Le Havre -elokuvansa takia - kertoi sanovansa olevansa kotoisin Irlannista jos joku joka ei tiedä häntä suomalaiseksi kysyy.. Häntä kammottaa suomalaisten nykymeno. Aika huomattava maininta suomalaisuutta kuvaavalta ja hyvin perussuomalaiselta (ei poliittinen ilmaus) mieheltä vaikuttavalta henkilöltä. Itse olen aika lailla samaa mieltä. Alaspäin on jotakin täällä mennyt, pahasti.

Unessa

Jossain netin lehtijutussa vastikään kerrottiin, että jollain keikalla jonne on ollut pääsy myös lapsilla, oli rock-henkisen konsertin kanssa lavalla ollut samaan aikaan pornotähdet esittämässä - ja läpi viemässä - seksiaktia. Tästä kun journalisti kirjoitti muistaakseni hiukan siihen tyyliin, että tämä ei ole oikein asiallista, niin jopa tuli paljon palautetta, että seksi on ihan normaalia ja mitäs pahaa siinä on jos lavalla esitetään kahden ihmisen vapaasta tahdosta harrastamaa seksiä???

Niinpä.

Vapaa seksi missä vain on siis ihan ok – koska ei vahingoita ketään. Juominen ja kännääminen on ok koska se on jokaisen oma juttu.

Anarkia on ilmeisesti seuraava asia joka tulee vallitsevaksi. Kaikki saavat tehdä mitä vain, millään ei ole mitään väliä. Kaikki jotka ovat eri mieltä, ovat tylsiä kukkahattutätejä ja -setiä ja joutavat muuttamaan Suomesta.

Pitää kyllä harkitakin. Ahdistavaa on täällä nyt. Onko tämä fiilis vain krapulaa jääkiekkokullan takia? Ei tullut juotua kulaustakaan muuta kuin kahvia ja piimää, mutta häpeä on kuin liimautunut kiinni ihoon, itselläkin. En pidä tästä enää ollenkaan. Kävin lukemassa oman kotiseudun lehden nettiversiota eilen – sama kiroilu ja mollaus vallitsivat sielläkin – jopa enemmän ruotsalaisten ja ulkomaalaisten pilkkaa oli siellä. Miksi, miksi? Vain siksi, että hävisivät jääkiekossa?

Ihanissa esikoissa pörrää kimalaisia

Katse kukkiin ja luontoon, eläimiin ja taivaan pilviin
Katselen kukkia pihalla. Omat liljat tallataan kohta matalaksi pihalla: olen laittanut muutaman liljan taimen pihamultaan, paikkaan jota kukaan ei ole 10 vuoteen hoitanut mitenkään. Naapurilla kasvaa ohdakkeita, voikukkia ja elämänlankaa omalla alueellaan. Taloyhtiön keski-ikäinen äiti-ihminen joka vahtii kaikkien roskien lajittelua ja talossa elämistä, on kieltänyt kukkien istuttamisen talon pihamaalle. Olen sinne kuitenkin heitellyt joka vuosi joitain siemeniä; meidän kohdalta mullassa onkin kasvanut liljoja, kaikenlaisia pieniä sipulikukkia kuten krookuksia, helmihyasintteja, skilloja, narsisseja ja tulppaaneja. Sitten ovat tulleet mullasta esiin orvokit ja unikot - niitä on ollut kymmeniä jo monena kesänä. Toissa kesänä kun olin lomalla, joku oli kaivanut kaikki orvokit ylös maasta ja vienyt roskiin. Multa vain oli jäljellä. Itku tuli, ihan oikeasti. Kaikki monenkirjavat orvokit oli revitty viimeistä myöten juurineen maasta.

Tähän tulee kohta rakennusteline.
Pois kaikki oksat ja pensaat!

Nyt kun suuret liljat ovat lisääntyneet - neljästä on tullut ainakin 35 tai yli - tulee paikalle seinäremontti ja kaikki kukat murskataan alle. Yritän nostaa kukat johonkin laatikoihin ja istuttaa ne toisaalle.

Remontti tulee meidän asunnon kohdalle muuten juuri kun meillä on ylioppilasjuhlat. Kyselin talon asioista päättäviltä miehiltä, eikö remonttia voi aloittaa muualta tai siirtää parilla päivällä koska meillä on isot juhlat. No ei tietenkään voi. Remonttimiehet on tilattu tulemaan juuri silloin, vaikka on helatorstai-viikko eivätkä he ehdi muuta tehdä kuin laittaa telineet paikoilleen ja repiä seinäpaneelit alas. Siis kun meillä on juhlat, on juuri meidän seinä revitty alas.

Harmittaa älyttömästi. Joku sanoi, että jos minulla olisi mies. ei tällaista tehtäisi. Miestä kuunnellaan. Nainen, tällainen yksinhuoltaja varsinkin., on aika ylikäveltävä tapaus.