Parkkisakko ja muuta ärsyttävää.

Loppuviikkoa sävytti superärsyttävä parkkisakko. 40 euroa häviää kukkarosta kuin tuhkana taivaalle - mitään niin turhaa ja harmittavaa kuin sakon maksu en voi tällä hetkellä kuvitella. Maksettava on tämkin ilo ja vielä ajallaan - muuten tulee vielä isompi kiusa ja rasite asiasta. Suomessa - niinkuin muuallakin - on lakeja ja säntöjä jotka ovat täysin järjettömän tuntuisia - -niitä on silti toteltava, olivatpa ne kuinka typeriä hyvänsä.

Tällainen oli oma tapaukseni: Parkkeerasin auton autiolle takapihalle kun menin opiston iltakurssille. Takapiha oli parkkipaikka talon takana, nuoriso skeittaili siellä ja aidan vierustalla seisoi romuauto jonka ikkunat oli lyötty sisään ja autoa oli pahjoinpideltuy ja moukaroitu selvästi jo pidemmän aikaan. Parkissa oli suurella alueella puolisen tusinaa autoja iltakuuden paikkeilla. Mietin, uskallanko jättää auton tänne - romuauton ja melskaavan nuorison takia syntyi moinen ajatus päähän. Putsasin kaiken näkyvän autosta takapaksiin ja menin kurssille.

Kun tulin takaisin illemmalla, puoli yhdeksän tietämillä, katselin nyt täysin autiota parkkipaikkaa, omaa autoani ja romu-Volvoa lukuunottamatta kenttä oli siltä puolen aluetta tyhjä. Koristepensaat kukkivat ja alue oli autio, melkein pelottavan oloinen.

Istahdin autoon ja mitä näinkään: tuulilasiin oli sujautettu muovipussi - parkkisakko! Hain lappusen ikkunasta ja toden totta - olin saanut parkkisakon sen takia, että en ollut laittanu parkkikiekkoa ikkunaan.

Kyllä otti päähän! Ensinnäkin - en ollut todellakaan huomannut, että alueella oli parkkikiekko-pakko. En ollut nähnyt siihen kehottavaa liikennemerkkiä missään. Nyt tietenkin kävin katsomassa - ja kas, sieltä puun siimeksestä sellainen läytyikin.

Näin saan kunnin maksaa kaupungin pohjattomaan kassaan 40 euroa. Maksuaikaa kaksi viikkoa, muuten tulee reilu korotus maksuun ja hiljalleen maksu menee ulosottoon.

Tuntuu autoilijan kannalta järjettömältä, että tyhjä ja autio parkkipaikka tekee tuollaista - romuautossa ei sakkolappua ollut ja se on varmasti majaillut siellä viikkoja jollei kuukausia. Mutta syy näille yksityisille parkkimaksuttajille on toki muu kuin liikenneturvallisuus tms - se on rahan kerääminen jollekin tietylle taholle. Ja sekäs nyt sapettaa. Varsinkin kun sen kiekon olisi niin perin helposti voinut auton ovitaskusta ikkunaan laittaa. GGRRRR.

Vuokra-asuntoa katsomassa
Loppuviikosta kävin myös katsomassa vuokraa-asuntoa pesulassa työssä olevan abi-lapsen pyynnöstä. Hänellä on kova hinku muuttaa omilleen mutta ei itse päässyt töiden takia aamupäivällä olleeseen näyttöön. 20-luvulla rakennetussa kerrostalossa on pieni ja todella kälyinen yksiö vuokrattavana huonokuntoisessa ja remontoimattomassa talossa. Parvellinen 20 nelioömetrin yksiön vuokra on 540 euroa kuukaudessa. Huone on likainen ja huonosa kunnossa. Nuhjuinen se on ja pimeä - ite en sinne millään haluaisi muuttaa. Muovimatto repsottaa joka puolelta, seinät, ikkunalaudat ja asunnon nurkat - kynnyksistä ja seinänvierustoista pihumattakaan - ovat aivan järkyttäväsän likaiset ja luultavasti vuosikymmenine töhkää täynnä. Verhonkaihtimen naru oli niin tahmea että se jäi käteen kiinni. Asunto on ankea. Ikkuna on kadulle ja alakerrassa on kapakka. Kulman takana on pari hierontapaikkaa ja tatuointistudio. Bussit jyräävät ohi aamusta iltaan, myöhään yöhön.

Ruokakomero



Vessa ja suihku on yhdistetty pieneksi tilaksi; vessassa voi käydä samalla kun on suihkussa. Kätevää... Vessa on muita tiloja puhtoisampi, kokonaan kaakeloitu.. Mitään vaatteenpesupaikkaa ei ole talossa missään. Talossa on vain pieniä asuntoja ja se on todellakin vanha - kahden vähän paremman näköisen kerrostalon puristuksessa.

Mitään kaappeja ei vessassa ole - asunnossa on muutoin vanha vaatekaappi jossa vanerihyllyt ja ikkuna vieressä mielenkintoinen pikkukaappi ikäänkuin seinän sisässä - se on kuulemma ruokakomero. Pysyy kylmänä koska se on ulkoseinää vasten. Pieni jääkaappi löytyy myös.

Otin kuvia asunosta ja kerroin asuntoa etsivälle nuorelle siitä illalla. Hänpä suuttui kun moitin sitä ja sanoin, että tuommoiseen ei kannata rahaansa laittaa.
Hänen mielestään asunto on hyvä! Näin sanoo vaikka ei siis ole sitä edes nähnyt. Haluaa sen! Hän haluaa muuttaa sinne, mahdollisimman pian - kissan kanssa. "Kaikki kaverit jotka muuttaa kotoa, joutuu johonkin läävään. Ei kukaan asu missään hienosti". 

Eteisen ja huoneen välinen
kynnys ja seinä vuokrakämpässä



Niin. Juu. olen itsekin ollut nuori vaikka omat lapset toki sitä epäilevät, vahvasti. "Äiti huijaa aina." Olen asunut läävässä ja kironnut muovimattoja ja kaikkea likaa ja muitten vanhaa moskaa paikoissa. (Vanhat kokolattiamatot ovat kyllä vielä kamalampia.) Silti tuo näkemäni kämppä oli kamalin näkemäni missään. Jopa pahempi kuin se kämppä missä asuin Genevessä reilun kuukauden hamassa menneisyydessä - siellä oli torakoita ja vaikka mitä, kokolaittamatot olivat kokenee kakkea muuta paitsi pesua vuosien saatossa. Aivan kamala paikka - piti torakoitten takia nukkua valot päällä ja silti niitä tuli sänkyyn. Yäk yäk...

Nyt jään katsomaan mitä asunnon hakija itse tekee. Itse en millään halua tukea noin karmaisevan kämpän hankintaa - mutta en kyllä jaksa sen enempiä asiasta meuhkatakaan. Jos halu asua noin - ja maksaa iso osa kuukausituloistaan moiseen, ei voi mitään. Anti olla vaan!

Viime viikolla kerrottiin taas, että Suomessa johtaja tienaa huimasti enemmän kuin alaisensa ja työntekijät. 21 kertaa enemmän oli jossain joku vertaus. Riippuu tietenkin alasta ja johtajasta - tuntuu tosi kovalta erolta. Toki tiedän itsekin, että ne pomot joille itse töitä teen elävät ihan eri maailmassa kuin missä itse elän - he eivät minun tapaani varmasti edes ymmärrä. Tiedän minkälaisissa kodeissa he asuvat kotirouva-vaimoineen ja kaksine lapsineen, kaksine autoineen ja kesäasuntoineen. Tiedän heidän käyvän perheen kanssa kaukomailla useamman kerran vuodessa, viikonloppumatkoilla piristymässä Pariisissa, Amsterdamissa jne. Yritän olla sitä ajattelematta koska haluan tehdä työni ja tienata sen mitä tienaan. Työttömänä en tienaisi mitään.

Oman lapsen tienestit puolitoista tonnia brutto kuussa, täydellä työajalla. Se ei ole paljon - mutta silti hämmästyttävän vähän enemmän saa äiti joka kuitenkin on töitä tehnyt neljännesvuosisadan ja hankkinut korkeakoulututkinnon. Johtajaksi olisi pitänyt pyrkiä, jos raha mielessä. Sen puute ainakin on asia josta saa päivittäin kärsiä.

Oma lapsi on ollut työpaikassaan vasta kuukauden ja työ on vain lyhytaikainen - ei vakituinen, koeaika kestää 4 kuukautta. Olen tietenkin tosi iloinen, että hänellä on työ. Ja toivon, että hän pääsee opiskelemaan!.

Tässä kun kärvistelee taas kamalassa rahapulassa ja yrittää järjestää ylioppilasjuhlia kahdelle lapselleen - ja ex-mies, lasten isä ei halua maksaa "turhaan", tulee mieleen jonkinlaista vallankumnousajattelua meikäläisellekin. Lasten isä kuuluu ilman muuta tähän "tienaa paljon enemmän kuin keskiverto" kategoriaan mutta myös siihen osaan ihmiskuntaa, joka ei millään halua maksaa mistään, mielellään ei ollenkaan. Elatusmaksut ovat olleet minumi-määrää ja nekin kuulemma "ihan liikaa", menee kuulemma vain törsäilyyn. Ja niitähän ei aina millään jaksaisi maksaakaan sitten. Ylioppilasjuhlien kuluista hän harkitsee maksavansa puolet minulle, jos esitän laskut ja kustannus-.yhteenvedon. Toetenkin teen juhlat itse, hänen ei tarvitse tehdä muuta kun paikalle tulla.

Nolottaa tosi paljon taas koko tämä homma! En haluaisi mitän häneltä pyytää, mutta kun on välillä pakko. Se on niin nöyryyttävää! Luulen, että hän nauttii siitä kun saa minut nöyrtymään ja pyytämään - panttaa sitten lähettämistään jopa pari viikkoa ja kertoo kohta toisessa lauseesa, että tllaiset pikkusummat eivät tietenkään hänellä missään näy...

Kuulemma ylioppilasjuhlat on viimeinen mitä hän maksaa - noin isojen ihmisten kuin hänen omat lapsensa ovat pitää selvitä ilman vanhempien avustusta. Joopa joo. Muistan kuinka hän itse sai kuukausittain isältään rahaa koko opiskeluaikansa; olimme silloin jo tiiviisti yhdessä...

Elämä ja oleminen kyrsii hetkellisesti oikein kunnolla.