 |
| Kotona tehty on kotona tehty. Hyvää! |
Yritän olla tässä vähän niinkuin ei mitään - en uhmaa kohtaloa ollenkaan kuvittelemalla mitään liikoja. Menenpä nyt vaan vähän käväisemään haastateltavana ja sitten katsotaan taas maailmaa, ehkä taas jotain oppineena.
Piti kuitenkin tänne purkautua, että osa jännityksestä menisi pois; olen putsannut ja puunannut itseni, kammannut ja kiillottanut ja pakkeloinut olemukseni hillityn siistiksi, jopa asiallisen tyylikkääksi...
Kohta lähden ovesta ulos, sisäään tänne tulen kun haastattelu on ohi.... Huh ja heijaa.
Peukut pystyyn ja menoksi. Nyt tai ei koskaan...
Yes, now!
Peukut on pystyssä!
VastaaPoistaKiitos, kiitos! Ihan oli hyvä haastattelu, mutta saanko työtä on vielä täysin sumun peitossa. Itseltäni. Haastateltavani keskustelevat asian keskenään ja palaavat kertomaan minulle kun sopivaksi näkevät!
PoistaNiin, siis haastattelijani keskustelevat - itsehän olin haastateltavana... Vaikeaa tämä suomi!
PoistaPeukutetaan ja toivotaan!
VastaaPoistaKiitos mummeli. Kiva kun saa kannustusta!
PoistaPidän peukkuja sulle!
VastaaPoistaSaako kysyä? Itse asun Pirkanmaalla ja en millään mitenkään löydä noin paljon työpaikkoja, johon hakisin, vaikka kuinka laajasti yrittäisin katsoa sellaisia, mihin olisi edes pientäkään mahdollisuutta edes teoriassa. Haetko laajalta alueelta vai onko tosiaan Uudellamaalla/Helsingissä noin paljon enemmän avoimia paikkoja? Vai haetko tyylillä melkein-mitä-vaan-mitä-pystyn-ja-osaan-tehdä -paikkoja?
Hei Anonyymi. Haen avoimiin paikkoihin joita on jonkin verran - yleensä vain havaitakseni, että niihin ei pääse edes haastatteluihin. Hakemus uppoaa jonnekin mustaan aukkoon, niistä kun jotain kuulee, kiitetään hakemuksesta ja kerrotaan, että hakijoita oli 150 tai 213 tai jotain sinne päin. Paljon. Olen kuullut myös, että henkilöistä jotka työllistyvät tänä päivänä, työn saa vain noin 30 prosenttia avointen ilmoitusten kautta. Suurin osa työllistyy ns. piilotyöpaikkojen kautta.
VastaaPoistaOmat haastatteluni olen saanut joko 1) lähettämällä avoimia hakemuksia yrityksiin ja tekemällä hakemuksen yrityksen tyylin mukaiseksi. Luen aina kaikki nettisivut, soaiaalisen median kanavat jne tarkkaan että tiedän tyylin. Ja sitten myyn itseäni sinne, ensin meilitse hakemuksen ja CV:n lähettäen, pari päivän päästä perään soittaen. Toinen vaihtoehto, 2) on pitää LinkedIn-profiili kunnossa ja aktiivisena; siihen kannattaa oikeasti panostaa. Olen saanut useamman yhteydenoton ja haastattelun sitä kautta.
Työttömyyden alussa "ammuin haulikolla kaikkea mikä liikkuu". Se ei vienyt eteenpäin muuten kuin turhautumisen epätoivoisille kentille. Sinne tässä joutuu joka tapauksessa säännöllisen epäsäännöllisesti; tämän vuoden tavoitteeni on hakea hullun lailla hommia, vaikka sormet verissä naputellen ja vaikka kuinka ärsyttäisi soittelu, silti soitellen ja aina positiivis-henkisesti jutellen. Työn haku on, piru vie, kovempaa työtä kuin itse työn teko.
Pirkanmaalla on myös jonkun verran työpaikkoja ollut avoinna - mutta varmasti samat hankaluudet siellä on kuin etelämmässäkin. Itse suostun kulkemaan sadan kilometrin matkan töihin; kaamea matka, mutta pakko yrittää!
Kiitos vastauksesta! Oikeassa olet, pakko yrittää! Itse olen hakenut nyt koulutuksiin, moniin erilaisiin, tarkoituksena saada uutta osaamista.
VastaaPoistaOnnea matkaan! Meitä työttömiä on nyt valtavasti - iso osa haluaa töihin takaisin. Saa olla iloinen, jos tärppää vaikkakin vähän pienempikin työ/opiskelupaikka/harjoittelu mitä ei ennen olisi kuvitellutkaan tekevänsä!
Poista