Muistin kuin muistinkin vanhan salasanan tänne - vanhaan blogiin, jota pidin viimeksi melkein viisi vuotta sitten. No, myönnän - salasanaa piti kyllä etsiä vanhoista kalentereista koska sekä sähköposti, että tietokone, että kaikki muukin mahdollinen on ehtinyt vuosien aikana muuttua.
Nyt kokeilen ihan omaksi ilokseni, vieläkö pelittää! Ja täällä sitä ollaan. :-)
Viiteen menneeseen vuoteen on mahtunut tosi, tosi paljon kaikkea - ei niistä nyt tässä mitään. Hengissä yhä, samoin koirakaveri tuossa vieressä.
Kokeilen ja mietin, joko viitsin tänne vielä sanoja kirjoitella ja mietteitä pohdiskella. Omaksi ilokseenhan tätä tekee, ei mistään muusta syystä.
Koirulin kanssa asustelen ja elelen. Se katselee ulos ikkunoista, pyytää lenkille. Käytiinkin tänään pitkällä, reilun tunnin kävelyllä. Aamulla siitä irtosi hillittömän iso ja lihava punkki - YÄK. Ihme, että en ollut sitä huomannut aikaisemmin. Itse se näytti, että hei katso - tuollainen putosi tuohon lattialle. Vein ällön ötökän vessan pönttöön.
Huomenna on äitien päivä. Pihalla kukkivat kevätesikot ja metsissä valko- ja sinivuokot. Linnut laulavat ja toivottavasti kaikilla olisi hyvä mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti