Hei me leivotaan!

Resepti joka houkutteli leipomaan

Lapsukainen halusi leipoa jotain hyvää - "sellaista kun tehtiin viime keväänä, sitä juustokakkua jossa oli limettä". Resepti löytyi - mutta kaupasta ei enää saanut samoja ainesosia. No, onneksi Pirkassa (vai oliko se lie Yhteishyvä-lehdessä, en muista) oli uusi resepti hiukan vastaavanlaisesta juustokakusta. Juuri ennen pääsiäistä julkaistu.

Reseptit kaupan omissa lehdissä ovat selkeästi osa markkinointia ja niiden kautta saadaan myytyä kaupassa myytäviä tarveaineita varmasti oikein urakalla. Joskus tuntuu hupaisalta - tai surkuhupaisalta - kun respetissä lukee esim. 3 dl Pirkka-vehnäjauhoja, 200 gr, Pirkka-voita 1,5 dl Pirkka-sokeria jne. Luuleekohan joku, että vain kaupan omat ainekset takaavat onnistumisen reseptin suhteen? Että Pirkka-tuotteet ovat välttämättömiä jos tekee K-kaupan resepteistä jotakin? Kai sitten!

No, mehän sitten kävimme nuorimmaisen kanssa kaupassa ja ostimme niin Domino-keksejä, voita, englantilaista limecurdia kuin (sairaan kallista) Philadelphia-juustoakin. Ostin kyllä yhden halvemman version tuorejuustoa mukaan...



Ainekset kasassa. Aloitetaan!

Lapsi teki mielellään pohjan murskaamalla keksit ja sekoittamalla sulan voin murusiin. "Hyvää".  Yhdessä sekoittelimme päällisen. Kiillettä emme pinnalle laittaneet koska "se on ällöttävää, ihan kun jotain limaa". No joo - ei sitä siihen tarvitakaan, oikeasti! Eihän rahkapiirakkaankaan laiteta kiillettä.

Hauska oli leipoa,  ja makoisa oli lopputulos. Mutta makeaa, tosi makeaa. Tuhtia tavaraa: kermaa ja valkosuklaata, sokeria ja suklaakeksejä. Ja tietenkin limeä mehuna ja kuorena.



Tällainen siitä tuli. Melkein kuin reseptin kuvassa!

Pieni pala kahvikupposen kanssa maistui, enempää ei pysty syömään. Meikäläinen ainakaan. Toinen leipoja ei kaivannut kahvia ja söi kakkua isot palat - oli sitten ihan ähkyssä ja totesi, että "tulee huono olo jos tuollaista syö liikaa". Niinhän siinä kävi - mutta kissa kiiruhti avustamaan, tosin salaa ja vasten käytöstapoja... Kissa ei tunnut oppivan, että pöydltä ei eläimet saa  mennä itse mitään syömään.

Juustokakun leivonta ei kaipaa uunia mutta kylmää jäähdytystilaa sen sijaan useamman tunnin ajaksi. Ja vatkainta tarvittiin kookoskerman vatkaamiseen.

Tämä varas saatiin itse teossa kiinni.
Maistui kissalle vaikka se inhoaa sitruksia.
Tästä tykkäsi, kumma kolli!