Rasvaprosentti - totuus valkeni

Uutukaiset juoksutossut. Toivottavasti kuluvat juosten - vaikka en maratonille aiokaan!

Menin töiden jälkeen ruokakauppaan - samassa kiinteistössä K-kaupan kanssa on saman ketjun urheiluliike. Menin sinne katsomaan juoksutossuja; töissä kuulin puhuttavan juoksukoulusta joka alkaa parin viikon päästä. Ajattelin kokeilla, josko saisin itseni liikkeelle sen avulla!

Urheiluliikkeen kassan vieressä seisoskeli naisihminen pienen pöydän äärellä ja pöydällä oli lappu "Ilmainen rasvamittaus". Menin siihen ja kyselin, miten moinen suoritetaan. Nainen kyseli kaikenlaista ja naputteli vastaukset pieneen kojeeseen - pituus, paino, ikä, mitä syön jne. Kerroin hänelle sen mitä tiesin - painoani en kunnolla tiedä, kuutosella se alkaa, luulisin. Siitä on jo aikaa, kun se viitosella alkoi!

Vitsaisilin naiselle, että nyt tulee varmasti isot luvut ulos mittarista. Hän sanoi, että ei varmaan "sinähän olet hoikka". Hän itse oli pieni ja tukevan oloinen, joten naurahdin hänelle.

Sitten sain käteeni mittarin jota piti pidellä kädet suorana edessä. Ja kas niin, pieni laite kertoi rasvaprosentin: 34.9. "Ohhoh, antoipa se ison lukeman" sanoi nainenkin lukemasta. "Mutta BMI on ihan normaali, hän jatkoi. BMI on painoindeksi ja se oli 23.2.

Huh huh! Minussa on yli kolmannes rasvaa - mutta painoindeksi on normaali. Hmmm? Kuinka painoindeksi voi olla normaali jos rasvaprosentti on noin korkea? Eivätkö nämä kaksi kulje käsi kädessä?

Nainen kertoi, että jos alan käyttää Herbalifen tuotteita, arvoni normalisoituvat ja oloni kevenee. Hän itse on kuulemma käyttänyt Herbalifea jo vuosia ja tuntee olonsa hyväksi. Nyt on pakko sanoa, että hän ei ainakaan kovin laihaan kuntoon ole tuotteilla päässyt - mutta en tiedä tietenkään mistä tilanteesta hän on liikkeelle lähtenyt! Hän toki kauppasi omia tuotteitaan - tarkoitushakuista. Tai markkinointia!

Aamupala. Ilman mitään makeaa sen olla pitää!

Joka tapauksessa - jos ihmisessä on yli kolmasosa rasvaa, on se kamalan paljon! Naisessa pitää olla rasvaa tietyissä paikoissa - mutta ei tuota määrää! En ole pitänyt tähän mennessä itseäni varsinaisesti lihavana vaikka kiloja toki ylimääräisiä onkin. Mutta kyllä lukema sai minut entistä päättäväisemmin kenkäostoksille ja ilmoittautumaan juoksukouluun! Nyt on pakko tehdä jotaikin, muuten on tulevaisuus pelkkää läskin sisässä pyörimistä!

Mustan-violetit Asics-juoksutossut tuntuvat tosi hyvältä - kevyet ja mukavan tuntuiset. Ovat minulle tuntematon merkki - mutta mitäpä minä juoksuasioista tietäisinkään? Onhan minulla ollut Karhut, Niket ja jotkut harmaat kamalan rumat ja jalkaa monesta kohdasta puristavat ja hiertävät juoksutossut - mutta viimeksi juoksin yli vuosi sitten ja siitä, kun olen juossut yhtään säännöllisemmin on jo monen monta vuotta.

Kävin aloituslenkillä illalla - sujautin askelmittarin rintsikoihin, otin kännykän käteen ja sukelsin ulos pimeään iltaan - sadekin oli lakannut ja tossut tuntuivat hyviltä. Kunto tuntui surkealta - juoksin pätkän ja kävelin toisen. Pienen pieni parin kilometrin pyrähdys oli tämä aloitukseni - tavoiteena on tehdä ainakin neljä pyrähdystä viikossa!

Ja tavoitteena on saada rasvaa mahan seudulta pois! Ihan ilman mitään Herbalifea! Jospa voin mitata itseni sitten jossain uudelleen!

Kävin etsimässä tietoa rasvaprosentista - ja näin kerrotaan: Naisen rasvaprosentin ihannearvona pidetään 22. On siihen siis vielä matkaa - 34.9 kun on lähtötaso.

Kuntotesti - totuden hetki

Kello on kahdeksan ja istun jo kirjoittelemassa! Ruoka on syöty ja pikku-hukka hilpasi vielä pihalle kaverin kanssa, isommat ovat kumpikin nenä kiinni tietokoneessaan, toinen sohvan syvyyksissä, toinen lattialla röhnällään. Äiskä sitten täällä kyökin puolella, naputtelemassa tätä tekstiä.

Syötiin uunimakkaraa ja muusia. Hyvin tuntui maistuvan – maitoakin meni melkein puolitoista litraa.

Tein iltapäivällä työkaverin kanssa UKK instituutin kävelytestin. Tehtiin sama testi viime vuonna – mutta eipä ole jäänyt siitä sen kummempaa muistikuvaa. No, sen muistan, että tulos oli jotakuinkin normaali vaikka olen hoitanut omaa kuntoa surkeaa surkeammin - silloin ja myöhemminkin; en ollenkaan, oikeastaan. Se tietenkin näkyy; mahan ympärille on kasvanut lenkkimakkara, olo on väsynyt ja olemus nuutunut. Niska ja pää ovat jatkuvasti kipeät – työterveysasemalta saadutfysioterapeutti-lähetteet ovat jääneet rahapulan takia käyttämättä. Muutaman kerran olen käynyt salilla ja HUPS: niska tullut parempaan kuntoon; kyllä se auttaa! Vuosi sitten luulin pään hajoavan; päänsärky oli karmeaa karmeampi ja luulin, että suoni katkennut päästä - näin mielessäni lapset äidittöminä haudan äärellä ja sen jälkeen kuka minnekin toivottomaan tulevaisuuteen heitettynä... Päänsärylle en osannut mitään tehdä, pelkkä makaaminenkin oli tuskaa – kuin joku olisi hakannut päätä isolla puuvasaralla. Sydämen syke tuntui päässä ja – outoa kyllä – kaulassa. Ei Burana, ei siniset vahvat särkylääkkeet edes joita jostain sain, auttaneet. Oksetti, palensi, silmät tuntuivat pullistuvan kivun takia päästä...

Monta viikkoa tästä kärsin, kunnes vihdoin sain lääkkeet vyyhtipäänsärkyyn! Ne auttoivat - mutta voi mitä aineita ne olikaan - ei niitä tervejärkinen kauan käytä, niin paljon ne väsyttävät; tuntee itsensä seuraavana päivänä ihan zombieksi. Mieluummin pieni päänsärky, kuitenkin! Isoon päänsäryyn on pakko ottaa - mutta vielä parempi on saada homma kondikseen vaikka joogalla!

Kevään aikana olen käynyt muutaman kerran astangajoogassa sekä pilateksessa. Pilateksesta en erityisemmin tykkää mutta jooga on tosi kivaa. Ainut ongelma on hinta: kamalan kallista – ja täytyy olla aikaa käydä. Rahapula on aika krooninen tauti sekin…

No niin – ajatus eksyi ties minne raiteille. Kävin siis UKK:n kävelytestissä. Tulos tietenkin huono, mitäpä muuta. Sain 2 kilometriä köpöteltyä 19 minuutissa 20 sekunnissa. Tuntui jaloissa - toisaalta täytyy myöntää, että numeroa liian suuret tasapohjaiset tarjous-kangaskengät eivät ole sellaiset jalkineet joissa moista testiä kannattaa tehdä – sen huomasin jo heti alkumetreillä kun kengät hölskyivät ja varpaita piti kipristellä, että ne pysyivät jalassa. Rasvaprosenttimittaus samaan syssyyn antoi sitten tylyn kokonaislausunnon: painoindeksi on 22 ja kuntoindeksi 87 eli keskimääräistä matalampi. Rasvaprosentti 32; ihannepaino on pari kiloa nykyistä pienempi mutta kun tietää, että noissa ihannepainoissa on aika paljon ilmaa, olisi kiva saada ainakin 5-7 kiloa pois. Jos haluaa olla oikeasti hoikka ja nätti, niin silloin ei ole vyötäisillä rinkulaa!

No, se siitä. Halusin repiä asian auki ja paljastaa totuuden; jospa nyt osaisin aloittaa kunnon kohentamisen. Vaikka näin:

 tarpeeksi yöunta jatkossa – 5 tuntia ei riitä.
 pienempiä annoksia ruokaa
 enemmän vihanneksia ja esim. omenoita
 pyöräilyä ainakin pari kertaa viikossa
 ei enää suklaata - kuin hyvin harvoin ja vähän

Isompia asioita ei uskalla nyt esittää – jumppatunteihin ei ole varaa eikä niihin oikein ehdikään. Ja ovat kaukana kotoa kaikki. Toisaalta työmatka on liian pitkä muulle kuin autolle – siihen menee jo nyt tunti suuntaansa eli ei voi pyöräillä töihin...

Onneksi lapset eivät ole ylipainoisia, päinvastoin – ohuita ja kapoisia vielä monta vuotta toivottavasti! Joka paikassa puhutaan lasten liikalihavuudesta ja sen vaaroista – meillä onneksi kelpaa ihan tavallinen ruoka eikä sipsejä ja limsoja kulu niin ei tule kilojakaan.

Kielot tuoksuvat vielä pöydällä. Kissa pyytää ruokaa. Jospa neuloisin vielä hetken ja sitten suihkuun…