Kuin täi tervassa - mikään ei huvita. Energia hukassa

Työt loppuivat viime viikolla, perjataina. Tarkalleen sanottuna puoli neljän aikaan kun esihenkilön kanssa kävelimme rappuset  alas ja hän suuntasi omalle autolleen, minä jalkaisin pois paikalta. Läksin hortensia-puska kainalossa kotiin päin. Olo oli tyhjä, mutta suunnittelin jo maalle menoa. Tuleva työttömyys pelotti, mutta ajattelin olla aktiivinen ja puuhailla, niin ikäät asiat eivät tarttuisi aivoihin. En halunnut alkaa kieriskelemään epätoivossa; yritän ajatella, että kyllä tämä tästä kirkastuu ja jotain aina tekevälle löytyy. Olen jo hakenut viime viikkojen aikana ties kuinka montaa työpaikkaa - mutta vielä ei ole tärpännyt.

Olin luvannut äidille, että menisin laittamaan pihapiirin istutuksia kuntoon - olen siellä jo käynytkin kolmen viikonloppuna ja sisko väleihin jäävillä viikonloppuina. Kaikki kasvaa kohisten, erityisesti rikkaruohot! Vähän voisi yrittää pitää pihapiiriä kunnossa.

Nokkoskeittoa tupituoreista nokkosista

Päälle kanamunaa ja juustoa. Namskuti!

Työhakemus kannattaa tehdä kun on positiivinen mielen vire, draivi päällä!
Tulin pois maalta maanantaina ja nyt tiistaina olen jotenkin ihan hukassa. Herään seitsemältä, juon teetä ja syön jotain, voileivät tai viilin niinkuin aina. Sitten menen työkoneelle... ei kun siis omalle koneelleni ja yritän keksiä, mitä työtä voisin tänään hakea. Tänään en saanut aikaiseksi yhtään hakemusta - yksi on puolitiessään. Muutama avoinna oleva paikka on listattuna haettavaksi - harmi kyllä, mikään ei ole kamalan kiinnostava. yksi on,mutta siinä on tosi paljon kovia vaatimuksia. Haen kyllä sitä, mutta itse ajatteeln, että pitää olla draivi ja hyvä mieli, kun hakee - muuten hakemuksesta tulee lattea ja huono. Tänään on olo niin matala ja lattea, että en saa hyvää hakemusta aikaiseksi.

Päivän aikana vetkuttelin asioiden kanssa. Sain pestyä koneellisen pyykkiä mutta siinä kaikki. En saanut keittiön kaappia siivottua, en silitettyä. Ei huvita mikään. Sain kyllä vastailtua yhden työpaikan työhakulomakkeen kaikkiin  yksityiskohtaisiin kysymyksiin ja latasin CV:n sivustolle mutta en saanut tehtyä hakumuskirjettä. Olen kuin täi tervassa tai muuten todella tahmea. Yritin luekskellä netistä uutissivustoja - mutta en saanut edes niihin kesktyttyä.  Väsyttää ihan sikana. Miten voi väsyttää, jollei mitään tee?

Raparperit on nyt parhaimillaan. Lämmitin raparpereja ensin
hiukan hellalla fariinisokerin ja kanelin kanssa, samalla kun
sekoittelin kauraryynit voisulaan ja sokeriin.

Jostakin luin, että banaanilla voisi pehmentää raparperin makua.
Siispä kokeilin. Kaksi banaania siivuttelin rapskujen päälle.

Onko kaikki työ oikeasti arvokasta? Ei minusta. Näin tosin pitää sanoa
Jotenkin tuntuu, että en vaan jaksa tätä ikuista työnhakemusrumbaa! Olen varmaan viime vuosina hakenut noin puolisen tuhatta työpaikkaa - siis aivan varmasti olen hakenut ylikin 500 työtä. Olen sitten saanut lyhyitä pätkiä, pieniä pestejä pienellä palkalla. "Sekin on arvokasta,että saat tuollaisia lyhyitä määräaikaisuuksia. siinä pysyy hyvin työelämässä kiinni" totesi te-toimiston virkailija minulle jokin aika sitten.

Paistoksesta tuli hyvää ja banaanit olivat kiva lisä maussa. Vaniljajäätelön ja kahvin
kera tarjoilin sunnuntaina ja kovin syöjät tykkäsivät.

Arvokasta? Saada olla töissä muutaman kuukauden siellä, toisen täällä. Jaa. Onko tosiaan näin?

TE-toimiston verkkopalvelu lähetti minulle haettavaksi kaksi työpaikkaa, johon en millään ole sopiva mutta  niitä on haettava, että en joudu karenssiin. No, haen sitten ja tunnen itseni idiootiksi: en täytä puoliakaan kriitereistä, ala on täysin vieras minulle.

Katsoin hetki sitten, mitä TE-toimisto nyt minulle suosittelee. Työtarjouksia sieltä lähetetään vain työttömyyden alussa joten muuten pitää itse aktiivisesti käydä siustolla. Yrittäjyys on nyt - ja ollut jo pitempään - päivän sana. Yrittäjyys on siitä hyvä ehdokas, että jollei yrittäjä-statuksella pärjä. on valtiolla pienemmät velvollisuudet maksaa korvausta. Itse en ole yrttäjäksi ryhtymässä; minulla ei ole sellaista tietotaitoa ja vielä vähemmän rahaa panostaa yrittäjyyteen, että eds unta siitä näkisin.

Rekisteröidyin myös VMP:n avoimiin työpaikkoihin. Kirjasin sinne, mitä työtä haen - asiantuntijatyötä omalla alallani, ehkä jotain muutakin, jota osaan tehdä. Aloin samantien saamaan ehdotuksia trukkikuskiksi, maalariksi, peltisepäksi, kylmälaiteasentajaksi ja raudoittajaksi. Olipa siellä  ehdotus myös muuttomieheksi ja iltasiivoojaksi. Ei ihan hakukriteerit mene näissä putkeen.

Lipstikka on kasvanut tällaiseksi kahdessa viikossa. Teinkin eilen
siskonmakkarasoppaa jonka maistoin pensaan yrtillä. Hyvää!

Olo on matalaa matalampi. Katsotaan,nouseeko se tästä. Ulkona kyllä on ihana kevätsää joten pitäisi yrittää nähdä valoisasti asiat. Ulkona tuoksuu omenapuut, pihlaja ja kielokin jo. Ja moni muu.

Näin siis tänään, kesäkuun kolmantena. Elämä jatkuu.

Työttömyys vuodenlopun lehtijutuissa. Uusi vuosi ja palkkatyö kiikarissa, rakkauskin astuu elämään!

Helsingin Sanomissa oli tänään Jani Kaaron hyvä kirjoitus työttömyydestä ja siitä nöyryytyksestä, mitä työtön kokee kun hänet suljetaan (työ)elämän ulkopuolelle.



Töitä, töitä, perunanmyyjänä,
kalakauppiaana tai konttoristina?

Eihän tämä tunne kaikkia nyt työttömänä olevia koske - tunnen työttömiä, joiden mielestä on ihan ok olla kotona - heillä on puoliso kotona ja he puuhailevat kotona kotiaskareita ja harrastavat liikuntaa, käsitöitä, mökkeilyä ja oman palstan viljelyä ym. Tunnen myös henkilöitä jotka nostavat työttömyyskorvauksia ja käyvät harmaissa töissä - saavat satasen päiväliksaa jokaikiseltä arkipäivältä, käteisenä kouraan.

Mutta me, jotka olemme työnhakutilanteessa, työttömyyspäivärahalla ja haemme kokoaikaisesti töitä, tunnistamme kyllä tuon asian omaksemme. Kiitos tekstistä, Jani Kaaro.



Iltalehti kertoi pitkäaikaistyöttömästä joka sai töitä - tosin piti muuttaa Imatralta pääkupunkiseudulle, että sai myyjän paikan Gigantista, mutta työtön muutti työn perässä uudelle paikkakunnalle kun kotiseudulla ei töitä ollut. Hänkin oli hakenut satoja työpaikkoja ennenkuin tärppäsi. Onnea siis Tommi Matikaiselle Forumin myymälään! Hyvä on saada lukea joskus työttömyydestä positiivisiakin juttuja!

Kolmas työttömyyttä liippaiseva juttu on ilmeisesti taas tyypillinen poliitikko-juttu: SDP pohtii josko työttömät voisivat tehdä hiukkasen töitä menettämättä työtömyysturvaansa. En tiedä, mitä töitä sitä pääsisi tekemään sata- pari tai kolmekin sataa euroa kuussa tienatakseen - se aiheuttaisi joka tapauksessa valtavan byrokraattisen myrskyn työttömyysturvaa maksavan liiton tai Kelan toimistoissa. Kyselin keväällä, kun menin tukityöhön, josko voisin ansaita pari-kolme sataa menettämättä tukea, sain vastaukseksi, että lain mukaan voin kyllä, mutta maksut tulevat sitten kuukauden, jopa kahden päästä siitä mitä ne muuten tulevat. No, asia jäi siihen. Enhän voi olla maksamatta laskuja tai ostamatta ruokaa pariin kuukauteen kun viranomainen tutkii tilannetta.

SDP:n ajatukset työttömistä rikkaruohoina - kuten Juhana Vartiainen onnistui hassun hauskasti sanomaan - on yhä tuoreena ielessä. Rikkaruoho tässä yrittää nyt asennooitua tulevaan, uutseen vuoteen ja uskoa, että

 

VARMASTI TULEE  AIVAN SUPER-UPEA VUOSI, 2015: LÖYDÄN MAHTAVAN MIEHEN JOKA RAKASTUU MINUUN,  MINÄ HÄNEEN. SAAN TÖITÄ JA SIITÄ PALKKAA JOLLA PYSTYN ELÄMÄÄN JA MAKSAMAAN OMAN JA LAPSEN MENOT! PÄÄSEMME MATKALLE JA PYSYMME TERVEENÄ, SAAN ENTISTÄ TIMMIMMÄN VARTALON!