Veto poissa äidillä - perutaan konsertti

Joudumme perumaan konserttiin menon Lahteen - äiti on ihan vetämättömässä kunnossa. Pelkkä kaupungilla käynti väsyttää niin, että nukkua pitää pari tuntia. Hän oli tänään känyt ruokakaupassa ja oli vielä monta tntia sen jälkeen ihan väsynyt.

Äidillä on astma, keuhkoahtauma, sepelvaltimotauti ja sydänvika. Onhan siinä kylliksi sairauksia joten ei ihme, että väsyttää. Ja onhan hänellä myös korkea verenpaine. Kaikkiin näihin on lääkkeet - ja lääkkeet väsyttävät myös. Ilman ei voi olla, kuitenkaan.

Saa nähdä, tuleeko minulle noita tauteja jossain vaiheessa - sydänperäiset jutut luultavasti ainakin tulevat; niitä on kaikilla vanholla sukulaisilla ja siihen ovat kaikki kuolleet - mummi, vaari, isosiä, mummo, setä ja isä - ja moni kaukaisempi sukulainen. Niin se menee - ja aina olen sen tiennyt. Ex-miehen suvussa taas on syöpää. Johonkinhan kaikki kuolevat että eipä moista niin kamalasti ajatella tsarvitse.

Kävelytiet ja jalankulkuväylät ovat kamalassa kunnossa näin kevään korvalla

Tilanne on äidillä välillä parempi ja välillä huonompi. Nyt on meneillään sellainen vaihe että väsyttää aivan valtavasti, melkein koko ajan. Hän ei ole jaksanut käydä emalikurssilla kahteen viikkoon ja tapaaminen eläkkeellä olevien entisten työkavereiden kanssa jäi eilen väliin. Eläkeläiset tapaavat kerran kuussa, käyvät jossain syömässä ja juttelemassa yhdessä.

Ulkona kävely on myös erinomaisen vaikeaa näillä keleillä - liukasta ja kuoppaista ja lätäköitä siellä täällä - nekin aamupäivisin jäässä.

Creme catalan

Mietin, että menisin ehkä käymään äidin luona viikonloppuna jos tämä konsertti nyt näin peruuntuu. Pohdiskelenpa sitä vielä. Väsyttää kamalasti itseänikin, pää lipeä - huomenna pon työpäivä josta ei vauhtia puutu - niin on ollit nyt jo pitkään. Ensi viikolla on työmatka Riikaan - onneksi vain yksi päivä töitä - täytyy muistaa varatalennot huomenna. yhden yön yli yritän olla - toivottavasti ehdin viimeiseen iltakoneeseen torstaina. Minulla on passi Venäjän suurlähetystössä - olen hakemassa viisumia Venäjälle mutta kuulin toissapäivänä, että matka peruuntuukin. Ihan hyvä - olisi tullut ihan kamalan kiireinen viikko ja kirjoituspöytätöitä on tosi paljon. Moskova saa odottaa!

Jospa menisin junalla äidin luo? Silloin ei voi ottaa lakanoita, pyyhkeitä eikä kissa mukaan - mutta voisi katsoa ikkunasta ulos ja lukea tai istua vain haaveilemassa. Junailu tulee toki autolla ajoa paljon kalliimmaksi... Hmm, no katsotaan nyt.

Junalla matkustin ennen paljon - kuljin junalla niin töihin päivittäin kuin pidemmätkin matkat. Silloin tuli luettua paljon kirjoja! Nyt en pääse junalla töihin, siksi autossa saa istua nykyään urakalla.

Junassa saa olla omien ajatusten kanssa ihan rauhassa, useimmiten. Vähän kuin työmatkallakin: Vaikka olisi miljoonaa asiaa tehtävänä, ei voi tehdä kuin pienen osan kaikesta kun on matkalla, poissa töiden keskeltä.

Sepä vasta rauhoittavaa vaikka tietääkin, että asiat sumautuvat poissa ollessa.