Maaliskuun kissat täysikuulla

Lumisadetta viikonloppuna. Mustavlakoista luonnostaan!

Aurinko paistaa ikkunan takaa. Mustavalkoiseen maisemaan tulee kirkkaampia sävjä - ja taivaan sini! Jollei kuuntelisi uutisia, voisi sanoa, että maailma on upea. Kevät on tulossa ja tuuli heiluttelee puiden oksia - oravan turkki ja häntä näyttivät hassun hauskoilta kun se keikkui linnun ruokinta-korissa aamusella; tuuli tuiversi häntää ja se näytti aivan pulloharjalta kevättuulen kieputuksessa. Lämpötila on plussan puolella ja lumi sulaa hiljalleen lätäköiksi ja sumuksi ilmaan. Lunta on tosin vielä paksut kinokset joka paikassa mutta kevät niihinkin vielä iskee, vaikka nyt ei ihan siltä vielä näytäkään.  

Rakeita asfaltilla

Maailman uutiset saavat mielen masentumaan - Libyaan on hyökätty ja oman maan johtaja lahtaa kansalaisiaan. Pohjois-Afrikka kuohuu - koko arabimaailma tuntuu olevan muutoksen kourissa - rankalla tavalla. Japanin ydinturma on suurempi ja vakavampi - tietenkin, ainahan se näin menee - kuin ensin kerrottiin. Koko maanjäristyksen jälkeinen ydinturman selvittäminen - ja että se ylipäätään pääsi noin  pahaksi - tuntuu olevan, tai näin meille kerrotaan, suurten virheiden aikaansaamaa lähes alusta loppuun. 

Suomessa keskustellaan eduskuntavaaleista - ja siitä, että iso osa kansakuntaa ei edes tiedä keitä on hallituksessa - monen mielestä SDP on siellä. Onpa hyvä aloitus poliittiselle keskustelulle ja vaalikampanjoinnille jos tiedon taso on tuollainen. Ihmisiin tarttuvat parhaiten sellaiset asiat joilla ei ole varsinaisesti edes merkitystä itse politiikan sisällön kanssa, tai eivät vaikuta tuon taivallista siihen mistä eduskunnassa ja hallituksessa päätetään. Poliitikkojen sekstailu ja kaikenlainen inhimillinen töppäily kiinnostaa kovasti, Soinin sutkaukset saavat hänet valtavalla äänimäärällä varmasti eduskuntaan ja hallitukseen. Tulee sitten olemaan "hauska" ylläri huomata, kuinka tavanomaisen tylsä hänestä tulee kun joutuu oikeasti vastaamaan asioista.

Ruudun takaa - keväistä valoa

Homokeskustelu on sitten leimahtanut jälleen liekkeihin. Hoh hoijaa... Joku kristillinen nuorisojärjestö vertaa videossaan homoja murhamiehiin - molemmat voi parantua, kuulemma. Voiko enää typerämmällä asialla julkisuuttta tavoitella? Ja julkisuutta tuleekin taas roppakaupalla - ja ihmiset eroavat kirkosta tämän kohun saattelemana vaikka kirkko ei täman takana olekaan. Voi Kiesus sentään, ei voi muuta sanoa.

Suomi rakastaa kiihtyä kahdesta aiheesta kerta toisensa jälkeen: homot ja pakkoruotsi jaksavat puhuttaa. Onhan sitten vielä ulkomaalaiset/maahanmuuttajat joista voi aina kiihkoilla, ja niin kiihkoillaankin.

Kolli joka pitää tappeluista

Paras lienee keskittyä omaan pikkuelämäänsä - ja paistaa vaikka lettuja!! Tein tässä päivänä eräänä ihan kivasti onnistuneen pasta carbonaran - mahtavan iso annos suli isosta kattilassta meidän nelihenkisen lapsiperheen suihin ja mahoihin alle aikayksikön! Itsekin sitä söin vaikka olin ajatellut ilman olla. Olisi kiva saada mahan kumpu häviämään - se vaatii tahdonvoimaa ja liikuntaa! Kumpaakaan ei ole kovin ollut näköpiirissä, täytyy sanoa.

Töitä sen sijaan on. Olen ihan oikeasti sukeltanut sellaiseen työputkeen, että iltaisin oksettaa ja perjantaina on jo aamupäivällä sellainen päänsärky, että pää meinaa haljeta, silmiä särkee ja niskassa tuntuu metallipikkejä..... 12-14 tuntia päivässä hommia - ja intensiivisesti; tuntuu jo fysiikassa ja päänupissa. Syömään ei ruokiksella ehdi - ruokatuntia ei siis ole. Olen istunut viimeiset pari viikkoa töissä pikku kopissa - maisemakonttorissa on liian meluisaa ja minun on ollut pakko karsia sosiaaliset jutustelut pois. Kahden työn hoitaminen ei käy ihan käden käänteessä - ja uuteen hommaan on otettava hyvä ote, että näytän osaavani sen, että minusta on sen hoitamisessa hyötyä! Väsyttää kyllä. Saa nähdä miten saan tilanten rauhoittumaan.

Parkkipaikan kuvioita

Aika hupaisaa oli tässä yhtenä iltana - aloitin neuloa toisen oranssin sukan vartta mutta olin väsynyt. Kello oli paljon ja halusin renoutua ja neuloa hetken ennen nukkumaanmenoa. Loin silmukat puikolle mutta en osannut jakaa niitä sen jälkeen puikoille - nukahtelin jo kesken silmukoiden luonnin  ja uni ja todellisuus sekoittuivat oudoksi kudelmaksi - en ymmärtänyt miten saisin silmukat puikolle - en osannut laskea, en tiennyt mitä tehdä.... Menin sänkuyyn sitten, nukahdin ihan saman tien. Lukemisen kanssa käy samoin. Luen ja luen samaa kappaletta mutta en ymmärrä yhtään mitään, nukahtelen sanojen välissä.

Lauantaina oli täysikuu ja sää oli kirkas ja kaunis. Kuun edessä tosin utua - mutta hienolta se taivalla näytti iltasella. Illalla, ennen nukkumaanmenoa, lapsi tarkistaa, että ovi on lukossa. Niin lauantainakin. Hän avasi oven ja tarkisti lukon. Kissa nosti pään, syöksyi hurjaan laukkaan niin, että liirasi nurkalla ja sinkosi itsensä huimaa lentoa ulos ovesta.Kkatsoimme hämästyneinä toisiimme. Mitäs nyt?

Samassa ulkoa alkoi kuulua valtava ulina - kuin lapsi olisi tuskissaan huutanut. Mutta ehei, siellä oli oma kollimme joka oli jotenkin aistinut toisen kollin pihalla ja nyt se seisoivat selät köyryinä toisiaan vasten ja mourusivat kammottavalla äänellä - ääni raikui naapuruston seiniltä iltaan - yksi koiran ulkoiluttaja seisahtui tien toiselle puolelle katsomaan nätelmää kahden koiransa kanssa. Maaliskuun kissat kuutamolla totta tosiaan. joskus mietin, onko tuon meidän kollin kastrointi ihan täysin onnistunut... Ainakin tappeluvaistot ovat kovasti vahvat! Kesällä maalla tämä kolli on aina tappeluissa - mouruna ja ulina kuuluu milloin minkäkin puun tai pensaan juurelta, aitan alta tai auton renkaan viereltä. Ja os toiset kollit mouruavat josain, tämä lähtee heti paikalle ja osallistuu tappeluun oikein innoissaan!

Itse lähden työmatkalle Riikaan kohta.