Marja-aikaan ja satoa säilöessä

Mustikoita ja kanervia metsästä, villiintynyttä nimetöntä kukkaa penkistä.

Vielä nykyaikaan, kauppojen hillo- ja mehuhyllyistä huolimatta on hauska säilöä omat mehut ja ja hillot, tehdä piirakat ja kiisselit itse hankituista marjoista.

Olen kerännyt mustikoita metsästä ja viinimarjoja äidin puutarhan pensaista, etsinyt sieniä metsäsätä ja suunnitellut puolukoiden, sienten ja puutarhasta omenoiden keräämistä... Karviaiset eivät ole mielimarjoja - ne kaikkein parhaimmat pienet ja makeat menevät aina ennen kypsymistään hyönteisten ja lintujen suihin - harmi kyllä mutta toisaalta - riittähän noita marjoja!

Mehuaineksia: marjoja ja lehtiä!

Mahtava terttu

Tänä vuonna on superhyvä herukkasato - tertut ovat suuria ja marjat mehukkaita ja makeita. Yhdessä punaherukkatertussa oli 20 marjaa - ja suurempiakin varmasti pensaista löytyy! Mustaherukat ovat myös hyvä - ja mustaherukan lehdet virheettömiä, puhtaita. tein niistä yhden satsin mehua - muutaman litran vahvaa mehua josta tulee parikymmentä litraa hyvää jano- ja ruokajuomaa laimennettuna, vähintäin.

Kesän mukaviin asioihin, todellisiin nautintoihin kuuluu metsässä kävely ja kaikkien siellä tuntuvien tuoksujen haistelu, metsän äänten kuuntelu; koko metsän ihana ilmapiiri. Jos onni oikein potkaisee, siellä näkee eläimiä - joskus jopa hirven. Eläimistä näkee usein jälkiä - moni on se kettu tai metso joka on juuri pakoon luikkinut kun paikalle tulee! Karhun tuoreen jäljen näkeminen saa karvat niskassa nousemaan - metsän kuningas kyllä pelottaa vaikka sen näkeminen olisi tietenkin super-hulppeaa! Käärmeitä näkee, lintuja ja kauniita perhosia aukeilla alueilla.

Nyt olen joka tapauksessa keitellyt mehuja - tilaa niille ei ole oikein ollenkaan joten pakko on säilöminen lopettaa tähän. kellari olisi hieno juttu - niitä ei kaupunkiasunnoissa juuri ole. Tädillä on kerrostalossa oma kylmäkellari alakerrassa, samoin veljellä. Olen heille niistä kateellinen - varsinkin kun kumpikaan ei omaansa juuri käytä! Minulla on jääkaappi ja pakastin; molemmat meidän käyttöömme aika pieniä - hyllyt notkuvat täysinä vaikka yritän niitä järjestyksessä pitää.

Lehtimehut pakastan muovipulloissa. Muut, mehumaijalla tehdyt herukkamehut yritän järjestää jääkaappiin niin hyvin kuin taidan - ne olisi hyvä säästää talven nuha-ajaksi mutta jollei tilaa jääkaapissa ole, on mehut juotava aika pian pois. Olen saanut tehtyä 6,5 litraa herukkamehuja - puolet mustaviinimarjaa ja toisen puolen punaherukkaa jossa on mausteena mustaa. Sitten lisäksi marskin juomat eli lehtimehut jotka säästän pakasteessa telvemmaksi.

Lehtimehua menossa pulloihin

Mustikkahilloa tein aikaisemmin - se on tosi hyvää! Viilin kanssa ja paahtoleivän päällä: ai ai ja nam nam!

Olisi kiva säilöä koko talven tarve ja syödä hilloja pannareiden, köyhien ritareiden ja lettujen kanssa. Ja tehdä kiisseleitä ja puuroja - mutta taidan olla vanhanaikainen näine ajatuksineni. Varsinainen täti, mamma mikälie...

Tuoretta pullaa ja rahkapiirakkaa - kahvihetki! Karppaajat älköön vaivautuko...

Mediassa on aina joku dietti ylitse muiden josta kirjoitellaan ja jota mainostetaan. Joka lehti kirjoittaa ja kertoo kuinka se tai tämä ihminen, tuo ja tämä julkisuuden henkilö on laihtunut ja parantanut omaa vointiaan sen avulla. Nyt on vallalla karppaaminen eli hiilihydraattien pois-sulkeminen ruokavaliosta. Syödään lihaa, maitotuotteita ja tiettyjä vihanneksia, ei viljatuotteita eikä mitään sokereita.

Itse en tuohon aio edes kokeellisesti hurahtaa. Leipä, puuro ja peruna maistuvat liian hyvältä - en halua niistä luopua! Yritän toki pienentää annokisa; saa nähdä onnistunko.


Päärynätkin kypsyvät pian!

Leipä on vuosisadat ollut symboli ruualle - nyt pitäisi jättää leipä, sokeri ja kaikki missä niitä luuraa pois kokonaan. Ei jälkiruokia, ei karkkeja, ei puuroja eikä kastikkeita. Perunat ja riisi pois, makaroonit ja kaikki pastat pannaan. Voi kamalaa - ei onnistu meikäläiseltä kyllä moinen! En halua, en en!

Suomalaiset hurahtavat vuosi toisensa jälkeen vaikka mihin diettiin ja senkun vain lihovat. Syövät kevyt-tuotteita ja Tuntuu, että jos söisi ihan tavallista perusruokaa mutta vain normaaliannoksia ja ilman sipsejä, limpparia ja muuta teollista kasapäin, ei lihavia ihmisiä olisi ollenkaan.

Olen tietenkin itsekin monta kiloa liian iso - mutta se johtuu liian paljosta syömisestä ja liian vähästä liikkumisesta - näin uskon. Ei varmsati ainakaan siitä, että rakastan leipää ja perunoita, silliä ja muuta hyvää ei-teollista ruokaa.

Nyt kun kesäloma loppui ja menin taas työpaikan kanttiiniin eli ruokalaan syömään, tuli maha täyteen ilmaa ja olo turposi inhottavaksi - työpaikkaruokalan ruoka tehdään mahdollisimman halvalla ja siinä on teollisuuden suosimia lisäaineita niin paljon kuin niitä ruokaan voi tunkea. Ja sen huomaa maussa, ulkonäössä ja omassa olossaan ruokailun jälkeen. Mutta silti sitä ruokaa syön melkein joka työpäivä. Tulee muuten nii kiukkuiseksi ja nälkäiseksi!

Hyvä ja edullinen viini muuten löytyi sattumoisin pikku-Alkostamme. Äidin kanssa siellä olimme ja halusimme jotain joka ei ole kallista. Tämä etelä-afrikkalainen punaviini on hyvää - laitan kuvan ihan muistutukseksi tähän!