perjantai 29. lokakuuta 2010

Kakkua, kakkua - mummille, lapsille ja muille kahvittelijoille!



Tule meille vaan, meillä leivotaan!

Siitä onkin jo aikaa kun viimeksi kakkua leivoin! Jouluksi taatelikakkua, keväällä Sacheria. Mokkaruutuja voi ehkä kutsua kakuksi, tavallaan – niitä pellillisiä tehdään kotiin pari kertaa vuodessa, koulun myyjäisiin sitäkin useammin. Kakku ei oikein käy meillä kaupaksi; kun herkutellaan leivonnaisilla, syömme pullaa tai piirakkaa, kaurakeksejä tai suklaata. Isommat lapset tosin ovat ihastuneet ns mutakakkuun - suklaakakkuun joka jätetään hiukan raa'aksi keskeltä. Jos oikein haluaa hemmotella itseään, se tulee syödä lempeästi vatkatun kermavaahdon kera. Siis ihan oikean kermavaahdon - ei niiden kemiallis-makuisten vanilja- ym. sekoitteiden. Leivonnassa jos jossain kannattaa käyttää vain aitoja aineita - ei mitään kevytversioita jotka maistuvat pahalta ja ovat täynnä lisäaineita. Yhhyh!

Jos herkuttelee, sen voi tehdä kunnolla - vaikka sitten hiukan harvemmin!

Nyt tein sitten Kotilieden reseptin mukaan appelsiini-suklaakakun. Aika makea siitä tuli; olisi ehkä voinut laittaa mukaan jotain muutakin maustetta tai sitten hiukan vähentää sokeria. Sukaatti tai hiukan enemmän appelsiinin kuorta olisi ehkä reipastanut makua.
Alumiinivuoka jättää vaaleamman pinnan kuin teflonpinta. Kumpi kauniimpi?
Tätä syömme viikonloppuna kahvin kera. Teinit saivat oman kakkunsa joka jää kotiin kun menen hakemaan pikkuista mummin luota jonne vien toisen kakun. Ehkä vielä leipasen jonkun piirakan kun menen äidin luona käymään. Pikkuiseni on ollut mummin luona oljamissa koko viikon - koulun syysloma osui juuri kiireiseen työviikkoon joten oli hurjan kiva, että lapsi pääsi mummin turvalliseen ja mieluisaan hoivaan - hän meni ensimmäistä kertaa sinne aivan yksin - bussilla koko pitkän, monen tunnin matkan. Mummi ja eno olivat sitten perillä vastassa ja viikko onkin vierähtänyt kivasti - lapsi on saanut paistatella huomion keskipisteessä mummilassa! itse toivon, että tämä viikko tallentuu lapsen pitkäaikaismuistiin ja niitä asioita joita nyt on saanut tehdä mummin kanssa voi muistella pitkin elämää. Minulle mummilamuistot ovat jatkuvasti mieluisaa muisteltavaa - mielessäni matkustan sinne, kaukaisiin aikoihin ja lempeisiin tunnelmiin hyvinkin usein.

1 kommentti:

  1. Ihanan näköinen on kakkusi :o) omatkin tekeleet maistuivat hyviltä, samalla ohjeella tein.
    Oletkos koskaan kokeillut noita mokkapaloja tehdä muffinsi vuokiin, tulee aika kivat, ja sisään voi laittaa suklaapalan joka löytyy sitten makeana yllärinä.
    Ihanaa kun lapsi voi käydä mummin luona, omatkin lapsenlapseni tulevat mielellään kylään ja jäävät yöksi, ja olen onnellinen että asuvat lähellä niin näen heitä usein.

    VastaaPoista