Politiikan ihmeellinen maailma

Mustikoita nautitaan tuvan pöydän ääressä ja ihmetellään politiikan
kuvioita ja maailman menoa

Seuraan uutisisa, Suomen ja maailman tapahtumia netistä, uutisista ja satunnaisesti myös paikallislehdistä ja Helsingin Sanomista. Viimeksi mainittua tilailen, kun raaskin maksaa tarjouksen viikonlopuiksi. Edellinen neljän kuukauden jakso päätttyi viime viikolla enkä nyt työttömänä pysty lehteä tilaamaan. Kirjastossa voi tietenkin käydä lehtiä lukemassa, Koronakin on jo siinä tilanteessa, että lehtilukusalit on auki ja siellä voi lueskella uutisia vaikka kuinka ahkerasti.

Pikkurouva
poliitikko

Politiikka on toisaalta mielenkiintoista seurattavaa - toisaalta todella raivostuttavaa ja ennalta arvattavaa. Samat kuviot ja lauseet toistuvat vuodesta ja vaalikaudesta toiseen, lupauksia annetaan ja sitten ne unohdetaan ja omaa etua ajetaan joskus peitellymmin, joskin avoimemmin. Valtaan rakastutaan kerta toisensa jälkeen. Ajankohtais-ohjelmissa toimittajat kyselevät aina samat kysymykset ja poliitikot vastaavat itselleen sopivasti mitä haluavat; useinkaan ei kysymyksiin vaan kertomalla omia, itselle tärkeitä asioita. Huoh.

Annika Saarikko, Suomen pelastaja

Nyt oma pulssi ja ärsytys nousee reippaasti huippulukemiin kun katson Annika Saarikon nostamista keisarinnaksi valtakunnan politiikan huipulle. Kuvio on sama kuin monen "Suuren Lupauksen" nostaminen on ollut aikaisemmin. Ei onnistunut Sipilä, ei Kulmuni ja  onhan noita  esimerkkejä siinä puolueessa - niinkuin muissakin - rutkasti. Silti se tuleva uusi on aina jotenkin erilainen muka, mahtava ja puolueen nousun takaava. Nyt tuntuu sekä puolue, että äikkäriltä palaava rouva itse saavansa maan asiat  kuntoon ja puolueen kannatuksen nousemaan tuosta noin vaan, omilla kyvyillä ja omalla mahtavalla persoonalla. Onnea matkaan - ole rehellinen ja aito, tee työtä ja jätä naistenlehtijulkisuus! Älä viekstele ja pelaa ikävää poliitikkopeliä. 

Voi kukkuluuruu vaan! Saas nähdä, miten tuossa käy. Ja ketä syytetään, kun se ei sitten onnistukaan. Itse ei poliitikko yleensä ole syyllinen mihinkään.

Kokoa on uudella äitipoliitikolla enemmän kuin edeltäjällään. Onko osaamista ja pondusta kokoa vastaava määrä? Toivottavasti; maa tarvitsee oikeasti järkeviä otteita ja muutakin, kuin oman itsensä nostamista. 

Selvähän on, että Saarikko valitaan, on häntä tuohon pedattu jo niin aktiivisesti.

Onnea vaan, rouva Saarikko!

Otetaan lisää kahvia ja katsotaan kukkia, nautitaan kesästä.
Politiikka menköön omia  latujaan - niinkuin se meneekin

Keskikesän ihana aika on täällä!

Perinteinen ja kaunis aita puutarhan ympärillä

On ruusujen aika.

Minun pitää tänään kirjoittaa ainakin yksi, toivottavasti kaksi työhakemusta. Syksy tulee yllättävän nopeasti; on hyvä, jos on viritellyt verkkoja veteen jo tarpeeksi varhain  - siltä varalta, että joku kiinnostuisi minusta työntekijänä. On kuulemma valtava pula työntekijöistä vähän siellä ja täällä. Täällä olisi  hyvä tyyppi, joka tulisi mielellään töihin! Paikkoja on auki yllättävän paljon, keskellä heinäkuun helteitä ja kesälomia!

Heinät ovat kauniita

Verryttelen kirjoituslihaksia  nyt tässä ensin; kerron mitä on nyt mielessä ja tekeillä. Kirjoittelen tänne sanoja peräkkäin ennenkuin aloittelen asiakirjojen tekemisen! Ajatusten virtaa lämpimän kesän pehmentävin aivoin!

Perhosten kuvaus kännykällä
ei oikein onnistunut

Nyt viikonloppuna olen nauttinut ihanasta kesän ajasta ja tehnyt pitkiä kävelyjä koiran kanssa - no, mikä nyt on pitkä. Tänään oltiin kävelyllä lähimetsässä yli kaksi tuntia; metsässä kuului vain linnun laulu, pörriäisten surina  kukissa ja jeinäsirkkojen siritys.

Ne ovat nyt alkaneet sirittää! Metsän valoisilla aukioilla oli paljon perhosia - eri värisiä ja kokoisia. Tunnistin vain neitoperhosen ja sitruunaperhosen mutta paljon erilailla kirjavia siellä lenteli ja lepatteli. Myös heinät kukkivat. Kaiken kaikkiaan, oli ihana kävellä metsän rauhassa, luonnossa. Kuuma on; koirakin meni useamman kerran varjoon ja lösähti siihen lepäilemään.

Mummilasta tuttu, tuoksuva kukka, saunakukka.
Saunan ikkunan alla ennen kukkivat. Suopayrtti.

Eilen tein taas  yhden sukan valmiiksi samalla kun katselin Wallanderia telkkarista. Laitan kuvan tänne, kun saan sille parin tehtyä joskus ensi viikolla. Sen jälkeen teen jo kesäkuussa aloittamani villapaidan valmiiksi; vadelman punaisen ja varmasti lämpimän - syksyllä se tulee hyvään käyttöön. olen jo löytänyt uuden mallin neulottavaksi - tai oikeastaan kaksi. Lankoja en ole vielä hankkinut mutta haluan tehdä kirjoneulepuseron.

Novitan mallit ovat olleet tosi tylsiä pitkään, mutta nyt uusi Novita-lehti houkuttelee! Kannessa on kivan näköinen kirjoneulepusero ja samaan tyyliin myös hame. Mietin, saisinko sellaiset tehtyä. Ja mietin erityisesti, voisinko pitää ja käyttää neulottua hametta vielä - maha on nimittäin alkanut ikävästi pömpöttää eikä se  tee mistään neuleesta  kivan näköistä.

Onko teltta kiva vaate? Joku tykkää... HeSan kuva.

Laihduttaminen voisi auttaa (!) mutta eivät nuo kilot helposti karise eikä maha tunnu litistyvän millään. Järki sanoo, että neuleet ja trikoovaatteet pitäisi suosiolla jättää hoikemmille ihmisille, koska ne vain tuntuvat alleviivaavan muhkuroita, kukkuloita ja läskejä Itse en toisaalta tykkää mihinkään telttaankaan pukeutua. Vähän "isommille" naisille suositellaan helposti jotakin isokuviollista tyyliin Marimekko. Huh, ei minulle!

Annika Saarikolla oli Japanin kruununprinssin vierailulla sinivalkoinen Marimekon telttamainen leninki alkukesällä. Varmasti mukava päällä - mutta ei se tyylikäs kyllä ole! Mutta vaihtoehdot voivat olla  kuumana päivänä isolle ihmiselle vähissä. Eikä makuasioista pitäisi tietenkään kovin paljon julkisesti mitään sanoa.

Pesin tämän koinsyömän shaalin eilen, kuivatin narulla.
Yritän tehdä siitä sohvatyynylle  uudet päälliset. Keskikohta heitetään pois.

Vanhasta shaalista uudet  tyynyt?
Ennen noita uusia neuleita ajattelin kuitenkin syventyä aitan uumenista viime viikonloppuna löytyneeseen villashaaliin jonka sain lahjaksi ex-mieheltä Italian reissulta vuosia sitten. Se on hienoa villaa, kai merinovillaa - ja nyt kun se on ollut aitan kaapissa muka tallessa monta vuotta, ovat sen kimppuun käyneet koiperhoset - tai joku muu ötökkä. Harmittaa tosi paljon! Peitto on ihan täynnä reikiä mutta en luovuta!

Yhden tyynyn jo ostin. 
Rikkinäinen peitto muuntuu hienoksi tyynyksi 

Teen siitä kaksi sohvatyynyn päällistä. Leikkaan ne neljäksi neliösi, päättelen reunat huolellisesti, ompelen ne tyynyksi niin, että kumpaankin tyynyyn tulee kaksi tupsua vastakkaisiin kulmiin. Keskikohta on reikäisin, sen heitän pois. Reijät korjaan niin, että paikkaan ne mahdollisimman hyvin ja aplikoin tai kirjon  jotain kukkia tai koristeita muutamalla sopivalla värillä niiden päälle. Katsotaan, onnistuuko!

Vanha hame sai uuden elämän

Vanhan hameen uusi elämä
Pömppömaha on ärsyttävä. Samoin se kurja tosiasia, että tulee syötyä liikaa ja vaatekoko kasvaa ja koko oma ruho tuntuu jäykältä ja kaikin puolin liian isolta. Suklaat ja muut makeat herkut pitäisi vaan osata jättää syömättä. Samalla, kun tuo shaali löytyi aitasta, tytär kaivoi sieltä monia muitakin vaatteita jotka ovat olleet ennen mieluisia.

Kuten tuo vieressä oleva hame - en edes muista, milloin olen mahtunut siihen - kokoa 32. Se on joutunut aittaan ja nyt sen löysi tytär. Se pestiin, silitettiin ja nyt se on uudessa käytössä.

Tuota hametta en tule ikinä saamaan enää päälleni - mutta  jospa nyt jonkun kilon saisi kuitenkin karistettua. Hame on kyllä vieläkin nätti! Ja moni muu aitan uumenista kaivettu vaate jotka nyt on otettu uuteen käyttöharkintaan!