sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Spekulaatiota Nokiasta - paljon ja katastrofaaalista

Ison kaupan lehtiteline ennustaa kuolemaa Nokialle
Katselin iltäpäivälehtien lööppejä hakiessani lasta partioreissulta ja mietin, millä perusteella, miksi niistä tehdään aina niin raflaavia, niin kamalan liioiteltuja ja katastrofaalisia. Nyt teilattavana on Nokia, ensi viikolla on vuorossa joku muu asia tai ilmiö. Teilattava kohde tai katastrofin aihe voi olla mikä hyvänsä julkkiksen humalassa ajosta tai avioerosta terroristien hyökkäykseen - tai kuvitelmat ison firman tuhansista irtisanomisista niinkuin nyt. Viikonloppuna on nähty kuva ristin muotoon laitetuista Nokian kännyköistä - tarkoitus on näköjään antaa ymmärtää, että Nokia on lähdösää Suomesta, työntekijät menettävät työnsä, alihankkijat leipänsä ja Suomi kaikki ne miljoonat ja miljoonat vero-eurot joilla rahoilla niin paljon on kustannettuja maksettu viime vuosina.

Media on julma. Kun sen hampaisiin joutuu, ei lahtausta ole kiva katsoa. Ilkka Kanervan, Matti Vanhasen ja monen muun isokenkäisen poliitikon hölmöilyt kaivetaan esiin ja sen jälkeen alkaa moralisointi joka pian on kunnon rääkkäystä, kuin koulun pihalla ringissä. Yksi tökkää yhdestä kohdasta, toinen toisesta ja kolmas potkasee sillä aikaa nilkkaan, neljäs tuikkaa kepin kylkiluiden välistä sisään. Kun tarpeeksi kauan on lyöty. makaakin uhri maassa. Sitten siirrytään seuraavaan.

Monen lukijan mielestä onkin ihan oikein, että "ne siat saavat mitä niille kuuluukin". Ihminen ryhtyy toisen tuomariksi ja pyöveliksi. Median on tämä helpompi tehdä kun siinä ikänkuin ollaan hyvällä asialla. Puhkotaan mätäpaiseita.

Mitä suurempi kamaluus, mitä kaameampi uutinen, sen hulppeampaa ja upeampaa se on! Siihenhän koko lööppijulkisuus toki perustuukin - huonojen uutisten esiin kaivamiseen ja niillä mässäilyyn.Onnettomuudet myyvät! Ja jollei niitä luonnostaan tule, niitä voi kehitellä ja maustaa

Järven selkä oli tänään tuulinen.
Mitähän työntekijät ajattelevat näistä uutisoinneista? Ei varmaan kovin paranna työviihtyvyyttä tai ylpeyttä olla töissä Nokialla. Tuntuu, että lehdet kilpailevat siitä, kuka pahimmin sanoo ja liiottelee! Lehdistön tyyli ei ole enää luottamusta herättävä ja uskottava niinkuin joskus oli. Myyvätkö tällaiset lööpit tosissaan lehtiä enemmän kuin asiallisemmat otsikot? Ilmeisesti - miksi niitä muuten noin tehtäisiin...

Jos elämä olisi kuin lööpeissä kerrotaan, eläisimme ja kuolisimme jatkuvien katastrofien ja keskellä kuin Die Hard-elokuvan pauhun keskellä. Yksi katatrofi ei ennätä edes hiljetä ennenkuin seuraava on jo päällä ja vie meitä kuinlaskiämpäriä....

No niin. Sanottu on nyt tuokin...

Olemme talven kylmimmässä ajan keskellä. Sydäntalvi on iskenyt hyytävät sormensa meihin. Ja kylmää nyt tosissaan onkin,  - pakkanen puri poskiin isot kuivat laikut ja peukut, etusormen ja ukkovarpaan tunnottomiksi. Ihan kuin lapsena hiihtäessä, joskus muinoin - mutta nyt olin vain kävelemässä vajaan tunnin verran - tuuli teki säästä entistä kylmemmän.

Uusi viikko alkaa ystävänpäivällä. Ystävällisesti? Moni antaa ja moni saa huomenna kukkasen, suklaata - suukonkin ja halin, ystävänpäivän kunniaksi. Ystävyys on iso asia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti