Janikan matikkasoppa - kuvaneuvokki 9

Matikka eli made on kala joka uiskentelee sekä järvissä että Suomen meren puoleisella rannikolla. Kala on tumma ja aika pelottavan näköinen, kuin mutaan kääriytynyt. Sillä on alaluassa viiksi - sehän kuuluu turskakaloihin, viiksivalluja ovat kaikki!

Kalakauppiaan nylkemä ja paloittelema parikiloinen matikka

Matikkaa on kautta aikan pyydetty sen kutuaikaan alkuvuonna. Se kuuluu siis helmikuun ruokapöytään ja mateen mäti on herkkua jota voi nauttia helmikuussa nautittavien linnien eli blinien kera. Nam että sekin on hyvää!

Viime talvena ei meinannut matikkaa saada oikein mistään; kalatiskeillä kerrottiin, että jäät ovat liian huonot mateen pyyntiin. Viime vuonna ei sitten matikkaa syötykään. Tänä vuonna saimme hankittua kaksi pienehköä järvimatikkaa äidin kanssa kun olin hänen luonaan pari viikkoa sitten. Tänä viikonloppuna onni oli suopea ja sain parikiloisen mateen nyljettynä ja valmiiksi paloiteltuna tehtäväksi sopaksi. Meressä kasvanutta kalaa on tämänpäiväinen viiksivallu.

Vihannekset keittoon

Mateen nylkeminen ei muuten olekaan ihan helppo juttu! Oma  vaarini oli taitava ottamaan niljakkaan liukkaalta mateelta takin pois - itse toivon aina saavani kalan valmiiksi nyljettynä.

Ryhdyin siis toimeen. Matikkakeitosta on useita versioita keittokirjoissa. Keitetäänkö ensin ruodoista ja päästä liemi johon liemeen sitten lisätään perunat ja kalapalat - kuten tein pari viikkoa sitten - vai keitetäänkö kaikki maidossa alusta lähtien kuten teki oma mummi tuvan hellan ääressä aikoinaan?

Tällä kertaa ajattelin laittaa soppaan myös pari porkkanaa - sitä en ennen ole tehnyt. Kannattaa kokeilla; ei se että "aina ennenkin on näin tehty" voi olla ainut ohjenuora vanhojenkaan ruokien kanssa.

Näin tein tänään:

Matikkasoppa:
1 kunnonllisen kokoinen matikka nyljettynä, tai pari pienempää
1 - 1.5 l vettä
n 10 maustepippuria
n 10 valkopippuria
1-2 sipulia
suolaa
maitoa tai kermamaitoa
voita
tilliä ja ruohosipulia

Kuori sipuli, älä paloittele sitä. Nylje kala laita se maksaa lukuunottamatta veteen mausteiden ja kokonaisten sipulien kanssa kypsymään. Laita maksa kylmään veteen odottamaan. Maksa kypsyy nopeasti eikä sitä tarvitse keittää kauaa.



Laitetaan kiehumaan...



Sillä aikaa kuoritaan ja pilkotaan juurekset

Keitä 10-15 minuuttia kunnes kala on kypsä.

Kalan kypsyessä kuori perunat ja porkkanat, paloittele ne sopivan kokoisiksi.

Nosta kalapalat pois vedestä ja laita juurekset kiehumaan veteen. Juuresten kiehuessa irroittele kalasta suurimmat ruodot syömisen helpottamiseksi.

Loppusilausta vailla

Kata pöytä. Ruisleipä ja voi pöytään, juomaksi vesi, maito, piimä ja kotikalja ovat kaikki sopivia.

Kun perunat ja porkkanat ovat kypsiä, poista sipulit keitosta ja kaada kermamaito joukkoon. Lisää myös kalan maksa joukkoon ja anna liemen vielä  kiehahtaa.

Tässä vaiheessa on syytä kertoa, että ruokailijoiden joukossa saattaa olla sipulin ystäviä. Liemessä keitetty sipuli ei ole monenkaan herkku - joukossamme on kuitenkin henkilöitä jotka RAKASTAVAT pehmeäksi keitettyjä sipuleita. Ei kannata siis tehdä samaa virhettä kuin itse tein eli heittää sipuleita roskiin vaan antaa ne sipulin ystävän nautittavaksi.

Jos liemi vaikuttaa laihahkolta, suurusta keittoa vehnäjuholla.

Laita kalapalat joukkoon ja tarkista maku. Ennen tarjoulua, laita joukkoon voikimpale ja reilusti tilliä ja ruohosipulia.

Nauti ruoka hitaasti herkutellen.

Ja sitten syödään, olkaa hyvä ja aloittakaa!

Keittoa on runsaasti. Kukaan ei jää nälkäiseksi.

Jälkiruuaksi keitolle sopii kiisseli kermavaahdolla - tämä perinteinen suomalainen vaihtoehto.

Myös Lidlin herkullinen ja voimakkaasti kahvilta maistuva capuccino-jäätelö sopii jälkiruuaksi tälle sunnuntain keittopäivälliselle.

Hyvää ruokahalua!

Jälkiruoka: erinomaisen herkullinen yllätys: capuccino-jäätelö

Lomanen mummilassa - ihanaa!

Torstain ja perjantain olin luvannut lapselle yhteisiksi lomapäiviksi jo aikaa sitten; onhan nyt hänen hiihtolomansa ja olisi kiva tehdä jotain mukavaa yhdessä. Alkuviikolla lapsi on ollut kaverin synttäreillä ja yökylässä ja puuhaillut ulkona toisen kaverin kanssa. Se on mukavaa mutta itseäni harmittaa, kun oma työ ei näitä lasten asioita oikein huomioon ota; toisaalta on toki itsestä kiinni lähteekö vain ja jättää hommat - priorisoi. En ole osannut, en uskaltanut jättää isoja kokouksia käymätttä ja hommia tekemättä koululomien takia - ja vuosien ajan ovat omat lomapäivät jääneet pienemmiksi kuin laki sallii.

Kaksi päivää otan nyt kuitenkin lomaa ja lähden lapsen kanssa pois kotikuvioista!

Torstai-aamuna, eilen, heräsin jo ennen seitsemää laittamaa kaiken kuntoon, että päästään lähtemään mummilaan - ajomatka kestää kuitenkin useamman tunnin. No, kaikenlaista häslinkiä tuli aamuksi ja sitten olin melkein unohtaa jo pari viikkoa sitten sovitun keskustelun ammattiliiton työuranohjauksen kanssa. Onneksi hän soittti - tunnin keskustelu oli oikein hyödyllinen ja sain paljon vinkkejä niin CV:n tekemiseen kuin mistä voi hakea töitä.

Mummin luona oltiin juuri ja juuri valoisaan aikaan ja vietettiin kiva ilta.

Perjantaina on puuhapäivä - lupasin tehdä ruuan ja leipoa pullaa.

Perunanmyyjä torilla

Tulkaa syömään!

Käytiiin perinteiseen tapaamme kauppaostoksilla torilla, hallissa ja torilla ja juotiin kahvit torin kupeessa olevassa kivassa kahvilassa. Matikka-aika on lopuillaan mutta saatiin kuitenkin soppa-ainekset. Matikkakeitosta tuli hyvää vaikka olisi se voinut ehkä hiukan tuhdimpiliemistä olla! Vanhoissa resepteissä kehotetaan keittämään keitto alusta saakka maitoon mutta itse teen mieluusti ensin liemen ruodoista ja päästä. Lientä tuli ehkä liikaa. No - hyvää se oli!

Mustapekka-peli ja viinilasi - hmmm?

Illalla tuli veli käymään - hänkin metsäkokoukseen lauantaina matkaava. Pelattiin porukalla mustapekkaa kaksi erää! Hauskaa.

Huomenna lauantaina on metsäkokous ja iltapäiväksi keksin jonkun ruuan ja lupasin lettujakin paistaa. Äiti on ollut flunssassa melkein kuukauden ja yskä on taas lisääntymässä. Auttelen minkä pystyn.

Kiva olla tääällä!

Leivontaa ja ruuanlaittoa - viikonlopun viettoa

Tomaattikeittoa kera piimän

Tomaattikeittoa, sianlihaa uunissa ja muuta hyvää on tehty. Ja syöty. On myös nautittu tämän talven ensimmäiset laskiaispullat ja leivoinpa tänään myös ison kasan minttusuklaapikkuleipiä. Chocolate cookies. Liian kauan taisin pitää niitä uunissa - niiden olisi ehkä pitänyt olla vähän pehmeämpiä, loppujen lopuksi. Mutta hyvin käyvät kaupaksi.

Vitamiineja, nam!

Olisi kiva saada hankittua matikkaa ja jopa mateen mätiä lähiviikkoina. Se kuuluu talveen! Matikkakeittoa ja linnit eli blinit; talviruokien parhaimmistoa! Kimaltavat järven jäät ja sieltä kalastettu matikka - lämmittää kylmätllä säällä ihanasti.Ja kohtahan on laskiainenkin. Viikon päästä on Runebergin päivä - sitten tehdään omatekoisia Runebergin leivonnaisia, resepti on muka aito ja alkuperäinen Frederikan kirjaama resepti mutta näitäkin taitaa liikkua niin paljon, että tiedä häntä. Minulle se on tullut jo 80-luvulla ja siitä lähtien niitä on tehty, vuosittain. Hyviä ovat!

Minttusuklaa-pikkuleipiä

Olen tehnyt pari kävelylenkkiä - kun en vieläkään ole saanut luitani vedettyä suksien kanssa metsään. Hyvät ladut siellä on - mutta on siellä paljon porukkaakin hiihtämässä. Tänään melkeinpä jonoksi saakka - pitäisi mennä jonnekin pitempään matkaan jos haluaa yksin metsän rauhasta ja puiden huminasta nauttia.

Tänään kävelin metsäpolulla kuusien ja koivujen talvisia oksistoja katsellen, niistä nauttien. Kirkas oli taivas, aivan sininen. Ihastelin metsän huminaa ja kuuntelin jo hiukan keväältä tuntuvia ääniä; pari talitinttiä tirautteli jo omia säveliään ja pari pitkää orapihlaja-aitaa oli aivan täynnä sirkuttavia varpusia. Varpuset ovat vähentyneet Suomesta huolestuttavasti viime vuosina - oli siis kiva kuulla niiden tosi äänekästä sirkuttelua pitkin aidan vierusta. Sirkutus kuului kauas - mutta itse linnut pysyivät aidan suojissa, vain niiden pienet hypähteyt oksistossa näkyivät.

Omalla pihalla kävi tänään pari isonokkaista varista ja kaksi hyvin leikkisää harmaaselkäistä oravaa. Mustarastas on poissa, talitintteja ei näy.

Eilen illalla vauhkosin Naisasialiiton kohkaamisesta naisen ulkonäön suhteen. Se asia on muitakin huvittanut - ja poikinut hauskoja pilapiirroksia! Pakko laittaa pari tähän mukaan! Karlsonin tekemä piirros Hesariin oli mainio - nauratti aamupalan ääressä ihan oikeasti!

Kävin muuten Unioinin kotisivuilla mutta siellä ei näkynyt mitään aiheeseen liittyvää. Onkohan koko uutinen ollutkin pelkkä ankka??? Joku muu nostanut asian esiin ja laittanut sen Únioinin kommentiksi - näin taaten uutisen joka takuuvarmasti saa julkisuutta. Ja pääministeri näky´vyyttä näin vaalikampanjan alkumetreillä. Olisipa SE vasta uutinen! Hih.

Viikonloppu on jo taas loppumetreillä - miten nämä päivät aina menevät niin kamalan nopeasti??

Omat uudenvuoden isot lupaukset on vielä täytäntöön panematta. Harmi, ihan oikeasti haluaisin itse vaikuttaa asioiden eteenpäinmenoon. Kirjoittaminen - tämän blogin lisäksi, kunnon tekstiä tehden - valokuvakseen satsaaminen ja uuden työn etsintä sun muut ovat vielä tekemättä. Vähän on jotakin aloitettu; olen mennyt mukaan valokuvauskerhoon jossa olen lupautunut olemaan toisena osapuolena uuden näyttelyn tekemisessä. Jotain pientä olen kirjoittanutkin... neulonta, käsityöt ovat oman ajattelun ja mietinnän kannalta yhtä lailla tärkeitä kuin luonnossa kävely; vähän olen onnekseni saanut molempia tehtyä.

Tänään näin muuten avoimen työpaikan jota ajattelin hakea. Voi olla, että olen väärää sukupuolta ja liian vanha - mutta yritänpä kuitenkin!

Räystäät tippuvat, kevätkö jo kohta meillä on?

Kipsit

Tein kevyen kepeän tekstin vaikka maailmalta kuuluu vakavia uutisia. Koko Pohjois-Afrikka protestoi diktaattorimaisia johtajiaan vastaan, Egyptistä kuuluu tosi vakavia uutisia. Oma lapsi harjoitteli lumilautailua ja kaatui selälleen, otti vastaan käsillään ja ranteet vääntyivät, käsivarsiluut murtuivat. Molemma ranteet ja käsivarret ovat nyt kipsissä - murtuneet kunnolla. Kipu on paha, saa nähdä miten koulu sujuu tulevina viikkoina - ja miten elämä onnistuu kun kädet eivät ole pelissä mukana kuin osittain.

Elämä näyttää - elämä kantaa. Uskon, että tästäkin selvitään.