Janikan raparperipaistos - kuvaneuvokki 13



Raparperipenkkiä kannattaa harventaa ennekuin se ehtii kukkaan!

On raparperien aika! Joku pelkää näitä maan mainioita puutarhan suurilehtisiä punavarsia sen takia, että niitä syömällä voi jonkun tutkimuksen ja tiedon mukaan lisätä riskiä luuston haurastumiseen eli osteoporoosiin.

Raparperikeitto maistuu vaikka
viipurin rinkeleiden kera välipalana

Pöh, sanon minä ja kerään raparperejä ja keitän meille keittoa, leivon piirakkaa ja nautin herkusta! Kiisselikin on hyvää - kermavaahdon kanssa, piparin tai keksin muruja päälle ripoteltuna: herkku on siinä mitä makoisin! Suklaa keksiet, cookiet, ja muffinsit sekä mokkaruudut ovat tämänpäivän suosikkileivonnaisia - vanhanajan herkut unohtuvat turhan helposti vaikka ne ovat usein sekä helppoja, edullisia että herkullisia!

Tänään tein täällä mummilassa raparperipaistosta vanhalla kunnon teemalla "Man tager vad man haver!" Ostin tuorejuustoa mutta muut ainekset on kaivettu kaapeista. Ajatuksena oli tehdä italialaistyyppinen jälkiruokaherkku "Rabarbaro gratinato". Sellaiseksi tämä ei yllä, mutta maistui kuitenkin niin hyvältä että kerron tässä kuinka tein! Määrät ovat hiukan summittaisia - tällainen leivonnainen ei ole niin nokonuuka määrien suhteen; peukkutuntumalla tulee ihan hyvää!

Raparperipaistos

Ainekset valmiina. Tässä reseptissä ei tarvita jauhoja
jotka ovat virheellisesti kuvassa

Noin litra raparperin paloja
Noin 2  dl sokeria
7 - 8 Digestive keksiä muruina
Noin 1 dl mantelijauhetta
1 kanamunan keltuainen
2 kananmunan valkuaista kovaksi vispattuna
4 rkl pölysokeria
3 rkl valjasokeria
3 rkl kiehuvaa vettä
200 gr purkillinen maustamatonta tuorejuustoa


Huuhtele raparperit ja paloittele ne parin sentin pituisiksi pätkiksi. Aseta palaset uunivuoan pohjalle tasaiseksi. Ripottele sokeri päälle.

Hienonna keksit ja sekoita mantelihjauhe tai mantelirouhe keksien kanssa. Ripottele näin syntynyt muju raparperien ja sokerin päälle.

Vatkaa keltuainen, pölysokeri, vaniljasokeri ja kiehuva vesi vaahdoksi. Sekoita tuorejuusto joukkoon.

Vaahdota valkuainen toisessa kulhossa kovaksi vaahdoksi.

Yhdistä seokset keskenään varovasti tasaiseksi massaksi ja kaada se vuokaan muruseoksen päälle.

Laita uunivuoka 225 asteisen uunin keski-osaan ja paista parikymmentä minuuttia kunnes pinta on kaunis ja kypsän näköinen,.

Tarjoa jälkiruuaksi tai kahvin kera.

Jännää - miltähän tämä maistuu? Kokeillaan!
Hyvää tuli - kannatti kokeilla!

Paistos maistui herkulliselta haaleana. Se ei kaipa lisukkeeksi kermaa mutta sen kyytipojaksi voi tarjota pikarillisen hyvää likööriä -esimerkiksi mantelilikööria, ehkä jopa sitruunalikööriä.

Raparperikakku uunissa, silityslauta odottaa

Tein kunnon brunssin englantilaiseen tapaan paistetuilla pekoneilla, munilla ja perunoilla sekä pavuilla ja paahtoleivällä, tavallisen aamupalan sijaan tänään – sitten ei tarvitse seurata lasten jatkuvaa jääkaapin oven availua ja vastata kyselyihin milloin syödään. Tänään syödään myöhemmin!

Teki sitten mieli leipoa jotain – ja seuraten ruotsalaisen 1700-luvulla eläneen kuulun hushållerskan Cajsa Wargin ohjetta ruuanlaittoon ”Man tager vad man haver”, tein inventaarion kaappeihin. Hmm - aika nihkeästi aineita mutta sentään vähän margariinia ja munia ja fariinisokeria, tosin kovettunutta. Jauhoja ja leivinjauhetta vajaat pakkaukset. Alkuasetelmassa oli neljä paksuhkoa raparperin vartta ja siitä sitten miettimään mitä tehdä – piirakkaa, kiisseliä, soppaa vai kenties mehua. Päädyin ruotsalaiseen raparperikakun netti-ohjeeseen; kardemumma rapskun kanssa voi ola hyvää! Tuoksuu hyvältä – tätä nautitaan iltapäivällä tai jälkkäriksi, vähän riippuen siitä milloin joukot eli perhekunta alias lapset ovat seuraavaksi kotosalla. Yksi lapsista on niin ”allerginen” kaikelle kasvipainotteiselle ruualle, että hänelle on ihan turha mitään hyvä salaatteja tai piiraita tarjota. Vaikka luonto ja luonnonsuojelu ovat meillä kovassa kurssissa, maistuvat perinteiset ruuat joissa on lihaa/makkaraa/kalaa parhaiten. Paitsi tietenkin maksa josta jokainen saa inhon väristyksiä.

Eilinen tuulisää vaihtui illan ja yön kestäväksi vesisateeksi… Lämpötila on piirun yli kymmenen astetta – onpa kiva kesäsää! En mene ulos pyöräilemään – en kyllä! Ajatus tehdä tunnin-parin pyöräily saa jäädä odottamaan parempia kelejä. Ai jai – ei näin kilot tietenkään karise; ulkoilun vaihtaminen leivontaan ja pyykin silitykseen ei ole kunnon kannalta järkevää – mutta näin tällä kertaa!