Kaksi kynttilää ikkunalle kuudelta illalla - näin aina itsenäisyyspäivänä |
Kaikki tarinat lapsuuden ja nuoruuden aikana ja ylipäätään yhteiskunta ympärillä ovat pitäneet tarinoita itsenäisyyden puolustamisesta, sen tärkeydestä kovasti esillä. Siksi se tuntuu vieläkin hyvin läheiseltä asialta.
Siksi minulla on aina kynttilät ikkunoilla joulukuun kuudentena - oli aina silloinkin kun asuin ulkomailla. Ja silloin kun meni kävelylle, kuuden jälkeen illalla, saattoi nähdä missä asui suomalaisia, minkä ikkunan takana mietittiin Suomen itsenäisyyttä!
Tämän viikon neuleissa on sinistä ja valkoista. Sukan varteen vanhoja lankoja ja terä uusilla - perinteistä, mummilta opittua! |
Juhlin siis itsenäisyyspäivää kotosalla hyvin suomalaisesti: rauhaisasti ja jotain mieleistä ruokaa perheen kanssa syöden, hiukan kuohuviiniä nautiskellen. Ja tietenkin neuloen!
Melkein täysi kuu loisti, Suomen lippu roikkui pimeässä |
Töitä olen tehnyt muutaman tunnin tänään - Suomen ulkopuolella tänä on tavallinen, tylsä tiistai-päivä. Ja työpaikalla läjäpäin töitä.
Mutta kohta syömme keittoa, muutaman suklaakonvehdin ja juhlistamme iltaa katsomalla minkälaisia pukuja Suomen merkki-ihmisillä on päällään!
-----Iltakävelyllä kuuden jälkeen huomasin, että kynttilöin polttaminen ikkunoissa on jo aika harvinaista. Tapa häviää, hiipuu. Vain muutamissa ikkunoissa on enää yksi tai kaksi kynttilää... Monenkirjavia jouluvaloja on paljon, pihoilla ja iikkunoissa. Suomen lippu oli monelta jäänyt pimeälläkin salkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti