Mutta aika kiva tuo lumi on, oikeasti. Koiran kanssa käyn pimeälläkin nyt metsässä - lumi valaisee! Siellä on ihanan hämyistä. Lumi narisee huopatöppösten alla mutta heti kun pysähtyy, kuulee vain joidenkin puiden narahtelun, ehkä pienen tuulen huminan. Koirakin kuuntelee ääniä toisin kuin päivällä.
Työpaikalla valtaa olon lievä epätoivo: tiedän, että olen työtön ja pitää olla iloinen, että saa tehdä tukityöllistettynä palkatonta työtä. Olenkin siitä iloinen. Olen joskus aikoinaan opiskellut korkeakoulututkinnon, sen ylemmän. Sitten olen tehnyt työtä yli 20 vuotta asiantuntijana ja esimiehenä, kaikenlaisia vastuullisia hommia isohkoissa firmoissa.
 |
| Työharjoittelijan työmaa. Opiskellessa jo sain kokemusta mapeista: ammattilainen arkistossa siis. |
Nyt olen työharjoittelijana ja tarkoitus on opetella uusi ura, uudet työt. Käytännössä otan kopioita papereista, mapitan muiden työntekijöiden huoneissa valtoimenaan lojuvia "tärkeitä" papereita mappeihin ja järjestän mappeja hyllyihin, siivoa arkistoa ja skannaan papereita joita sitten järjestän sähköiseen arkistoon.
Teen työtä, jonka kaltaisia tekevät yläasteen TET-harjoittelijat. Syön välillä eväitä, välillä istun muun porukan kanssa kahvihuoneessa. Yritän olla miettimättä mitään ikävää - mutta välillä tulee suuri möykky sisään ja kuiskii, että tämä on typerää! Tunnen itseni naurettavaksi, hölmöksi. Mutta tiedän, että varaa ei ole kieltäytyä - en ole työtön, joka makaa sohvalla kattoon syljeskelemässä, tukia nostamassa ja veronmaksajien rahoilla loisimassa. Onko tämä sitten järkevää? Se varmasti paljastuu aikanaan! Keväällä loppuu tämä harjoitus. Sitten on nurkat siivottu, paperit ojennuksessa ja konttori siisti - hetken ainakin. Kunnes seuraava harjoittelija tulee. Olen itse jo ties mones tuolla - minua verrataankin heihin. Joku on ollut hyvä yhdessä, toinen toisessa. On TKK:n kasvatteja ja kaikenlaisia muita, eri sukupuolta. Varastoa ei ole vielä kukaan saanut kunnolla kuntoon. Hmm.
Opiskelinko turhan, aikoinaan? No en, sainhan tehdä pitkään ammattia vastaavaa työtä. Olenko katkera? No yritän olla olematta.
Tiedän, että monet lääkärit ja arkkitehdit joutuvat siivoamaan poraskäytäviä - he ovat muuttaneet Suomeen muualta. Minä olen syntynyt täällä, mutta yhtälailla voi tilanne kulminoitua näin hankalaksi, kelle hyvänsä.
Onneksi saa asua omissa kodissa vielä. Onneksi minulla on kotona oma nuori ja eläimet - ja saamme syödä joka päivä, elää aikalailla tavallista suomalaista elämää.
Luontokin on kaunis. Ehkä elämän myrskyn jälkeen tulee jonkinasteinen auringonpaiste eämään.
Tuosta mappihuoneesta tuli HETI mieleeni muutaman vuoden takainen palkkatukityöpaikkani, jossa olin 6 kk. Kyseessä oli kaupungin eräs virasto, jossa paperia riitti pinoittain, sitä lajiteltiin eri mappeihin ja asiakirjojen tietoja tallennettin tietsikalle, kopioitiin ym. Sinänsä ihan kiva ja leppoisa työ, vaikkakin aika tylsä ajoittain, meitä oli useampia palkkatuettuja siellä töissä ja porukka oli kivaa, naurettiin välillä maha kippurassa :D Olisin mielelläni jatkanutkin, mutta siellä aina palkkatukihenkilöt vaihtuivat 6 kk välein.
VastaaPoistaIhmettelen, miten voit olla tukityöllistetty palkattomana? Millä tulet toimeen? Itse olen tällä hetkellä palkkatukityössä ja todellakin saan palkkaa, vaikkakin huonoa, mutta palkkaa kuitenkin.
VastaaPoistaKiitos molemmista kommenteista. Olen työttömyysturvalla töissä, kuusi kuukautta on minullakin tämä rupeama niinkuin se kai tuppaa useimmiten olemaan. Saan siis työttömyysturvaa työttömyyden ajalta, niinkuin saisin muutenkin. Itse koen työnteon järkevämmäksi - tai ei ehkä järkevämmäksi mutta itselleni mielekkäämmäksi - kuin kotona olemisen.
VastaaPoistaHyvä porukka tuollakin on. Juomme päiväkahvit yhdessä, hyvä huumori ja herja lentää
Heippa :) Olen tuo eka Anonyymi kommentoija. Joo, mä tosiaan olin silloin palkkatukityössä eli sain TES:n mukaista palkkaa kokemusvuosilisin, lisäksi sain työsuhdematkalipun ja edullisen työpaikkalounaan. Tuo on niin totta, että hyvä työilmapiiri on ihan tärkeimpiä asioita siellä työpaikalla, minulle ainakin. Olen ollut nyt reilut 2 v työtön ja viimeisin työpaikkani oli ilmapiiriltään hmm, lievästi sanottuna ankea. Huomasin heti, etten viihdy siellä, enkä ollut ainoa joka ei viihtynyt, ilmapiiri oli kireä. Kyse oli vuorotteluvapaasijaisuudesta ja kun se päättyi, ei minua edes kovin paljoa harmittamut. Tosin en tiennyt sitäkään, että näin kauan joutuisin olemaan työttömänä.
VastaaPoistaOlisipa kiva saada palkkaa!!!! Luulen, että kun taloudellinen tilanne vain huononee, kaltaisiani ihmisiä on koko ajan enemmän: kuka nyt haluaisi olla mitään tekemättä kotona koko ajan - on parempi mennä vaikka palkatta töihin. Sitä työnantajat tietenkin hyödyntävät: miksi maksaa palkkaa kun ilmaiseksi saa? Olen tässä koukussa, jo kolmas tällainen pesti - kaikki ihan eri alalla olleita "työpaikkoja".
VastaaPoista