Tiistai - ei ainakaan toivoa täynnä

Kuukauden ensimmäisenä tiistaina moni työkaveri sai kuulla irtisanomisistaan - he jättivät työnteon siltä istumalta.

Sitä seuraavana tiistaina menin työmatkalle paikkaamaan hommat jättänyttä työkaveria - puuhattuani muutaman päivän tiukasti asian kuntoon laittamiseksi.

Tiistai 17.4. oli kuukauden kolmas tiistai ja se kaikkein raskain: sain kuulla itse olevani irtisanottu. Töitä on silti yhä paljon tehtävänä - työvelvoite on mitä on; väliaikainen esimies ihmetteli miksi haluan enää tehdä töitä kun voin jättää tekemättä. Tämä esimies on noussut hyvin korkeaan asemaan yrityksessä; ei tunnu kovin hyvältä yrityksen johto jolla on kaiken kaikkiaan hyvin omituiset moraalikäsitykset yhdestä sun toisesta asiasta. Mutta tämä on toki jo tiedossa laajemminkin; monelle johtoon kuuluvalle ihmiselle tärkeintä ovat suuret palkkiot ja oman edun maksimointi - ja tämä myös sanotaan ääneen, itsestäänselvyytenä.

Eilen oli kuukauden viimeinen tiistai. Menin työterveyslääkärille koska minulla on ollut outoja rintakipuja jo muutaman päivän. En saa nukuttua kunnolla ja olo on kaamea. Lääkäri passitti minut sairaalaan jossa minulle tehtiin liuta testejä. Kaikki kunnossa - verenpaine matala, sydänkäyrät normaalit ja syke matalalla, jopa niin, että sairaanhoitaja ihmetteli onko minulla aina matala syke - se oli silloin 47. Lämpö oli 36.4 ja verenpaine matala; lukuja en tietenkään muista.

Lääkäri sairaalassa oli sitä mieltä, että minulla on paha stressi. Ja mitä sanoi hän sitten: "Nyt on paras ottaa kaikki irti työnantajalta - ulosmitata paketti ja kaikki edut jotka ovat jaossa! Samalla kannattaa etsiä uutta työpaikkaa aktiivizesti - kyllä tästä vielä voi päästä vaikka paremmille vesille elämässä. Täällä sairaalassa näkee usein ihmisiä jotka ovat ottaneet toisen asenteen, menettäneet elämänuskonsa, masentuneet ja jääneet kotiin. Sitten tulevat kuvaan päihteet ja muu - sen jälkeen on tosi vaikea päästä normaalin elämän puitteisiin enää."

Näin sanottuaan hän kätteli ja toivotti hyvää jatkoa. Noin nelikymppinen mieslääkäri.

Kaikkein pahin on vielä tässä. Minulla oli neljän tunnin sairaalan sängyssä makailun aikana ja piuhoihin kytkettynä aikaa - käytin sen laittamalla tekstiviestejä tutuille, ystäville ja sukulaisille. Kun laitoin viestin lähisukulaiselle kysyäkseni toisen sukulaisen, ikäiseni äidin vointia kuulin, että hän oli juuri silloin kun aloin kirjoittaa viestiä nukkunut pois. Puolen vuoden sairastelu oli loppunut. Hän eli koko ajan uskossa, että kaikki menee hyvin - mutta rukoilu ei auttanut, toivo oli kuitenkin turhaa.

Elämä on pienestä kiinni, elämä on arvaamatonta. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu - vaikka kaikki näyttäisi aivan tavalliselta ja arkisen tyhjältä - yht'äkkiä tapahtuu jotakin joka saa kaiken pysähtymään.

Vain lintu laulaa puussa. Ja tuulen pieni vire koskettaa märkää poskea.

Taivas on kirkas.

Illalla sytyin kynttilän. Toivotin hyvää matkaa hänelle, jolla on taivas ollut aina lähellä, rukous voimana. Pieni lapsi jäi äidiltä - lähti pois, isää hänellä ei olekaan.

Kalenterin ensimmäinen luukku auki!

Adventtiaika omalla ikkunalla, keittiössä

Ensimmäinen adventti on tänä vuonna harmaa ja vetinen. Kun ulkona on pimeää ja synkkää, on ihana sytyttää kynttilöitä ja nauttia kotona lämpimästä ja kotoisasta tunnelmasta. Kun on synkkää ulkona, on koti ihanan kotoisa ja suloinen paikka jonne on ihana sulkeutua ja antaa tuulen ulvoa nurkissa!

Vaikk on vasta marraskuu, saa joulukalenterin jo aukaista - jos on ostanut oikean ADVENTTIkalenterin eikä vain perusjoulukuun kalenteria joka alkaa aina joulukuun 1. päivänä. Kalnterin luukusta tuli tietenkin yksi kynttilä - niinkuin aina adventtina tulee kyntty adventin mukaisesti!

Pimeä siis tosiaan puskee läpi joka paikasta, tuntuu, että mikään lamppu ei pysty sitä kunnolla läpäisemään!

Uudet jouluvalot ja valaisimet ovat led-valoja ja ne ovat hehkulamppuja edullisempia. Pieniä ja teräviä valoja kuin kaukaiset tähdet taivaalla. En tiedä, voiko niitä laittaa tavallisiin valaisimiin joita käytetään kunnolla valaisemiseen, ei vain tunnelman luontiin. Energiansäästölamput on tarkoitettu kaikelle kansalle kotoen ja pihojen valaisuun.

Nämä lamput ovat melkein järjestään ihan kamalia. Ihan oikeasti - hirveitä! Markkinoinnilla meille kaikille pakkosyötetty kallis ja saastuttava Ne ovat kalliita ja elohopealla ja muulla raskasmetallilla saastuttavia tuotteita joita ei voi mitenkään enää välttää jos valoa tarvitsee....

Ne valaisevat paljon huonommin kuin vielä jokunen vuosi sitten kaikilla käytössä olleet hekulamput - ja ne himmenevät valoteholtaan häpeällisesti ja huomaamatta ajan kuluessa. Rumia ja kömpelöitäkin ovat. I hate them! Todellinen susi tuotteeksi - silti koko Eurooppa on korvaamassa hehkulamput tällaisilla - energiansäästön nimissä. Silti yksi tuollainen lampun phalainen maksaa 10-20 kertaa enemmän kun vanhanaikainen hehkulamppu - joita ei enää kohta saa kaupoista ollenkaan. ÄRRRSYTTÄVÄÄ!  Voi vain ihmetellä, mitä suhteita lampputehtailijoilla on EU-päättäjien kanssa....????

Harmaa maisema kuvattuna tänään puoliltapäivin.

Pimeässä siis jälleen taaperramme. Hoosiannaa en päässyt kirkkoon kuulemaan kun olin lupautunut kurssille oppimaan saumurinkäytön saloja. Samaten olin lupautunut lapsen partioretkelle glögin keittoon ja tarjoiluun. Saumurin opiskelu jäi kesken mutta partiotapahtumaan osallistuin vähän paremmin!

Luomuvaloa. Tunnelmallista.

Mukavasti meni viikonloppu näinkin. Koristelin illalla kodin adventtiaikaan. Kalenterin luukusta tuli yksi kynttilä ja yksi kynttilä on sytytetty myös kynttelikköstä keittiön pöydällä. Uusi sähkökynttelikkö on myös laitettu keittiön ikkunalle kissan viime vuonna särkemän tilalle. Maksoi 6,90 ja on led-valoilla varustettu - varmasti ihan hyvä investointi kun se kestää varsin monta vuotta jollei kissa taas käy särkemässä sitä jälleen - meillähän on kaksi kissaa huushollissa taas kisaamassa niin kaikkea särkyy taajaan muutenkin.

Saunottiin - ihanaa! Kuunneltiin puiden huminaa syysmyrskyn pauhatessa - siitä tulee hyvä olo; puiden humina on todella rauhoittava ja hyvä ääni. Kaikki puut humisevat mutta kuuset ja männyt mahtavimmin.

Riisipuuroa on syöty, glögiä juotu ja pipareitakin naposteltu. Partiolaisten ansioita kaikki nämä kolme viimeksi mainittua nautintoa. Kiitos kovasti.