Onneksi on ilta - ja kissa kehrää

Pieni pala kotia
keltaisessa valossa

Paksu valkoinen kynttilä palaa keittiön pöydällä, flunssainen vanhin lapsi löhöää sohvalla tietokone polvella ja niistää, yskii ja köhii. On saanut lääkekuurin tänään, koko viikon sairasloman. Antibioottia ja Sir Efedrin yskänlääkettä. Iso kissa on hänellä sylissä, puoliksi tietokoneen päällä. Kehrää, kuulemma. Pikku-kissa peuhaa lattialla.

Pienempi lapsi istuu risti-istunnassa lattialla, paksun maton päällä ja soittaa viulua - joululauluja siinä soittelee. Sai ison pinon joululaulunuotteja opettajalta ja nyt niitä tuossa jo soittelee. Jouluyö, juhlayö. Joulupuu on rakennettu, En etsi valtaa loistoa. Tonttujen jouluyö. Heinillä härkien kaukalon....

Päivä oli huima kiireydessään. Onneksi saan nyt istua ihan rauhassa tässä keittiön pöydän ääressä. Tee on hyvää ja mietin, laittaisinko seuraavaan kupilliseen hiukan hunajaa. On kurkku jo tällä äidillä hiukan kipeä.

Ikkunalaidan uusi tulokas:
lohenpunainen kaktus äidiltä

Viikonloppuna kävin äidin kanssa kukkakaupassa - meillä kun on suuri ja edullinen kukkakauppa tässä lähellä; käydään siellä aina kun äiti tulee käymään. Nyt kun syksy on myöhässä, pystyi vielä ostamaan kevään kukkasipuleita; niitä sai 10 kpl 99 sentillä. Äiti osti sellaisen sekavärisen pussillisen, vaaleanpunaisesta keltaiseen ja oranssiin - ja nyt ne ovat jo maassa odottamassa ensin lumipeitettä ja sitten kevään tuloa. Talon taakse, oman kammarinsa ikkunan eteen ne laittoi, veli auttoi kaivamisessa. Sieltä ne nousevat kun kevätaurinko ensin sulattaa lumikinoset ja lämmittää maan. Eteläseinustalla se käy nopeasti. Mutta kun nyt ensin saataisiin se talvi tänne! Jo se saisi tulla, valkea lumipeite!

Viime vuonna tähän aikaan oli jo maassa lumipeite - se satoi näinä aikoina maahan. Sen huomasin viime vuotisista blogi-kuvistani! Nyt ei ole lunta näkyvissä ollenkaan - mutta äiti kertoi, että sielläpäin on jo maa ollut tänään  jäässä ja räntää on sadellut.

Itselläni on jo talvirenkaat alla, toista päivää. Nastat vain rapisevat ajaessa.

Eipä tässä sitten ihmeempiä tällä kertaa. Matka jatkuu!