Syksyn mietteet ne matalalla lentelee

Syksy on oikeastaan hieno aika - ulkona on rauhallisen kaunista kun illat ja aamut pimenevät päivä päivältä ja luonto hiljenee. Suuret parvet lintuja liikuskelee vielä pihoilla ja puissa; naakkaparvet ovat olleet mahtavan isoja ja ihanasti heläjävät tilhiparvet ovat niin kauniita ja niiden ääni niin viehko! Ah! Oman keittiön ikkunan takana näkyy suuria talitinttiparvia ja olenkin niille syöttänyt vime vuoden joulupipareita joista tunnutaan kovasti pitävän. Oravilla on jo paksut talviturkit niskassaan. Kaiken kaikkiaan hiljaisuuteen vetäytyvä luonto on hienoa.

Itse ei voi vetäytyä yhtään mihinkään vaikka mieli tekisi. Kiire ja stressi syö... Sukulaisella todettu vakava sairaus on itkettänyt. Oman lapsen jo viikon jatkunut yli 38.5 asteen kuume ihmetyttää vaikka terveyskeskuslääkäri sanoi, että ei moisesta vielä hermostua kannata. Sanoi myös, että tämä voi olla alkava mykoplasma oireiden perusteella - tai sitten alkava keuhkokuume. Mitäpä tuollaiseen lausuntoon ja diagnoosiin tulevasta voi sanoi kuin "Jahas, vai niin. Kattellaan"

On huolta siitä ja tästä. Osaisipa vain ottaa rennosti. Jos kohta olen työtön - miten ihmeessä selviämme? Jo jouluna voi todellisuus olla toinen kuin nyt. Ne työt joita olen hakenut eivät ole johtaneet mihinkään yhteydenottoihin. Luulen itse, että olen liian vanha - kukaan ei halua keski-ikäistä naista palkkalistoille. Olipa syy mikä vain, töitä ei näytä olevan tarjolla.

Nyt toki töitä työpaikalla riittää yli kymmentuntisiksi päiviksi - nautin niistä nyt sillä mielellä, että kohta kaipaan näitä aikoja! Ainakin sitä tunnetta, että saan ostaa omalla rahalla ruokaa meille kaikille - lapsille ja eläimille. Maksaa lapsen lääkärin ja auton bensat - autokin pitää myydä jos työttömyys tulee. Kallis kapine, valtavan kallis. Mutta niin on julkinen liikennekin, sen tiedän kun lapsista sitä maksan.

Jos uutisia seuraa ja niihin uskoo, voi olla huolestunut ihan mistä vaan - talous pyörittää maailmaa ja taloushan on nyt kuralla ja huonompaan suuntaan ollaan vain menossa. Kaikki synkkyys on ladattu ihmisten silmien eteen - ja mitä voimme tehdä? Uskoa poliitikkojen hoitavan asiat? HAH!!

Olisin halukas menemään talviuneen. En haluaisi seurata uutisia enkä sitä itseään toistavaa uutisointia Kreikasta, Italiasta, presidenttiehdokkaista ja valelääkäreistä.... ei, ei ja ei.