Näytetään tekstit, joissa on tunniste flunssa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste flunssa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Flunssan oireilua, ajatuksen pätkiä


Tulppaanit vaasissa, kohta taas jo pihalla
Flunssa sai keuhkot soimaan ja vinkumaan ja olon aivan käsittämättömmän surkeaksi. Miten hengittäminen voikin noin sattua, miten ei millään enää jaksaisi yskiä ja vaan on pakko jatkaa rouskuttamista. Uuuh mikä olo.

Reilun viikon se kesti, nyt jo parempi olo.

Tänään on pitkäperjantai ja söimme kalaa. Laitan kohta vaaleat verhot keittiöön, onhan kevät jo täällä.

Eilen menin kirkoon, teki mieli mennä - pitkästä aikaa. Kuulemaan, kokemaan ja olemaan mukana. Menin ihan vaan sivupenkkiin, takariviin mutta eihän siellä ehtinyt istua kuin vaivaiset muutaman minuutin kunnes aivan kammottava yskänkohtaus sai juoksemaan ulos kirkosta ja yskimään pihalle niin, että luulin oikeasti hengen menevän kun en saanut henkeä sisään vedettyä yskänkohtauksen keskellä. Siinä lauma nuoria katsoi auton pellillä istuen kuinka meikäläinen nojasi kädet ylhäällä kirkon seinää vasten ja yritti saada yskän loppumaan ja hengen kulkemaan. Joku on joskus kertonut, että kun oikein yskittää, täytyy nostaa kädet ylös. No, lopulta kävin maahan istumaan ja nojasin polviin, kyllä se siitä sitten loppui, yskittäminen, aikansa kestettyään.
 


Vessapaperi piristää: totuuksia elämästä




Töissä olen saanut aikaan paljon. Esimies ja päälliköt kehuvat aikaansaannoksiani, mutta minut on vallannut epäilyksen kurja siemen: mietin miksi he kehuvat minua mielestäni ihan normaaleista työsuorituksista - siksikö, että haluavat minun saavan kaiken valmiiksi "harjoitteluaikana" jota on vielä jäljellä syksyyn saakka - vai ihan oikeastiko ovat tyytyväisiä ja ehkä harkitsevat minun palkkaamistani? Vaikea sanoa, mahdoton ymmärtää. Firmassa on paritkin YT:t päällä joten voi arvuutella sitä sun tätä. Teen töitäni, mietin niitä myös työajan ulkopuolella; olen innostunut siitä, mitä saan tehdä. Haluan kehittää työtä, ehdottaa mitä kaikkea voisi tehdä lisää. On aivan hulppean ihanaa saada tehdä työtä, käyttää työvälineitä ja huomata, että sillä mitä tekee, on yritykselle merkitystä!

Elämä on pienestä kiiinni. Melkein aina. Pääsiäinen luo toivoa paremmasta.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Äiti sairastaa

Olimme äidin kanssa eilen ostoksilla. Menimme autolla koska hän on heikkona ja kovin väsynyt sairastettuaan yli kolme viikkoa. Tänä aamuna hän oli huonovointinen ja kun tulimme metsätiekokouksesta - jka kesti yli 4 tuntia!! - hän oli entistä huonompana. Kuumetta 38 asteen hujakoilla ja yskä kuulostaa siltä kuin se tukisi keuhkojen syvimmistä sopukoista. Ei hyvä yli 80-vuotiaalle keuhkoahtaumapotilaalle jolla on astma, sepelvaltimotauti ja sydänvika.

Sisko on nyt äidin kanssa jo neljättä tuntia jonottamassa lääkärille päivystyksessä. Huolestuttaa.

Tässä kun odottelen mitä tapahtuu, kirjoittelen tänne hiukan tämän päivän juttuja. Veli heräsi jo ennen seitsemää ja meni valmistetlemaan metsätiekokouksta. Nämä ovat yleensä riitaisia kkouksia ja niissä käytetään kamalaa kieltä ja ollaan ylipäätään epäkohteliaita ja inhottavia; haukutaan uita ja huudellaan kommentteja pyytämättä puheenvuoroa jne. Nyt kokous meni suht ok; kesti tosiaan yli neljä tuntia ja jokainen asia piti käydä läpi juurta jaksain - muutama ihminen kyseenalaisti kaikki mitä hoitokunta esitti ja oli valmistanut.... Kateus ja kyttäysmentaliteetti ovat voimissaan, täytyy sanoa.

Olin luvannut hankkia ja tehdä ruuat poppoolle koska äiti on vuodepotilas. Tori ehti meni kiinni ennenkuin pääsin ostoksille joten menin seuraavaksi "parhaaseen" paikkaan eli suureen Prismaan. Huh. Kaikki lihat ja muukin tuoretavara ovat tiukasti muoviin kääritty ja lihatuoteet - äiti oli pyytänyt pihvilihaa - ovat kalliita ja laadultaan keskinkertaisia. Jos haluaa ostaa pihvilihaa, saa ostaa valmiiksi leikatut pihvit kahden pihvin muvipakkauksissa, styroksialustoilla. Eivät näyttäneet hyviltä, tosiaankaan. Sääli kun Prisma ja isot K-kauppojen vastaavat ovat valloittaneet maan - ne mainostavat valtavasti ja laatu on niissä kuitenkin korkeintaan keskinkertaista.

Ostin toiselle päivälle - valinnan kehnouden takia -kirjolohta josta tein siskon kanssa uunilohen muussin kera. Huomiselle hankittiin paahtopaistinpala. Verisessä tyhjiöpakatussa muovipussissa olevasta lihakimpaleesta ei kunnolla selvää saanut - ja tiedän, että jos äiti on yhtään voimissaan huomenna, hän kyllä kertoo miten huonoa lihaa saa jos menee suuriin marketeihin! No - voihan liha toisaalta olla ihan hyväkin; katsotaan!

Sillalla
Turha valitus pois! Ruokaa on ja katto pään päällä! Kaikki hyvin, tosissaan.

Kävin ruokailun jälkeen lapsen kanssa jääkiekkokaukalossa - hän luisteli ja ampui maaleja tunnin verran melkein tyhjällä ulkokentällä tässä vieressä ja minä tepsuttelin puiden katveessa!

Nyt on ilta ja kohta uutiset, sitten lotto. Nyt toivon toki lottovoittoa mutta ennenkaikkea sitä, että öiti paranisi ja tulisi pian kotiin!

tiistai 19. lokakuuta 2010

Flunssan kourissa - sukat jalassa

Flunssa ei ole iskenyt kynsiään meillä aikoihin - mutta nyt se tuli. Kuten yleensäkin, se tuli pyytämättä ja salakavalasti, ensin pienellä aivastelulla, sitten lievällä nuhalla - ja yöllä se iski koko arsenaalinsa kehiin: päänsärky, kilokaupalla limaa kurkkuun ja pääkoppaan ja vielä kunnon kirvelyt silmiin. Näin sitten olen viettänyt muutaman päivän - yrittänyt olla paholaista huomaamatta mutta sitten kun yskä tulee repimään kurkkua ja palleaa on viimeistään annettava periksi. Yölliset yskänkohtaukset eivät ole kivoja, eivät tosiaankaan

Poden siis tautia. Ja lapsi potee - surkean oloisena pikku oliona maaten sohvalla, omassa sängyssä, äidin sängyssä vuorotellen. Päähän koskee, henki ei kulje. Mutta eipä hän juurikaan valita - ei haluaisi lääkettäkään ottaa; "lääkettä ei pidä paljoa syödä" sanoo. "Kyllä se menee ohi muutenkin". No - meneehän se, toki.

Tällaistahan tämä on, syksy tuo flunssat mutta eiköhän tämä kohta ohi mene. Ensi viikolla on koululaisten syysloma ja lapsen olisi tarkoitus mennä mummin luo - mutta mummilla on kasapäin sairauksia sepelvaltimotaudista keuhkoahtaumaan, verenpaineesta sydämen vajaatoimintaan ja allergiat päälle. Pienimmässäkään yskässä ei mummin luo voi siis mennä.

Homokeskustelu käy kuumana lehdissä. Tosi typeriä heittoja tulee yllättävältäkin taholta. Ilmeisesti aihe on liian mehukas analyyttiseen tarkasteluun. Sääli.

Aikoja sitten aloittamani lettisukat ovat nyt valmiit ja jalkoja lämmittämissä. Ovat lämpimät. saletisti ovat - paksua virolaista villaa!

torstai 14. lokakuuta 2010

Kaivosmiehet pelastettu



Valtava mediamylläkkä sai puoli maapalloa seuraamaan Chilen kaivosmiesten pelastamista sortuneesta kaivoksesta. Seurasin sitä itsekin - oli hienoa nähdä kuinka he yksi toisensa jälkeen nousivat ylös ja kaivautuivat ulos kapselista. kaikki toimivat samalla lailla - halasivat omaisia, presidenttiä... sitten heidät vietiin sairaalaan tutkittaviksi. Hyvä mediajuttu Chilelle; maa sai paljon julkisuutta ja hyvää mainosta.

Tiet ovat muuttumassa liukkaiksi, sanoo uutisten sääankkuri juuri. itse en ole tänään ajanut kuin pikku pätkän kun vein lapsen aamulla kouluun - oli sateista ja hänellä paljon kannettavaa. Liikuntavälineet - hokkarit - kitara, iso koulureppu - eivät ne kaikki pyörällä kulje ja sateella vielä huonommin. Kaverikin sai koulukyydin samalla ja lapset tulivat kuivina luokkaan. Itse vein opettajalle viikonlopun kahvilanpidon loput mukit, lautaset ja muut tarvikkeet - säilyvät parhaiten opettajan hoteissa luokassa!

Eilen vein isot lapset lentokentälle - ehtivät hyvin vaikka koulusta tuli molemmille tosi kiire. Halpalentoyhtiöt toimivat erilailla kuin isot ja kansalliset. portilla pitää olla tosi ajoissa, matkatavaraa saa mukaan niukasti eikä syötävää tarjota. Ny en ehtinyt näitä kahta matkustajaa syöttää mutta saatiin heidät onneksi koneeseen kuitenkin ajoissa vaikka kaulaliina ja tietsikka unohtuivatkin kotiin. Toivottavasti nämä päivät ovat ovat koko isän poppoolle onnistuneita - on kurjaa, jos välit isään pysyvät viileinä ja jotenkin kitkaisina. Peukkuja pidän kovasti.

Koivu lentokenttäreitin varrella
Tein herkkua meille kotona tänään kun meitä on nyt vain täällä kaksi, eläinten lisäksi. Tein hyvää stroganoff-tyylistä kastiketta kuoriperunoilla, jälkkäriksi tein kinuskikastiketta jota nautimme säilykepersikoiden kanssa. Lapsi ei niitä persikoita tietenkään halunnut, huokaus...

Itselleni haudutin päivällä ruispuolukkapuuroa - hyvää pariksi päiväksi!

Tämä päivä on mennyt yskiessä - tuntuu, että pää halkeaa ja keuhkot irtoavat kiinnikkeistään. En mennyt töihin; olisin ollut jokseenkin ei-toivottu siellä. Sain rauhassa yskiä ja tehdä hommia keittiönpöydän ääressä, ampiaispesä-pääni kanssa. Nokka vuotaa kuin huono kraana. Tällaista on flunssa. Ei sitäö ole ollutkaan pariin vuoteen näin kunnollisena. Nyt sitten sairastetaan. Eilen hain apteekista Bepanthenia nokan alle ja nenäsuihketta, että henki kulkee. Päänsärky vaimenee hiukan Buranalla. ja meikäläinen yritää elää ilman lääkkeitä - joopa joo.

Nyt ompelen lapsen partiopaitaan siitä puuttuvan merkin - paitaa tarvitaan viikonlopun partioleirillä; ovat menossa yöksi laavuun. Katsotaan mihin tuo myrsky siihen mennessä siirtyy...