Kirjallisuuspalkintoja Sofille onkin ropissut eri puolilta maailmaa! Ja nimeomaan kirjasta Puhdistus. Viimeksi taisi olla ranskalainen ulkomaisen kirjan paljointo.
Olen lukenut vasta muutaman luvun kirjasta - olen elämäntilanteeni vanki ja siksi nykyisin hidas lukija - parikymmentä sivua kerrallaan on jo hyvä saavutus meikäläiselle, töiden, kotihommine ja lasten asioiden jälkeen tehtynä.
Kirja on hyvä! Yksinkertaisesti herkullinen lukunautinto - ainakin nämä muutama kymmenen sivua jotka olen lukenut - viime yönä pakotin itseni laittamaan kirjan pois puoli kahdelta yöllä. Pakko on yrittää nukkua ainakin muutama tunti ennen aamulla töihin lähtöä. Minulla on iso osa lukunautintoa vielä jäljellä! Kirja ei etene ennalta arvattavalla tavalla - siinä on hyvä juonen kerronta ja kieli on upeaa.
Moni muu kirja - kotimainen niinkuin ulkomainenkin - on usein ennalta arvattavan oloinen ja kielikin on usein jotenkin heppoista - jopa nimekkäillä kirjailijoilla. Se on harmi - ja yllättävää jos kyseessä on mainetta saanut kirjailija. Kirjoitusvirheet on sitten asia jota ei millään meinaisi kirjoissa ymmärtää - niitäkin on. En ole vielä yhtäkään ole Puhdistuksessa nähnyt.
Aikaisemmin lukemassani suomenkielisessä kirjassa jota kovasti hehkuteltiin mediassa, oli huomattavia puutteita, omasta mielestäni. En nyt viitsi tähän kirjan nimeä kirjoittaa - luin sen alkusyksystä. Tarinassa oli epäoleellisuuksia jotka eivät juoneen ja tarinaan sinälläään kuuluneet. Kirja oli yllättävän keppone verrattuna siihen hurjan kirjoitteluun ja hehkutukseen verrattuna jota se ja kirjailija saivat.
Jokunen aika sitten luin englannista käännetyn kirjan - sen käännös oli ihan kamala; kirjaa lukiessa mietti koko ajan miten asia oli kirjoitettu alkukielellä englanniksi kun käännös on tällainen. Kirja jäi kesken,vain huonon käännöksen takia.
Olenko pikkumainen? Mutta: kun kirja tehdään, ja koska sen tekemiseen osallistuu niin moni ihminen, olisi hyvä jos se olisi loppuun saakka mietitty ja viilattu. Nykyään ei siihenkään varmaan aikaa ole... Kaikki on kertakäyttöistä, kirjatkin "ei sillä niin väliä ole" sanoi joku. Olen eri mieltä. Jos joku asiaa kannattaa tehdä, ei sitä silloin huonosti ole mitään järkeä tehdä. Hmm
Yksi mistä Puhdisuksessa en ollenkaan pidä on sen kansikuva. Se on ihan kamala. Violetti väri taustana ja kuvana puolikas vanhan naisen kasvoista sivulta päin. Korvakoru ja papiljottikiharat harvassa harmaassa tukassa. En tykkää yhtään - menee liian lähelle, on jotenkin nolo... Ei, ei, ei.Taustaväti siinä vielä tuollainen. .
Kantta ei onneksi näe kun kirjaa lukee. nautinpa siitä nyt sitten. Ja taidanpa sitten lukea ne edellsetkin kirjat!
Tämän kirjan jälkeen jatkan lukemista muilla kirjoilla omasta hyllystä - niitä on kasapäin. Hanne-Vibeke Holstin Drottiningoffret on kesken ja ollut jo hetken - vaikka kirjasta tykkäänkin. Anna Gavaldan kirja on nopealukuinen; niitäkin on kiva lukea. Ranskaksikin voisin ajatella lukevani - mutta en saa aikaiseksi; laiskuuttani luen ne ruotsiksi kuitenkin. Ranska ei mene ihan vaivatta - mutta kirjoja lukemalla kieltä olisi hyvä ylläpitä ja kehittää. Sitten on vielä muutama muu Arlandan lentokentän kirjakaupasta ostamani ruotsalainen pokkari joita lueksin - Ruotsin myydyimpien kirjojen listalta poimittuja erilaisia kirjoja. Ostan aina kirjoja Ruotsissa käydessäni. Ne ovat ainakin puolet halvempia siellä kuin Suomessa. Suomi on kallis maa tässäkin. Ja toisaalta tykkään lukea ruotsiksi. Äänikirjoja niinikään kuuntelen ruotsiksi. Lupasin viedä niitä muuten paikalliseen kirjastoon lahjoituksina kun olen ne jo kuunnellut. Kierrätystä sekin - kirjaston määrärahat ovat pienet joten oma pieni lahjoitukseni oli heille mieluinen!
Lukemista lähiajoille |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti