Joululomalla, seesteisessä olotilassa

            

Matka mummilaan halki upean talvimaiseman

Turkoosin ja suomenlipun sininen pakkastaivas – välillä vain yhdellä sinisellä, joskus molemmilla samalla kertaa. Pakkashuuruiset metsät ja puut, talojen ja saunojen savupiipuista tupruavan savun kotoisa tuoksu. Teillä muutamia autoja – ei ruuhkan häivää!

 Olipa mukava matkustaa jouluun, rauhaisassa mielentilassa ja maailman upeimmassa maisemassa. Mieli rauhoittui – kuunneltiin joululauluja ja jouluista ohjelmaa radioista; nautiskelin oikein kunnolla vanhojen tuttujen joulusävelmien kuuntelemisesta – mieluiten vielä radio ykkösen hartaammalla puolella. iskelmäversiot joululauluista – joita ilmeisesti jokainen artisti jossain vaiheessa karriääriään tekee – kyllästyttävät enemmän ja tuovat mieleen kauppojen jouluruuhkat. Kaupat ovat onnistuneet pilaamaan monen monta joululaulua kun niitä pakko-soitetaan jo loka-marraskuusta alkaen joka marketissa ja kioskissa.

Olisin niin mielelläni pysähtynyt nauttimaan pakkas-sään kauneudesta – mutta en malttanut siirtyä tien sivuun kun liikennettä kuitenkin oli sen verran… Ja koska olin laiska!

Perillä

perillä mummin luona odotti joulupuuro ja puurossa piileksivä manteli.

Hämärä oli muuttui siniseksi hetkeksi – katsoimme kuusta ja joimme iltapäiväglögit.

Jouluruoka on tietenkin rosolli, kinkku, kolme laatikkoa – porkkana, lanttu ja imelletty peruna sekä sillit ja kalat eri muodoissaan. Jälkiruokana jotain luumuista. Tänä vuonna luumukiisseliä kermavaahdolla. Sitten tietenkin joulusekoitus pöydälle: maapähkinöitä, rusinoita ja sekaan ranskanpastilleja ja muita pikkukarkkeja. Suklaarasioita, glögiä, viiniä, ruotsalaista julmust-juomaa… Syötävää paljon – sehän kuuluu asiaan.

Joulutunnelma

Joulutunnelma pienessä piirissämme oli mukava – meitä vain neljä tänä vuonna yhdessä; isot lapset viestittelivät tekstiviestejä, samoin isänsä, omat muut sukulaiset. Kaikilla kaikki mukavasti. Sopu oli hyvä niin meillä kuin lähimmäisillä omissa paikoissaan. Mummi lauloi joululauluja lapsenlapsen kanssa, piano soi ja lauloi raikasi. Velikin lauloi mukana – itse en kun en osaa laulaa; tämä tunnustus on rankka mutta tosi; olisi NIIN kiva osata laulaa – mutta kun ei osaa! Mielessäni laulan paljon ja kun kukaan ei kuule, esim. autossa, laulan mielelläni. Vaikka siis en osaa…

Joulupukki ei henkilökohtaisesti ehtinyt tulemaan – mutta lahjoja oli silti tuonut oven taakse.

Joulupukki toi verenpainemittarin Kiitos kovasti. Meikäläinen, joka ei oikein innostu oman terveyden hoitamisesta, s tuntui rahan tuhlaukselta. Milloinkohan olenkaan verenpainettani aiemmin tarkistuttanut… Joskus viime vuonna kun oli se paha migreeni ja silloin tutkittiin muistaakseni sekin. Oli ihan ok-tasoa, mielestäni. Niin kuin muutkin arvot – käsitin. Tällä tiedontasolla olen päässyt tähän ikään – mutta kai aiheeseen pitäisi näin iän karttuessa tarttua hiukan aktiivisemmin. Tehdä vaikka vuodenvaihteen kunniaksi päätös hoitaa terveyttään paremmin – ja mitata verenpaine joskus, kun on tuo mittarikin. Äh…

toi pukki mutakin kivaa – ihana lämmin aluspaita ja siskon pakettiin laittamat hoitovoiteet ja veitsenteroitin olivat kivoja. Pyjama ja lämpimät muumisukat lapselta – ihana! Äidin antaman paketin hieno torkkupeitto: tosi kivoja lahjoja!

Lapsi sai kasapäin paketteja – niin kuin oli tarkoituskin. Pieniä paketteja paljon; se kuuluu jouluun ja sai pienimmäiseni onnelliseksi!

Väsy istui silmään aikaisin; en meinannut millään pysyä valveilla enää illalla. Puoliltaöin sitten pääsinkin unen ihanaan syleilyyn äidin vuodesohvalla. Lapsi nukkui patjalla toisen huoneen lattialla, ensi kertaa omassa paikassaan – yöllä hän tosin tuli viereen nukkumaan. Kissa oli vallannut nukkuma-alasta puolikkaan – lapsi vei toisen puoliskon tehokkaasti. itse yritin ajatella, että kun pysyn unessa niin vaikka mikä kaistale riittää! ja riittihän se. Nukuin 10 tuntia – voi kun ihanaa!

Näin menee lomamme. Rauhaisasti ja yhdessä ollen. Syöden, puuhaillen, hiukan lueskelleen ja käsitöitä tehden. Pieniä kävelyretkiä teemme myös kylmässä säässä.

Täytyypä sanoa: Onpa tosi kiva kun on joulu! Joulukirkossa ei ole vielä käyty – kuunneltu on toki hyviä palveluksia radiosta. Kyllä ajatus on vielä jossain kirkossa käydä – huomenna pitää katsoa vähän aikoja ja miettiä, mihin ehtisi mukaan. Tapanina kydään sukuloimassakin - Tapanin ajelu.tapahtunee autolla ja lumituiskuisessa säässä nykyään!

Kaverukset tapasivat pitkästä aikaa