Syksyn värejä elokuussa |
Meillä on nyt omituinen hallitus Suomessa että sen takia tulevaisuus pelottaa eniten. Urpilainen varsinkin tuntuu todella heikolta lenkiltä vaikka hänelle on varmasti laitettu asioita joitamaan parhaat mahdoliset taustajoukot.
Kuin satumetsässä |
Nyt saamme katsella Keskustan Kiviniemen kiusallisen katkeraa tappion tietä kun hän putosi todellakin korkealta alas matalimpaan pusikkoon - ei ihme kun tilannetta seurasi sen vuoden kun hän pääministerinä huseerasi ja itsetunto kasvoi yli äyräiden ja ylimielisyys ja valta asettuivat taloksi. Joillekin valta ei sovi edes pieninä annoksina! Keskusta on ihan tuuliajolla nyt ja tätä menoa häviää todellakin kartalta kokonaan. Haittaako se? Väyrynen presidenttiehdokkaana - mutta kun ehdokkaita on jo pienen kylällisen verran tämänkokoisessa maassa ja lisää vielä tulee, saa ihmetellä saadaanko tässä maassa mitään aikaiseksi vaalilupausten antamisen lisäksi.
Kuka hoitaa maan asioita? Kuka välittää mitä maassa tapahtuu tällä hetkellä? Miksi esim. luonnon ja ympäristön tilanne ei enää tunnu huolestuttavan ketään? Kreikan tuesta tuntuvat nyt poliitikot lähinnä puhuvan jos jostain...
--------
Siirrytään yleisestä omaan yksityiseen maailmaan! Politiikan maailma haisee!
Meillä töissä kuoli työkaveri tupakkapaikan viereen pääovelle vähän aikaa sitten. Surullista. Irtisanomiisia on tulossa kun myynti ei kehity, tulos on heikko. Töitä on paljon - mutta kun hintoja ei voi nostaa alalla jossa on kova kilpailu, on pakko vähentää palkkakuluja ja tehostaa toimintaa teettämällä työt harvemmalla ja siirtämällä kaikki mahdollinen tekeminen halpamaihin.
Ryteikköä juoksureitillä |
Yritän itse parantaa fyysistä kuntoani samalla kun itsekin kannan huolta tulevaisuuden näkymistä. Omista, lapsien... Kuinka kauan saa itse olla töissä ja nauttia kuukausipalkkaa - se mietityttää ja joka palkka tuntuu jo melkein lahjalta! Mitä, jos sitä ei kohta enää saa?
Toivon, että saisin lapset aikuisiksi ja että he saisivat opiskelut tehtyä, työtä. Sitä toivoo jokainen vanhempi, tietenkin. Oma vanhin lapseni ei päässyt opiskelemaan keväisten yo-kirjoitusten jälkeen mutta hän on kokopäivätyössä ja asuu jo kolmatta kuukautta omassa vuokra-asunnossa. Hän sai palkankorotuksen tällä viikolla kun on tehnyt työt niin hyvin. Se on tosi kiva asia, kannustaa yrittämään lisää! Työtehtävätkin ovat jo hänellä muuttuneet; hän on saanut kehuja nopeudestaan ja hyvästä työn teosta. Kyyläävä vanhempi työntekijä joka juoruaa koko ajan pomolle ärsyttää häntä pahasti. Samaten ensimmäinen pomo jolla tuntui olevan mielipide joka asiasta - ja vessakäyntejä ei saanut olla liikaa!
Viikko sitten maalla nähty sisilisko - häntä poikkinaisena |
Vähän ankea liikuntamaasto... |
Vaatekokoa pitää saada pienemmäksi, läskimaha supistettua! Nämä kilot ovat tulleet hiipien noin 10 vuoden aikana joten eivät ne ihan helposti pois lähde. Olen todistetusti ylipaioinen ja olen itsekin hyväksymässä asian - kaikessa karmeudessaan. Olen saanut siitä jo paperin, mittauksen jälkeen. Läskiä on liikaa ja kunto on huono. Joka päivä pitäisi liikkua 10 000 askelta - minulla on mittari asian selvittämiseksi. Nyt vielä saan nuo 10 000 askelta tallusteltua ehkä kerran viikossa. Miten ihmeessä voi ehtiä moiseen joka päivä??? En ymmärrä.
Lenkkipolun varrelta |
Tähän kuntoprojektiin menee aikaa! Riittääköhän vuosi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti