maanantai 12. syyskuuta 2011

Puhetta vatsan toiminnasta - ja sen puutteesta

Lätäkkö kadun kulmassa
Laihduttaminenkin voi olla arvaamattoman kummallista. Vähemmän syömällä ja enemmän liikkumalla laihtuu. Sen tietää jokainen. Laihdutusvalmisteita syömällä laihtuu myös - mutta monen mielestä pillereillä laihduttaminen on vaarallista ja humpuukkia.

Itse hurahdin terveellisiin ja tieteellisesti tutkittuihin aineisiin. Kaikki vaikutti hyvältä - ja käyttäjiä on kuulemma miljoonia. yytyväisiä käyttäjiä siis, näin ymmärsin. Firma itse on on pörssissä ja tekee hyvää tulosta - tosin viimeaikoina ei voittokäyrä ole ihan ylöspäin osoittanut, jos oikein muistan.
--------------

Neulomaan! Se vie ajatukset mahasta ja sen toimimattomuudesta.
Tosin tämä villatakki ei suuren mahan päälle sovi - eikä ole nätti möhömahaisella. 
--------------
Kuitu- ja selluloosatabletteja jotka ovat suuria kuin keskikokoinen kovakuoriainen. Proteiinihjauhetta ja yrttiteeetä. Vettä litrakaupalla. Hedelmiä, tavallista kotiruokaa mutta vähemmän ja terveellisyyteen huomiota kiinnittäen. Näin olen syönyt kymmenen päivää ja olen odottanut omaa hoikentumistani innolla. Ei näy moista, ei. Ei edes pienen pientä alkua. Päinvastoin. Olen pulleampi kuin sitten raskausaikojen.

Kaikissa tuotepurnukoissa sanotaan, että tuotteet ovat terveellisiä ja tutkittuja ja niitä käytetään painonsäätelyyn ja terveelliseen ravitsemukseen. Tänään huomasin, että munuaisongelmia omaavan henkilön sekä insuliinilääkityksellä olevien tulisi kääntyä lääkärin puoleen ennen kuurin aloittamista. Hmm...

Itse en ole lääkärin hoidossa eikä minulla ole ollut minkäänlaisia terveysongelmia - haluan vain laihtua muutaman kilon! Nyt on sitten ongelmia mahan kanssa oikein kunnolla. Olen syönyt kalliita ja huipputerveellisiksi mainostettuja tuotteita ja olen AIVAN UMMESSA. Jo ties monetta päivää. Tuntuu kuin olisi sementtia mahassa. On sellainen olo, että pitää mennä vessaan - mutta mitään ei tule ulos.

Räjähdänköhän tähän jossain vaiheessa? Kukahan nekin jäljet siivoaa jos niin käy. Itse enää tuskin sitten siivoilen mitään. Hyh.

Iltalehti kirjottaa asiasta: "Nainen räjähti laihdutuslääkkeiden seurauksena". Jutussa haastatellaan lapsia jotka ovat epätoivoisia ja laihdutusaineiden edustajia jotka kieltävät vastuunsa "Janika Saimas ei osannut laihduttaa oikealla tavalla. Vastuu laihduttamisessa on aina henkilöllä itsellään - me vain autamme lihavia ihmisiä uuden elämän alkuun. Saimas oli meille huono asiakas - hän pilaa tarinallaan yrityksemme hyvää imagoa mauttomalla toiminnallaan" sanoo yrityksen viestintäjohtaja Taina Tuppura-Lihavainen ja jatkaa "Meillä on miljoonia tyytyväisiä asiakkaita ympäri maailman jotka ovat vain entisestään lisänneet tuotteidemme käyttöä tämän seurauksena koska ymmärtävät tämänlaatuisten sabotaasien olevan pelkkää pahanilkistä panettelua. Siivouskuluihin emme osallistu koska Saimaksen räjähtäminenen ollut meidän syymme." Lopetti Tuppura-Lihavainen ja poistui paikalta.

Vettä juon paljon, koko ajan. Ajatus on, että se suolistossa oleva sementti liukenisi veteen ja tulisi ulos. Olen laittanut viestiä minulle tuotteet myyneelle ihmiselle joka lupasi soittaa illemmalla. Kertoi aiemmin "Ummetusta on esiintynyt joillakin alkuvaiheessa ennen kuin elimistö on kuona-aineista lähtenyt puhdistumaan".

Nyt mietin mikä on "alkuvaihe". Viikko? Kuukausi? Puoli vuotta?

Toivottavasti tämä olotila menee pian ohi. Ei tämä ihan kamalan kivaa ole, todellakaan. Kuitujen pitäisi saada vatsa toimimaan. Nyt olen syönyt kuituja enemmän kuin ikinä ja maha on turvonneempi kuin koskaan ja olen kokemassa elämäni ensimmäistä tosi pahaa tunkkaisuutta - juuri kun olon piti tulla paremmaksi kuin koskaan!

Miten tästä pääsee yli? Juomalla ämpärillisen vettä, varmaan. Sen olen pian tehnytkin. Kohta lähtee toinen saavillinen. Ruokaa ei tee yhtän mieli kun on näin turvonnut olo. No - söin kyllä siskonmakkarakeittoa päivälliseksi lasten kanssa.

ÄÄÄÄH. Voi elmää. Voi lihavaa elämää...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti