Pomo sai hienon työn ja lumi muuttui rännäksi.

Lumet alkavat valua katoilta maahan, ja sehän onkin kovaa menoa se...

Meillä on nyt paljon erilaisia tilaisuuksia töissä joissa kerrotaan kuinka hieno firma tästä tuleekaan kunhan kaikki rönsyt on saatu karsittua pois ja organisaatio on jälleen kunnossa ja homma alkaa pelittää! Meitä ylimääräisiä rönsyjä pitää vain raahata perässä vielä muutamakin viikko koska lainsäädäntö vaaatii tiettyjä toimenpiteitä Suomessa ja monessa muussakin maassa - ihan tuosta noin vaan ei voi porukkaa panna pois vaikka se firmalle parasta olisikin.

Tänään yksi yläpuolellani istuvista johtajista halusi järjestää puhelun meille alaisille siltä varalta, että joku haluaisi purkaa sydäntään ja kysellä jotakin, miettiä kuinka menemme eteenpäin. Puhelu kesti puolisen tuntia - kysymyksiä ei tullut mainittavasti - meistä joka neljäs ja paikoin joka kolmas joutuu pian pihalle joten ihan kamalasti ei kysymyksiä tullut. Kaikki tietävät, että itse irtisanomisprosessista puhumattakaan nimistä ei voi vielä puhua. Ja mitä muuta me haluaisimme sitten kuulla? Esimiesten uusista vastuualueista?

Pomo itse kertoi iloisen hilpeästi, että hänelle oli tarjottu peräti kolmea työtä ja hän nyt sitten teki päätöksen - vaikka se tietenkin kolmen upean työn välillä ei helppoa ollutkaan. Hän saa johdettavakseen ison ja tärkeän ylsikön ja nyt hän on innosta soikeana odottamassa, että saa iskeä nyrket saveen ja aloittaa työt! Kunhan ensin....


Perjantaina avattu punaviinipullo.
Siitä voisi juoda lasillisen vielä -
liekö vielä hyvää, hmm.

Joskus tuntuu, että nimenomaan pomot ja keskijohto ovat niitä kamalampia ihmisiä. Ajattelemattomia ja omaan napaansa ehdottoman suurella ja upealla varmuudella tuijottavia. Joku aine nousee ylös päähän ja saa ihmisen käyttäytymään kuin kusipää ikään. I hate this person - today anyway. He elävät isojen pakkojensa ja hienojen titteleidensä maailmassa ja käsittelevät alaisiaan kuten alamaisia, tai kuten nyt palkollisten massaa on helppo tuolta korkeuksista käsitellä. Massana. Kertoilevat ulkomaanmatkoistaan ja mielikuvituksellisen hulppeista harrastuksistaan, purjehduksistaan - ja sitten toisessa lauseessa sanovat, että kustannuksia pitää karsia...

Saneerauksia ei useinkaan suunnata millään lailla johtoon joka on suurimmassa vastuussa myös firman epäonistuneista strategioista ja miinusmerkkisestä tuloksesta. Ehei, ei tietenkään. Ensimmäiseksi jaetaan johdon paikat siellä jo ennestään olevien kesken - ehkä otetaan mukaan yksi tai kaksi uutta potentiaalia ja samaten yksi tai kaksi siirtyy muualle "uusiin haasteisiin" - ja sitten aletaan rakentaa uutta, ketterämpää ja tehokkaampaa organisaatiota. Leikataan löysät ja turhat osat pois. Siirretään perushommat halpamaihin.

Olenko katkera? Kaipa hyvinkin. Ja kovin vihainen... Köyhä, vanha ja rumakin olen. En kukaan enkä mikään, oikeastaan.

Paska!

Jos menee alaspäin oma elämä niin menee lumikin katoilta--- hieno vertaus ja aasinsilta teemaan LUMI. Tuo kylmä ja kalsea luonnonelementti on kiusannut ihmisiä tänä(kin) talvena oikein kunnolla - ja nyt sitten olemme loskan keskellä liikenteessä, katoilta tulee vettä, lunta, jäätä.

Sitä tämmä on, elämä: kylmää kyytiä riittää.

Aloitin pienimuotoisen paaston tänään. Eilen oli laskiainen ja Mardi Gras - ainakin herkut pois ja pienempi määrä ruokaa voisi tehdä terää. Rahakin on kortilla niin veden ja teen juominen voi auttaa siihenkin vaivaan.