Porkkanan versoja ikkunalla |
Nämä kaksi lausetta ovat pyörineet mielessä nyt vuorokauden, siitä saakka kun ne minulle sanottiin. "Miten niin vapaa? Miten niin nauttia?" Näitä mietin. Ja kohta lisää: "Ehkä pitäisi tosissaan yrittää nauttia tästä tilanteesta, ottaa kaikki irti työttömyyden vapaus-puolesta." "Tai, hmm... vapaus, siis mikä vapaus, muu kuin se, että ei tarvitse/saa mennä töihin ja ansaita palkkaa?" Vapaus ilman elämän perus-edellytyksiä kun raha uupuuu, on käsitteenä tietenkin hankala, tänä aikana.
Rahaa ei siis ole ja ihmiskontaktit olemattomia, mutta olenko vapaa? Taivaan lintu ei tässsä pakkaskeleillä kovin hyvin voinut sekään, nälkä oli silläkin ja kaverit kuolivat ympäriltä kylmään. Mutta voihan tässä nauttia esimerkiksi puiden huminasta, ulkoilusta, säästä, talvesta, lumen luonnista... maailma on täynnä asioita, joihin voi kiinnittää huomion ja iloita niistä. Onko se vapautta? Ehkä.
Sainpa tuon sanottua, hyvä! Itse ei ehkä enää ollenkaan ymmärrä "isoa kuvaa" eikä näe asioiden hyviä puolia. Työttömänä tulee murehdittua ja surtua asioita ihan urakalla ja täyspäiväisesti. Tässä käpertyy helposti omaan surkeuteensa, ei näe metsää puilta... tai maailmaa ylipäätään, mitenkään laajemmin. Ehkä raha, työ, toiset ihmiset ja työrutiinit eivät olekaan niin hyvä juttu kuin on itse oppinut ajattelemaan. täytyy ajatella "laatikon ulkopuolelta" - out of the box.
Lankoja ja neuleita |
Täällä omassa "laatikossani" kasvattelen porkkanan naatteja keittiön ikkunalla, neuloskelen sitä sun tätä - ja sitten puran tuotoksen.
Neuloin viikonloppuna pipon josta en tykkääkään. Puran sen huomenna. Teen ehkä toisenlaisen, tai sitten jotakin muuta! Aika näyttää - ehkä. U never know.
Muistan kyllä, että muutaman kuukauden jopa jaksoi nauttia vapaudesta. Mutta huvi pieneni samaa tahtia tilin saldon kanssa.
VastaaPoista