Uusi presidentti on astunut virkaansa

Vakava tilanne meneillään. Mitä miettivät presidentit?

Valta on vaihtunut, luin jonkun lehden nettisivulta. Meillä on uusi presidentti Suomessa, tästä päivästä hänen nimensä on Sauli Väinämö Niinistö. Tarja Halonen siirtyy asumaan omaan kotiinsa ja elämään toisenlaista elämää. Onko suomalaisten kannalta tapahtunut jotakin mullistavaa? - Tuskin! Uusi valtiosääntö on nyt voimissaan ja maan presidentti on toinen mutta elämä toki jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Noin suurinpiirtein ainakin.

Presidentin vaihdos on hieno seremoniallinen tilaisuus. Punaisia mattoja, presidentin virka-auto Mercedez valtakunnan vaakunalla, eduskunta ja hallitus, presidenteistä puhumattakaan juhlatamineissaan. Presidentti Niinistöllä oli jopa hieno silinterihattu päässään - sellaista ei olekaan pitkiin aikoihin nähty. Luulenpa, että Ahtisaari ei sellaista käyttänyt; ei se hänelle ehkä olisi sopinutkaan - olisi voinut tulla koominen vaikutus. Niinistölle silinteri sopii oikein hyvin.

Katsoin tilaisuutta eduskunnassa ja sen ulkopuolella hetkisen ja ihmettelin kuinka paperinmakuisesti ja kuivasti asia viedäänkään läpi. Aivan kuin Niinistö olisi ollut kyllästyneen oloinen tilaisuudessa ja haluavan sieltä pian pois! Hän kuunteli osin Halosen ja Heinäluoman puheita, mutta oli kuin omissa ajatuksissaan. Mutta niin olivat he kaikki sillä aikaa kun joku muu luki paperista omaa puhettaan. Niin väistyvä presidentii, puhemies kuin uusi, virkaan astuva presidenttikin lukivat puheensa paperista katsomatta paljon muualle kuin nimenomaan näihin alhaalla käsissä oleviin papereihin. Vähän omituista - eikö heidänkin kannattaisi hiukan piristää tilaisuutta luontevammalla ja edes hiukkasen pirteämmällä otteella. AIvan valtavan vakavia olivat kaikki, oli hiukan hautajaismainen tunnelma. Vaikka oli kyseessä uuden presidentin "kruunajainen".

Kai me suomalaiset olemme oikeasti näin jöröä kansaa että juhlakin on kuin hautajainen!

Mietin, kuka oli puheet kirjoittanut ja miksei niitä oltu opeteltu ulkoa paremmin... Mutta ehkä se on näin tarkoitettu; lukihan Kekkonenkin aina puheet paperista ja Kekkonen on esikuva pitkälti vieläkin Suomessa - varsinkin politiikan kentillä.

Lehdet ovat vaihdosta pullollaan seuraavat viikot - keskittyen kukin omaan osa-alueeseensa tilaisuuden osalta. Puheiden sisällöstä naispuolisten henkilöiden pukeutumiseen kulkee kommentointi tulevina päivinä!

Joskus olisi kovasti mielenkiintoista tietää mitä presidentin avustajat tekevät, ihan konkreettisesti - ja millä lailla nyt vaikka viestintäavustajat toimivat kulisseissa.

Olisiko kovin mielenkiintoista olla siellä töissä? Ovatko kaikki työpaikat poliittisia tuollakin tasolla - vai hakijan osaamiseen, kompetenssiin liittyviä?

Voisikohan meikäläinen hakea johonkin työtehtävään tuonne presidentin kansliaan? Työasiat ovat mielessä kun se uusi työ pitäisi löytyä!

Suomi elää & hengitttää pressanvaaleja & kampanjaa



Ei lehteä ilman näitä miehiä



Uusi presidentti Suomelle valitaan viikon päästä. Reilun viikon. Thank God, sitten palataan normaaliin päiväjärjestykseen! Vaalit on tärkeä asia ja hyvä kun meillä saa äänesttä - mutta saman asian näin tasaisen tappava jauhaminen alkaa jo väsyttää. Nyt etsitään molemmista vikoja ja virheitä tiukalla silmällä ja vihakirjoitukset netissä ja keskustelupalstoilla ovat jo tosi ikäviä.

Chinchillakin haluaa syödä keittiössä.

Sosiaalinen media on monen mielestä upea juttu ja blogeissa, facebookissa, twittereissä eletään jo niin intensiivisesti, että muu elämä kärsii. No, itsekin tässä juuri blogia kirjoittelen - vaikka tämä nimeomainen blogi nyt enempi päuväkirja onkin; täällä ei keskustella - meitsi vaan kirjoittelee! Facebookissa minulla on sivu mutta en käy siellä; en ymmärrä miksi kertoisin profiiliani seuraaville työkavereille mitä juuri nyt teen.... Olen tylsä, selvä se!

Kohta alkaa jälkeen yksi vaalikeskustelu. Tässä voi sitä odotellessa miettiä minkälaiset solmiot herroilla tänään on kaulansa ympärillä. Haavisto pitää punaisesta vinoraitaisesta ja Niinistöllä on ollut sininen, usein pilkullinen. Kumpikaan ei pahemmin vaatteille koreile tai irroitetle, se täytyy sanoa. Niinistö muuten pitää myös neuleliiveistä. Sellaista ei paljon ole viime vuosina näkynytkään... Äiti neuloi sellaisia isälle, omalle isälleen ja veljille kun olin lapsi. Niistä tulee turvallinen ja hiukkasen vanhanaikainen olo...

Varis käy syömässä pikkulinnuille laitetut
ruuat jatkuvasti. Siinä se taas on!

Vaikka vaalit ja vaalikeskustelut ovatkin meillä päällä on elämässä sentään muutakin! On esimerkiksi upea talvinen sää! Niin kaunista on ulkona että ihmeissään valkoista maisemaa vaan tässä katselee! Lunta on huiman paljon - joulun yli mentiin mustassa säässä mutta nyt lunta on kunnolla. Lumentekijä saa huhkia ja tehdä hauskoja käytäviä lumeen! Jospa huomenissa kävisin vähän valokuvaamassa! Säätiedotus lupailee kireitä pakkasia. Koska meiltä meni pakasti ilmeisesti hajalle, saan pakasteet ulos turvaan joksin´kin aikaa - ainakin niin, että keittelen ja paistelen siellä olevia marjoja ja lihoja ruuaksi että ei ihan kaikki hukkaan mene.

Elektroluxin iso sulatus-vapaa pakastin on jo toista kertaa rikki; toissakesänä se sulatti koko sisältönsä eikä vakuutusyhtiä maksanut sentin senttiä. Joskus sitä ihmettelee miksi vakuutusmaksuja maksaa kun sieltä ei sitten mitään kuitenkaan makseta kun sellainen asia tapahtuu jota varten vakuutus on otettu. Iso pajkastin meni rikki ja kotivaakutuksen olisi maksavan asiakkaan ajatuksen mukaan saatava edes pieni korvaus korjauskuluista - nelisen sataa euroa - ja koko siitä määrästä pakasteita jotka menivät hukkaan. Heinäkuussa oli juuri pakastettu uutta kotimaista masikkaa ja omaa keräämää mustikkaa kumpaakin liki 15 litraa. Oli lahjaksi saatua hirvenlihaa ja kaksi pakettia poronkäristystä. Ai jai.

Nyt yritän saada mansikat, mustikat, puolukat ja pullat talteen - niin, syömällä... Yksi paketti poronkäristystä valmistetaan huomenna ja toinen reilun kilon paketti poron jauhelihaa sunnuntaina. Korjaaja tulee vasta keskiviikkona.

No niin - nyt seuraamaan keskustelua! Ensin lapselle iltapala - mansikoita! Ja itselle lasi punaviiniä. Käsityö käteen ja katsotaan miten kandidaatit pärjäävät työpaikkahaastattelussa!

Kerron pian solmioiden värit ja kuosit!
---
Vastaus: Harmaan sävyiset vinoraitaiset solmiot molemmilla. Niinistöllä perusväri vaaleanharmaa jossa mustia raitoja. Haavistolla punaisella pohjallaharmaita kapeampia ja niiden välissä valkoinen hiukan kapeampi raita. Musta puku ja valkoinen puku molemmilla. Istuvat vierekkäin pöydän ääressä vieretysten kädet ristissä pöydällä. Molemmilla vihkisormus sormessaan. Yleisilmeeltään hyvin samanoloisia ovat. Toinen on 53 ja toinen 63 vuotias.

Vaikuttavat hiukkasen hermostuneilta, molemmat henkilöt. Mutta ihmekö tuo on, vaikea paikka ja ikävää tulla näin syynätyksi. Mutta näinhän se menee, näissä kekkereissä!

Presidentin valinta ja miten se tehdään

Puristetaan mehut - greipeistä
niinkuin pressan kandeistakin

Nyt meillä on kaksi samanoloista presidenttikandidaattia kisaamassa lopputuloksesta. Keski-ikäinen harmaahiuksinen mies joka on tehnyt ikänsä politiikkaa ja vaikuttanut maan ulkopuolella erinäisissä konflikteissa. Meillä on myös yli kuusikymppinen harmaahiuksinen mies joka on vaikuttanut politiikassa ikänsä, keskittyen finassipolitiikaan. Jälkimmäinen on ollut presidenttikandidaattina enemmän ja vähemmän jo reilut kymmenen vuotta ikäänkuin "itsestäänselvänä" tulevana presidenttinä, edellinen on uusi ja jopa yllättävä kandidaatti puolueesta joka ei ollut näin pitkälle aikaisemmin päässyt.

Molemmilla on itseään reilusti nuorempi puoliso jotka molelmmat vaikuttavat hiukan eksyneiltä ja kokemattomilta roolissaan ja huomiosta jota heihin nyt kohdistetaan. Toinen on hiljainen suomalainen ja hyvin tavallisen oloinen nuorehko nainen, toinen on nuorehko latinomies joka vaikuttaa avoimelta ja hiukan lapsekkaalta. Kiltin ja hiukan eksyneen oloisia molemmat.

Tästä siis lähdetään. Kehässä kaksi eteläsuomalaista kaupunkilaismiestä puolisoineen. Sukunimikin kuulostaa samalta - niini ja haapa.... Kumpikaan ei ole kansanmies - sellaisiakin olisi ollut tarjolla vaaleissa mutta se ei nyt suomalaisia innostanut.

Voiko sivari olla armeijan ylipäällikkö? - No, olihan siinä roolissa vasta 12 vuotta nainen joka ei ole käynyt armeijaa päivääkään. Ei ollut edes sivari! Ja homma hoitui. Onneksi ei ollut suurempia kriisejä ratkottavana.

Voiko homo olla maan presidentti? - No, onhan siinä roolissa ollut kaapissa olleita vastaavia ja eihän makuuhuoneen preferenssit ole ennenkään vaikuttaneet homman hoitoon. Vai ovatko? Nyt kun seksuaalisuus ja sukupuolielämä on kaikessa mukana kiinnostavina osatekijöinä, on presidenttiäkin valittaessa asiaan osoitettu yllättävän suurta kiinnostusta. Ja onhan homous nykyään jo monen mielestä tavallista ja "normaalia".

Miten valtiovierailulla otetaan vastaan samaa sukupuolta oleva puoliso, maissa joissa homous ei ole sallittu? Tätä miettii moni. Olisiko se noloa? Pitääkö puoliso silloin jättää kotiin? Mitä sanoo diplomatina käsikirja tästä?

Tarja Halonen ei ollut naimisissa kun aloitteli presidentiksi haluamistaan. Ei hän ollut myöskään kirkon jäsen. Molemmat puutteet korjattiin ajoissa - tietyt kriteerit täytyy presidentin vähimmillään täyttää vaikka ne olisivatkin ns ulkokultausta.

Halonen hoiti presidentin hommaa 12 vuotta ja yleisen käsityksen mukaan asia tuli ihan hyvin hoidettua - vaikka ei aina ihan tavanomaisen ja tutun turvallisesti homma mennytkään presidentin homma ei ole koskaan yhden miehen show; siellä on avustajia ja taustajoukkoja auttamassa runsaasti.

Siisteissä pinkoissa kaapissa.
Mitä on hyllyjen takana?

Toisen pressakandidaatin avioliitto on myös mielenkiintoinen jos sitä näin kaukaa katsoo... Aikaisemmin hyvin viriili ja vilkkusilmäinen ja myös iloisessa iltaelämässä viihtynyt henkilö on rauhoittunut ja hankkinut itselleen nuoren vaimon - asian taustoja voi vain arvailla, jos siihen kiinnostusta tuntee. Onko kyseessä osa suurempaa suunnitelmaa vai ovatko he oikeasti ja salaisesti hyvinkin läheisiä ja rakastuneita? Rouva Niinistö on nuori ja hiljaisen oloinen naisihminen joka on alkanut kulkea miehensä rinnalla kampanjoimassa - nyt on otettu kaikki aseet käyttöön! Viestintäpäällikkönä toimiva puoliso on vihdoin mennyt mukaan kampanjaan!
Hiukan hämmentävää oli tänään lukea lehdestä, että vaimo ei ole vielä tänä aamuna vielä ollenkaan miettinyt todennäköistä rooliaan presidentin vaimona. Näin sanoi Jenii haukio Ylen aamu-TV:ssä: "En ole sitä etukäteen ollenkaan vielä miettinyt. Mietitään sitä sitten, jos se asia meidän kohdallamme tulee ajankohtaiseksi." Mitähän hän on tässä kampanjan kuluessa ajatellut, gallup-kuninkaan vaimo?
Pariskunta ei kovin pariskuntamaiselta tai - vielä vähemmän - läheisiltä, rakastuneilta - vaikuta. Kulkevat kampanjapaikoilla kuin ketkä tahansa kampanjassa mukana olevat puolueen jäsenet. Haaviston puoliso vaikuttaa rakastuneelta, he luovat toisiinsa koko ajan katseita ja seuraavat toisiaan; heistä huokuu kiinnostus ja kunnioitus toiseensa joka on aika liikuttavaa - uutta ja hiukan eksoottistakin. Niinistöt ovat toista maata - mutta ehkä se on vain länsisuomalaista jäyhyyttä.... Tiedä häntä.

Joka presidentillä on varmasti asioita verhon takana joita ei ole tarkoitus avata - ja hyvä niin. Presidentti hoitaa presidentin hommaa mutta kansaa kiinnostaa kaikki muu henkilöihin liittyvä - ja varsinkin kaikki uusi, jännä ja erilainen! Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat sellaista aluetta jota halutaan raottaa ja tirkistellä - kukin omalla tavallaan. Mutta pitääkö meidän tietää presidentin sänkykammariasiosta - ei kai nyt sentään, hei ihan oikeesti.

Mutta mutta. Ketä äänestää?

Presidenttikampanja meillä ja muualla

Jouluruusu, ihanainen

Presidenttipeli on kohta loppuhuipennuksessaan koto-Suomessa. Ennakkosuosikki Niinistö on tehty jo kampanjassaan niin kliiniseksi että hän alkaa olla supertylsä. Ja sehän näkyy gallupeissakin. Kaikki se hauska ja inhimillinen - tai se pilke mikä hänellä joskus silmäkulmassa oli vielä muutama vuosi sitten - on tyystin poissa. Sääli. Sitä tässä mietin, että onko tylsyys kampanjaorganisaation vahinko kun ehdokasta on pitänyt mallata kaikille sopivaksi - vai onko hän yksinkertaisesti tullut vanhaksi ja rauhalliseksi josta kaikki se puolivilli josta niin paljon puhuttiin, on tyystin putsautunut pois..? Kukapa sen tietää; luultavasti molemmilla asioilla on tähän oma vaikutuksensa. Yli 60 vuotias mies jolla nuori vaimo kyljessä ei ole sama kuin alle 50-vuotias sinkkumies kaupungin terasseilla naisia ja kavereita jututtamassa, kaljalasin ja tupakin kanssa. Kumpi sitten on kiinnostavampi ihminen ja keskustelukumppani on ihan selvä! Viriili mies on toista kun rauhaa rakastava kirjoihin uppoutunut "valtiomies" - mutta jälkimmäisen uskotaan olevan uskottavampi ja näin varmasti onkin ainakin Kokoomuksen vanhemman väen keskuudessa; sehän Niinistön ydinkannattajajoukko onkin.

Aktiivinen ja oman tien kulkija jolla on älyn lisäksi huumoria ja supliikkia on useimmiten kiinnostava ja innostaa ihmisiä mukaansa. Obama ja Timo Soini siitä hyviä esimerkkejä. Ja Niinistö kuusi-kymmenen vuotta sitten ennenkuin kaikki meni liian vakavaksi ja laskelmoiduksi.

Lapsi neuloi käärmeen.
Äiti lapasia: kahdella värillä,
parina toisissa valkoinen, toisissa vihreä.

Muut presidenttikandidaatit ovat sitten omalla tavallaan hyviä ja huonoja; kuka nyt mitäkin asiaa esiin tuo ja omista/puolueensa imagon takia kampanjoivat. Kristillisten ja Vasemmiston ehdokkaat nostavat omaa ja puolueen imagoa ja parantavat mahdollisuuksiaan seuraavissa vaaleissa. Kukaan ei kuvittelekaan, että he nousisivat mihinkään suuriin ja kummoisiin tuloksiin; tarkoitus kampanjoinnille on ihan toinen. Biaudet on niin epä-presidenttimäinen, että häntä on ihan kiva seurata jo senkin takia - mutta häntä en äänestä vaikka kaksikielisyyttä vahvasti kannatankin.

Tosissaan taitavat olla Niinistön lisäksi vain Väyrynen ja Haavisto, ihan oikeasti. Lipponen on jo ikänsä takia ulkona kisasta ja on niin lupsakan rauhainen, että kisa vaikuttaa vain mukavalta viihdykkeeltä arjen keskellä. Koko sos dem puolue on muutenkin nuhjuisessa tilassa vaikka puheenjohtaja reissaa suittuna ja kammattuna Euroopassa pää kolmantena jalkana. Ei luo uskottavuutta, ei sitten mitenkään. Soini kampanjoi vaikka ei oikeasti halua edes voittaa - eikä hän toki voitakaan.

Näin työnhakijana on toki mielenkiintoista seurata työpaikkahaastatteluja ja kandidaattien selviämistä kaikenkarvaisista kysymyksistä ja kommenteista! Haastattelijat jotka yrittävät kaivaa jotakin nihkeää esiin jokaisesta ovat usein NIIN ärrrsyttäviä! Ja sitten tehdään typeriä otsikoita vaikkapa Arhinmäen tatuoinneista - joita hän ei halua näyttää. Taikka samaisen miehen tulevasta vauvasta ja isyyslomasta. Kiesus!

Hih - rouva puheenjohtaja ja finanssiministeri Jutta Urpilainen on valittu vuoden karikatyypiksi; aika mahtavia ovat olleetkin hänestä tehdyt pilakuvat kyllä! Hänellä on vahvat piirteet ja olemus josta on helppo vääntää karikatyyriä! Ja nämä piirteethän vain paranevat iän myötä.

Venäjällä ja USAssa alkavat pian omat vaalikampanjat joten saadaan elää vaalihuumassa tässä monta kuukautta vielä.

Olen tänään tehnyt hakuja työpaikkoihinn; laitoin jopa maksullisen vuoden työpaikkahaun kansainvälisille sivustoille. Töissä on nyt rauhaisampaa - selvisin muutaman asian tekemisellä tänään ja päivittelin nettiprofiiliani.

Onkohan se järkevää ollenkaan? No, aika näyttää. Joillakin on yli 500 kontaktia LinkedIN:ssä. Olen itse vasta aloittanut ja kontakteja on alle sata. Twitteriin en ole vielä mennyt; se lienee seuraava mihin voisi satsata. Tämä blogi ei avaudu työnantajille joten tätä ei lasketa - on vain tosi hauska harrastus.

Tänään kehitän vielä itseäni lukemalla Mooren kirjaa Dealing with Darwin ja psykotestikirjaa sekä pari ruotsalaista talouslehteä.

Sitten neulon yhden sukan loppuun vielä.... Kävelemässä käyn kun koko päivä on mennyt tietokoneen ääressä.

Ennen joulua istuskelin neulomassa sohvan nurkassa ja kuuntelin radiota. Siellä oli pitkä Marjatta Leppäsen haastattelu. Hän siinä kertoi omasta elämästään, näyttelijän ja laulajan työstään ja haastattelija pani parastaan kehuakseen tämän henkilön suuruutta kaikilla elämän saroilla, erinäisistä elämänvaikeuksista huolimatta.

Voiteita kympillä halpakaupasta.
Toimivat ihan!

Yksi kohta keskustelussa muun muassa jäi mieleen; Leppänen kertoi omaavansa hyvän ihon mutta käyttävänsä vain ja ainoastaan hyviä (lue: kalliita) kosmetiikkatuotteita ihollaan. Siitä hän on aina pitänyt huolen - onhan iho hänen työvälineensä - en muista sanoiko hän noin mutta se mielikuva jäi.

Itse olin samana päivänä käynyt ostamassa ihonhoitotuotteita - kympillä tuon kuvassa olevan Nivea-paketin. Itsekin pidän kovasti hienoista voiteista ja olen niitä joskus käyttänytkin; silloin kun olin vielä naimisissa ja parisuhteessa ja eikä kaikkia perheen menoja tarvinnut yksin maksaa. Ah, silloin minulla oli kauniita vaatteita kenkiä ja meikkejäkin! Ja ovathan ne Chanellin ja Lancomen voiteet ihanan tuntuisia ja tuoksuivat hyvälle! Tuoksu on tärkeä! En tiedä - tietääkö oikeasti kukaan - auttavatko ne pitämään ketään heleämpänä ja nuorempana, mutta ne antavat ihanan luksusmaisen tunteen! Edes maailman rikkaimmat naiset eivät säästy rypyiltä ja vanhenemiselta mutta mielikuva ja tunnehan meitä ihmisiä ohjaa!

Minä sivelen Nivean voiteita kasvoille ja Bepanthenia huulille - ja uskon niiden auttavan ainakin pahimpaan ihon kuivuuteen!

Kirjamessuilla ja Helsingin hulinoissa



Vakavia herroja. Yksi on tuleva presidenttimme - todennäköisesti

 Kävin viikonloppuna Helsingin hulinassa.

Perjantaina illalla kävelin Forumin kauppakeskuksessa ja kävin Ajattaressa katsomassa takkeja. Ajattaren tuulikaapissa kyhjötti pulu - katujemme yleinen lintu eli kyyhkynen. Se istui siinä ihmisvirrassa, oven vieressä ja ne jotka sen näkivät ihmettelivät kuinka se oli siihen joutunut. Katselin sitä siinä - muutama höyhen oli siltä ikäänkuin nyppästy selästä ylöspäin. Juttelin sille - se katsoi pelottomasti kohti. Katse oli kirkas; mietin miten voisin sen siitä pelastaa pois, oliko se vahingoittunut. Kaupasta tuli yksi myyjä juttelemaan "se on ollut siinä jo jonkin aikaa - haukka joka asuu tässä lähellä ajaa sitä takaa". Voi pikku rassu. Keskellä Helsingin ydinkesksutaa on eläinten maailma - tietenkin. Mutta silti sen tulo näin lähelle ihmetytti.

Kaupan omistaja/johtaja tuli siihen paikalle hetken päästä inhosta väreillen. Kielsi toista myyjää koskemasta siihen - tämä oli halunnut pelastaa sen jonnekin, ottaa sen kiinni. "Älä mene sinne - nuo linnut levittävät valtavasti tauteja" hän sanoi ja vahti inho silmissään lintua. "Pitää vahtia että se ei tule sisälle." Nainen meni soittamaan vahtimestarille ja pyytämään, että lintu tultaisiin HETI siivoamaan pois.

Läksin nopeasti pois kaupasta - en halunnut nähdä kuinka linnulta väännetään niskat nurin tai se heitetään haukalle. Jonka toki on senkin elettävä ja ruokaa saatava.

Luontoilmiö keskellä kaupunkia. Ei tehnyt tuon jälkeen mieli enää takkeja katsella. Kauppiaan asenne oli liian rankka - eläinturkiksia myyvän ihmisen inhoava asenne lintua kohtaan ei tuntunut hyvältä. Tuli pikemminkin surkea olo.

Messukeskuksen vuohenjuustosalaatti. Oli ihan hyvä
vaikka pinjansiemenet olivatkin oikeasti kurpitsasta

Messukeskuksessa kävin kirjamessujen viimeisenä päivänä. Sain yllättäen kutsukortin messuille ja otin sen kiitollisena vastaan. Kävelin messuilla ja katselin sitä valtavaa tilaa jossa kirjoja oli satoja neliömetrejä joka puolella - aivan mahdottomalta tuntui alkaa purkaa tarjontaa edes jonkinlaiseen ymmärrettävään ja hahmotettavaan kokonaisuuteen. Kiertelin ja katselin, juttelin ihmisten kanssa ja selailin kirjoja. Olisipa ihanaa lukea, LUKEA enemmän! Maailma on upeita kirjoja ja mahtavia tarinoita todellakin pullollaan!

Sauli Niinistöä haastatellaan Neloselle

Kuuntelin Sofi Oksasen haastattelun - Lenita Airisto haastatteli -  jonka jälkeen täpösen täydellä haastattelualueella alkoi neljän presidenttiehdokkaan vaalikeskustelu. Paikalla oli kaksi Paavoa - Väyrynen ja Lipponen - sekä Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto. Eva Biaudet ja Timo Soini eivät päässeet paikalle.
Oli mielenkiintoista seurata keskustelua vaikkakaan ei mitään uutta ja ihmeellistä esiintuova esiin tullutkaan. No, ehkä se, että kaikki neljä ovat lukeneet paljon ja myös kirjoittaneet paljon kirjoja oli uutta. Venäläiset klassikot tuntuvat olevan kaikilla hyvin hallussa! Mielenkiintoista oli joka tapauksessa seurata keskustelua vaikka kaikki toistavatkin asioita jotka ovat hyvinkin tuttuja kaikille jotka politiikkaa edes hiukan seuraavat. Toivottavasti kampanja tuo esiin jotain uuttakin - vaikka presidentin viran hoitamiseen ei niin valtavasti aivan ihmeellisiä ja hätkähdyttäviä asioita kuulukaan. Mutta jos monta kuukautta pitää kuunnella samoja asioita Nato-kannasta yms - ei se oikein innosta! Ja presidentin asema Suomessa on kuitenkin aika rajallinen - enää ei todellakaan eletä Kekkosen ajan tyyppisessä maailmassa kun EU ja maailman talous määräävät meitä koko ajan enemmän.

Kunhan Soini tulee kehiin, tulee mukaan varmasti kaikenlaista...