Kiirastorstai. Tässä istun...

Hei sinulle, joka tulit vierailemaan täällä sivullani! Pikkuisen on nyt harmaata, sekä säässä, että muutenkin. Pilvet roikkuvat matalalla märän näköisenä - räntää satelee. otetaan hörppy kahvi- tai teemukista, kyllä se sitten taas kirkastuu hiljalleen, olo ja elo!

Huomenna on jo pitkäperjantai, kalan syöntipäivä ennen pääsiäisen hyviä juhlaruokia! Mennään mummilaan, kuulemma syödään pakastekalakeittoa, sanoi äiti. Itse en kyllä niistä vaaleista harmaaraidallisista kalapaloista tykkää - ne eivät maistu miltään! Lohikeitto tai joku muu tuore kala olisi hyvää, mutta mikä minä olen äidille sitä sanomaan? Tai itse asiassa sanoin kyllä, ja hän sen tietää entuudestaankin, että en tykkää pakastekalasta, niistä palikoista joita  kaupoista ostettiin joskus 80 -luvulla. Mutta äiti totesi, että se on hyvää. Ja pitkäperjantaina aina syödään kalaa. Niinkuin söi se kalastaja, jonka juhlaa pääsiäisenä vietetään. Liha varataan pääsiäispäiville, niinkuin pasha, mämmi ja kaikki muut herkut.

Piristys päivä, pikku-auringot

Meikäläinen on vähän siinä mielentilassa, että ei huvita kirjoitella - ei irtoa nyt mitään järkevää. Laitan tänne muutaman kuvan ja yrittelen illemmalla kirjoitella jotakin - uudella innolla.

Ajattelin leipoa tänään pullaa ja tehdä kanarisottoa - sitä ennen lueksin tuossa ja silleen... Kaupasta pitää hakea kananmunia siihen pullaan, että saadaan ne kiiltäviksi. Taikinaan ei munaa tarvita ollenkaan, se  vaan kovettaa ja kuivattaa pullan. Teen varmaan bostonkakun - se on helppo kuljettaa mukana mummilaan ja säilyy pari päivää paremmin kuin muu pulla. Rahkapiirakan voisi myös tehdä, sekin säilyy pari päivää hyvin. Pasha ja muut herkut tehdään lauantaina. lankalauantaina.

Tällaista rauhaisaa puuhastelua täällä, kuin olisin mummo ihan, köppelehdin kotona ja puuhailen keittiössä ja teen ruokaa kun koululainen tulee kotiin! Pöh.

Kasvimaailma puskee mullasta
Leskenlehtiä on jo teitten varsilla näkynyt, näin myös ison koppakuoriaisen pari päivää sitten. Muurahaisetkin ovat jo marssineet rivissä tuolla pihalla ja omenapuun rungolla. Kevään tuloahan on kiva seurata!

Nämä ovat nättejä, eikö?

Ostin loppusyksyllä joitain kukkasipuleja joita nyt odotan ylös nouseviksi. Yksi on jo kukassa - tuo kuvan pikku-krookus. Erilainen kun ne perinteiset joita  myös on puutarhassa - vanhat ovat isompia ja tummempia, mutta vielä tuloillaan. Laitoin näitä pikku-sipuleita muistaakseni puolisen tusinaa maahan syksyllä ja nuo ovat nyt kukassa. Tässä ei ole onneksi ollut myyriä joten sipulit ovat toivottavasti talvehtineet hyvin. Tänään ne ovat nupulla koska on pilvistä. Aurinko saa ne aukeamaan.

Arkea täällä meillä. Näin viikko sitten, nyt on toinen liina jo pöydällä ja sukat laatikossa.

Ruotsin värit sukissa

Neuleita, niitähän syntyy!
Puikot on suihkineet joka ilta, joskus päivälläkin kun olen neuloskellut lankoja pois pussukoista ja laatikoista. Niinkuin nuo Ruotsin väreissä olevat sukat tuossa - piti kokeilla jotain kivaa - tulikin sukat, jotka muistuttavat lähinnä jonkin jalkapallokerhon kirjavaa kaulaliinaa tai vastaavaa!  Katsotaan, huoliiko niitä kukaan jalkaansa - vai pitäisiköhän tässä varata jonain päivänä pöytäpaikka jonnekin torille ja mennä sinne myymään sukkia, lapasia ja muuta käsityötä? Kävisköhän nuo kaupaksi - pitää olla tietenkin isot määrät tavaraa, jos oikeasti meinaa tuotoksiaan myydä!

Kirjavasta silkki-angorasta oli ihan pakko saada neuloa

Silkin ja angoran sekoite, kidsilk, on Kaffe Fassettin, tuon värejä ja lankoja rakastavan brittimiehen suunnittelema väriyhdistelmä hienosta, ohuesta langasta. Impulssi -ostos, kaupan ainokainen. Mitä yhdestä kerästä voi neuloa? Kaulaliinan! Aika kirjava tulee - katsotaan, mikä on lopputulema kun koko kerä on neulottu. Lämmintä on ohut ja hienoa lanka, ohutta ja untuvaista jota ei voi painavilla metallipuikoilla neuloa, pitää olla puiset  tai muoviset puikot. Viitosilla neulon, muovisilla sukkapuikoilla joiden päiihin olet laittanut muoviesteet, että silmukat ei karkaa!

Mutta tämä ei ole nätti. Öööh... Pääsiäisruoho. Miten tää ei kasva, hei? 

Pääsiäsruoho onkin ollut oikein tapaus. Laitoin vanhalle isolle lautaselle multaa, siihen pieniä rairuohon siemeniä jo reilu viikko sitten. Mitään ei tuntunut tapahtuvan. Laitoin sitten ohranjyviä samaan multaan, vähän lisää multaa päälle.
Sitten - kun kunnallisvaalikampanjassa eräs ehdokas - keskustalainen muistaakseni - antoi pussillisen rairuohoa, laitoin niitäkin siemeniä samaan multaan, Tämä tapahtui viime lauantaina. Nämä keskustalaiset rairuohon siemenet olivat erilaisia kun ne mini-pienet jotka olin kylvänyt aikaisemmin. Kasvu on huonoa - ja itse olen varmasti maailman kärsimättömin ruohon viljelijä! Vai onko tuo pihamullaksi tarkoitettu multa tähän huonoa?

Katsotaan, tuleeko tuosta vihreä nurmikko hiljalleen vai ei!

Tulihan tätä höpinää taas pitkä pätkä. Tiivistäminen ois hyvä juttu... ;-)

Vaalit ja partioparaati palmusunnuntaina

Olipa ruuhkainen palmusunnuntai - varsinkin jos ohjelmassa oli äänestäminen, virpominen ja partioviikon avaus partiomarssilla käyden - tai sitä seuraten.

Näinpä oli meillä. Aamu alkoi lapsen viemisellä junalle jo varhain, että pääse Helsinkiin muiden oman lippukunnan marssijoiden kanssa. Marssimista piti vielä harjoitella, solmut ja asut laittaa kohdalleen ja marssijärjestys ja koko hulppea kokonaisuus tarkistaa.



Partiolaiset kokoontuivat Senaatintorille ennen marssia



Hyvin se meni - niin matka kuin itse marssikin. Ekaa kertaa oli mukana, oma partiolaiseni. Reippaasti nousi jalka ja samoin käsi partiotervehdykseen - kolme sormea!

Värikkäät höyhenet
ja koristeet tuulessa

Sitten kotiin, heti marssin jälkeen ja pikapikaa virpomaan! Vitsoja oli tehty tusinan verran - enemmänkin olisi mennyt ja niitä kaverukset pusasivat vielä iltahämärissä, niin, että kaikki koristeet ja varatut pajun oksat saatiin käyttöön. Suklaamunia ja muita karkkeja palkkioksi tuli paljon - iso osa meni heti syöntiin. osa säästettiin. Rahaakin saivat jonkun euron myös.

Aamulla ennätin itsekin ottaa vastaan muutaman virpojan ja palkita heidät suklaamunilla.

Osa virpomispalkkiosta
odottamassa pääsiäistä

Kun itse lapsena virvoin, palkkiot sai vasta pääsiäissunnuntaina. Palkkio oli usein joku pipari, keksi tai kiiltokuva - lähisukulaiset saattoivat antaa suklaamunan tai suklaa-tipun. Nyt palkkion saa heti - ja ne sitten nautitaan myös saman tien. Olen selittänyt lapselle virpomisen historian ja hän sen tietää ja ymmärtää. Käymme myös joka vuosi seurakunnan pääsiäismyyjäisissä ja pääsiäisenä kirkossa joten on asia tuttu. Mielestäni lapsenkin on hyvä tietää, miksi eri juhlapäiviä vietetään. Joulu ei siis ole olemassa joulupukkia ja lahjoja varten ja pääsiäinen pääsiäismuninen takia - ainoastaan.

Tämän vuoden vaalit olivat todellinen jännitysnäytelmä. Kävin itsekin äänestämässä vasta eilen, varsinaisena vaalipäivänä illan korvalla. Pieni jono oli meilläkin vaalipöytien ääreen, niinkuin monissa muissakin paikoissa. Aina mietin, kopissa numeroa kirjoittaessa, että saako omasta numerosta selvää... Seiska neuvotaan kirjoittamaan poikkipuulla ja aaltomaisella yläosalla, ykkönen pelkkänä viivana. Osaankohan oikein? En koskaan muulloin mieti, kirjoitanko oikein, mutta vaalikopissa asia tulee AINA mieleen.

Oma ehdokas pääsi läpi - kun vihdoin kopissa päätin, kumpaa kahdesta vaihtoehdosta äänestää! Nyt vain seuraamaan, mitä hän ja puolue saavat aikaan!

Perussuomalaisten vaalimenestys oli häikäisevä. Kaikki muut puolueet hävisivät, RKP:tä lukuun ottamatta. Jopa Kokoomus joka on nyt suurin puolue, hävisi edellisiin vaaleihin verrattuna. Mutta koska muut puolueet hävisivät enemmän, Kokoomus on nyt suurin. Onpa mielenkiintoista nyt seurata mitä tästä seuraa ja kuinka poliittiset kuviot elävät. Minkälainen hallitus, mitä asioita lähtevät ajamaan... Vaikea on kuvitella tällä hetkellä Kokoomus ja Perussuomalaiset samaan hallitukseen - ja tulisiko siihen mukaan esim. RKP ja/tai joku muu pienpuolue?

Sinivuokot ovat todellinen kevään ihana tuoja!

Mielenkiintoista poliittista keväänjatkoa tässä odotellaan. Onneksi vaalit ovat ohi - siihen vaalipuheiden toisteluun olikin jo aika kypsynyt.

Keväänihanuus on käsillä - vaikka teillä lentävä hiekka ja pöly saavatkin olon kurjaksi. Itselläni ovat silmät kropan heikko kohta - olen saanut kalvot pahasti "poltettua" pari kertaa kun olen ajanut autoa vasten aurinkoa ilman aurinkolaseja. Nyt silmät ovat arat ja kevään kirkas valo ja hikan lentäminen saavat ne heti kipeiksi. Nytkin silmät ovat kirkkaanpunaiset ja luomet kuin nakkimakkarat. Mietin, olenko saanut siitepölyallergian - vai ihanko on sama vaiva pölyn ja valon kanssa kuin ennenkin. Tosi kurjan tuntuista silmät kutisevat kamalasti, vettä valuu… ÄÄÄH.

Tuttavan tytär jolla on aivosyöpä on kovasti mielessä. Kuolema tulee jokaiselle, sen tietää. Se, että kaikki eivät elä vanhaksi ja että syöpä tappaa Suomessakin paljon ihmisiä koko ajan - kaiken tuon tiedän. Silti tuntuu niin surulliselta, että tämä elämänhaluinen tyttö on jo saattohoidossa ja ennuste ei enää pitkää aikaa lupaa. En tunne häntä, en ollenkaan. Silti suren... Ostin hänelle Nora Robertsin Kaukaisen unelman äänikirjana - kuulin, että hän pitää noista kirjoista. Jospa hän saisi hiukan iloa sitä kuunnellessaan. jos enää jaksaa. Kirja on viety hänelle.

Kirjan nimi on jotenkin - niin - kuvaava. Itse kirjaa en tunne; nämä Nora Robertsin kirjat ovat romattista lukemista nuorille naisille - kai. Kaukainen unelma on meillä kaikilla, jonkinlainen. Liekö sairaalla Marialla unelma parantua - en tiedä.

Illalla meilailin opiskelukaverin kanssa - hän oli tuohtunut lapsuusmaisemiensa pilaamisesta ja kertoi siitä. Meilaililmme siitä ja hän sitten kyseli mitä kuuluu. Minä kirjoittelin vastauksen ja hänpä suivaantui, sanoi, että minun ei pitäisi valittaa... En ymmärtänyt mitä valitin, luin tekstini vielä uudestaan monta kertaa mutta en ymmärrä kuinka sanani noin väärin tulkittiin.

Kyllä mieleni niin tuosta pahoitin!  En halua valittaa - mutta ehkä teen sitä tietämättäni. Päätin, että alan kiinnittää huomiota sanoihini enemmän.  Vaikka en tämänkään ihmisen kanssa juurikaan ole tekemisissä - olemme nähneet viimeksi monen monta vuotta sitten - niin en olla valittaja, negatiivinen ihminen. Hän toki sanoi usein, jo aikoinaan, että suhtaudun asioihin omituisesti ja teen jatkuvasti vääriä ratkaisuja niin isoissa kuin pienissä elämän valinnoissa. Hänen seurassaan menin aina jotenkin lamaannuksiin - oli hankala ja kurja olo kun tunsi tehneensä kaiken ihan typerästi. Sama tunne on nyt...

Omiin sanoihin ja omiin mielipiteisiin ja tekemisiin kannattaa kyllä yleisesti ottaen kiinnittää huomiota. Negatiivinen ihminen on raskas tuttavuu, ikävä äiti ja kurja työkaveri. Sillä, että vetäytyy ihan pelkästään omiin poteroihinsa kun huomaa olevansa muden mielestä paska - alkaa erakoksi ei yleensä saa mitään hyvää aikaiseksi. Ei itselle sen kummemmin kuin muillekaan. Itseinho tulee helposti kun joku moittii - siitä minulle on paljon kokemusta. Mutta en liene vieläkään oikein oppinut - paljoakaan. Aina voi pysytellä erossa sellaisista ihmisistä, jotka aina valittavat ja moittivat - mutta oma käytös kannattaa kuitenkin miettiä. Jos vain osaa... Moni ei huomaa omia virheitän - olenkohan juuri sellainen tapaus?

Aloinkin selailla nettiä täst aiheesta - kuinka olla positiivinen. Aiheesta on keskusteluja ja vaikka minkälaista sivustoa määrättömöästi - varsinkin jos katsoo mita muilla kielillä on kirjoitettu. Tästä ajattelin aloittaa:
The Power of Positive Thinking,  Key Point: You are what you think. You feel what you want.

How to be positive - some key rules!

Sluta klaga - lev positivt!

Löyhästi aiheeseen liittyen Taloussanomien tämänpäiväinen artikkeli työpaikan käytössäännöistä.

Kevät on oikeasti täällä

Krookuksia omalla pihalla tänään

Tänään menin ulos raíkkaaseen ulkoilmaan ensimmäisen kerran viime viikonlopun jälkeen - kun kävelyä autole ja autolta ei lasketa mukaan.

Tulppaaneja tuloillaan

Olipa ihanaa! Lumi on vähentynyt kunnolla vaikka seinustoilla ja varjopaikoissa on vielä isot kinokset.

Tänään nähyiin lapsosen kanssa kevään ensimmäinen kimalainen - iso ja pörheä, komea yksilö! Postilaatikon ympärillä lenteli, keltainen värikö siinä kiinnosti...?

Kävimme pääsiäismyyjäisissä - ostettiin pari hienoa vitsaa. Lapsi on tehnyt eilisestä lähtien omiavirpomavitsojaan - aikoo ehtiä huomenna kiertää monetpaikat vaikka päivällä on partioparaati.

Eilen töissä olivat työkaverit koristelleet toimistotiloja pääsiäiskoristeilla. tipuja, kukkoja, koristeltuja oksia oli laitettu pitkinjapoikin. Kivaa - lisää väriä harmaaseen toimistoon!

Iloa työpaikalle!

Huomenna on vaalit - olen menossa äänestämään mutta, hui kamalaa - en tiedä vieläkään ketä äänestää! Puoluuen tiedän, mutta ehdokas on täysin hakusessa. Kaikki joita haluaisin äänestää ovat ehdolla muissa vaalipiireissä! Miksi Suomessa ei ole systeemiä, että saisi äänestää ihan ketä vaan. Muistan jo kouluajoilta, että meillä on d`Hondtin vaalisysteemi joka on aivan valtavan hankala hahmottaa ja liekö niin oikeudenmukainenkaan - sehän suosii suuria puolueita pienten kustannuksella, samaten se suosii suuria vaalipiirejä. Eli etelä-Suomi painottuu tässäkin asiassa!

Muistan, kuinka tätä vaalimenetelmää tahkottiin koulussa päähän oikein kunnolla, belgialaisen matemaatikon kehittämää laskentasysteemiä jossa äänet lasketaan suhteellisesti vertailuluvun mukaan.

Toimistossa eilen

D'Hondtin nimen lausuminen ja kirjoittaminen tuotti myös aikoinaan lukiossa lievästi vaikeuksia. Kaikki syyt muuttaa siis systeemi ovat olemassa!

No - jokatapauksessa menen huomenissa vaalikoppiin ja rapustan jonkin numeron lappuseen. Itse vaali-ilmoituksen olen heittänyt paperinkeräykseen, kai - en löydä sitä mistään. Mutta eiköhän äänestäminen onnistu ajokorttia vilauttamalla kuitenkin...

Satakielen on kuultu laulavan. Peippo on myös kuultu - nähty on monia siivekkäitä joita en tunne; lintujen opettelelu on aina jotenkin jäänyt tekemättä.... Eläinmaailma on aktiivisesti puuhissaan - pesiä tehdään ja monilla on jo poikaset pesissä. Huuhkajalla poikaset opettelevat jo lentämään!