Miksi väsyttää näin kauheasti?

Nukahdin äsken sohvaan - niinkuin melkein aina,kun siihen istahdan edes pariksi minuutiksi. Uutiset meni ohi - sen vielä sieltä ymmärsin, että USAn välivaaleissa toisaalta ovat Trumpin republikaanit voittaneet, toisalta demokraatit. Joo. Ja suomessa on EU:n korkeita vieraita, Helsingin Messukeskuksessa. Kai. Luen asiasta enemmän jossain vaiheessa. Nyt en jaksa.

Sain uusimman Sipilän luettua eilen illalla. Olen dekkarikoukussa!
Kuvassa sunnuntain huveja: kirja ja käsityöt!

Eilen kun tulin töistä, leivoin sämpylöitä. Sunnuntailta  oli jäänyt perunamuussia joka ei ole lämmitettynä hyvää. Siispä ajattelin kokeilla, että tuleeko sämpylöistä hyviä, jos taikinaan laittaa muussia. Näin olen kuullut. Ja ihan sen takia ajattelin tehdä sämpylöitä!

Yksi satsi sämpylöitä uunissa. 

Totta  se on, nyt se on todistettu: perunamuussi tekee sämpylöistä oikein hyviä! Otin niitä evääksi töihin ja olen syönyt niitä aika monta, lapsi samoin.  Laitoin osan päälle juustoraastetta ennen uuniin menoa: maistui oikein hyvältä. Toiseen pellilliseen latoin jyviä ja jauhoja.

Meillä ei ole pakastinta joten sämmylkäiset pitää syödä pian pois, etteivätkovetuu.

Lämpimäisiä. Juustopäällisellä ja toiset ilman, Nam.

Kisu oli mukana leipomispuuhissa. Vanha kissa vaikuttaa nykyään tosi vanhalta - ja kuvissa näyttääkin oikein metusalemilta. Jaksaa silti olla mukana kaikessa ja ruokaahan se pyytää ihan koko ajan. Ja juo tosi paljon vettä. Onhan sillä vaivoja vaikka kuinka paljon, tietenkin. Munuaisissa, kilpirauhasessa ja hampaissa. Ihmisen iässä jonkun oudon kaavan mukaan se olisi jo 100 vuotias tai yli. Jos noin nyt voi laskea.

Se  on käynyt ulkona joka päivä pienen kierroksen. Viipyy tuossa ihan pihapiirissä puolisen tuntia, joskus vähän kauempaa. Istuu ja katselee tuttua maisemaa jossa on asunut jo 17 vuotta. Sunnuntaina se meni ulos kun olin antanut sille maistiaisiksi palan jauhelihaa kun tein ruokaa. Kolmen paikkeilla, ehkä. Viideltä ihmettelin, kun se ei tule syömään, ei ilmesty sisälle. Huutelin sitä, ei tullut. Outoa.

Vanha kolli, ystävä ja elämänkaveri. Mukana leivontapuuhissa.

Se  oli poissa illan ja yön. En nukkunut kunnolla; kävin yölläkin etsimässä kissaa. Ajattelin, että se oli mennyt jonnekin kuolemaan, tai että jotain oli tapahtunut. Aamullakaan se tullut. Huoli kasvoi.

Sitten kertoi keskimmäinen lapsi - kun olin huoltani heille kaikille purkanut - että netissä on kuva siitä LÖYTÖKISSANA sadan kilometrin päässä löytöeläinkodissa.

Joku oli vienyt meidän kissan sinne!!! Hitsi vie. Kävin hakemassa kissan - maksoi kaikkineen 50 euroa. Tuntui kyllä älyttömltä koko juttu, rahan menokin harmittaa. Mutta onneksi kolli on taas kotona.

Löytöeläintalossa oli tällainen tuttu kaveri

Nyt ei kissa saa mennä ulos. Ei. Se elää nyt laina-ajalla, kuten jotkut sanovat. Eläinlääkäri olisi halunnut "lopettaa" sen jo tammikuussa kun se oli huonossa kunnossa. Kilpirauhasen liikakasvu vaivasi silloin erityisesti. Olen yrittänyt hoitaa sitä hyvin - vaikka eläinlääkäriin en vi sitä juurikaan kuljettaa. Se on liian kallista; eläimillä ei ole Kela-korvausta ja rahaa menee yhteen käyntiin helposti parisataa, vaikka ei mitään kummoista tehtäisi.

Nyt on pakko mennä nukkumaan. Minulla on varmaan lapamato tai joku muu väsymys-sairaus. Olen ihan kanttuvei ja sippi.

Jatkan kun jaksan. Moi vaan! Korjaan tästä tekstistä virheet josukus myöhemmin. Anteeksi niistä!

Mies, sello ja piano. Ilmassa ihanaa musiikkia.  Kävin nauttimassa.

Neljäs adventti. Vuoden lyhyin päivä

 

Huomenna alkaa päivä pidetä. Valoa tulee lisää - sitä on odotettu paljon! Syksy on tuntunut käsittämättömän mustalta - valo on ikäänkuin imeytynyt pimeään maisemaan, mustaan asfalttiin ja sateen vetisyyteen pimeässä. Kynttilöitä on poltettu paljon, liekkeihin tuijotettu!

Jouluaatto on ihan kohta, kaksi kokonaista päivää sitä ennen elettävänä enää. Joulu on hyvä aika vuodessa - mutta nyt kun rahaa ei ole, on vaikea suhtautua joulun aikaan muuten kuin kaikkeen muuhunkin elämässä:  mennäään päivä kerrallaan ja kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu... Lahjoja ei ole vielä juuri ollenkaan hankittuna, ei ole paketteja kaapin perukoilla tai nurkissa pussukoissa.

Viikonloppuna on leivottu. Kaksi lasta kotona - ovat leivoskelleet piparkakkumökin paloja joita huomenna yhdistelevät. On syöty edullisesti ja käyty ulkona kävelyllä.

Jotenkin elämä on kutistunut tosi pieneksi - enkä ole osannut löytää palikkaa, jonka avulla aukeasi jokin uusi ikkuna, ovi, tai mikä rako hyvänäs jonka avulla pääsisi jotenkin hiuvttautumaan tai sukeltamaan johonkin uuteen. Ehkä sen aika koittaa  ensi vuonna - näin toivon!



Leivotaan rakkautta...

Pienistä asioista on tullut suuria ja suurista pieniä kun elämä käpertyy ja supistuu päivttäisen selviytymisen ympärille. Enää ei eletä luolassa eikä tarvitse pelätä petoja ekä jäätymistä yöllä nukkuessaan. Mutta kun eletään yhteiskunnassa, jossa pienintäkään asiaa ei voi tehdä ilman rahaa - ja jos rahaa ei vain yksinkertaisesti ole eikä sitä tule mistään, on olo pelottavaa. Saadaanko häätö? Ottaako pankki asunnon haltuun? menetänkö luottokelpoisuuteni? Mitä syömme tänään, huomenna tai ensi viiikolla? Mistä rahaa lapsen talvitakkiin? Miten ruokin koiran ja kissat ja muut eläimet?




Koe-kakkkuset. Margariinin maku tökkii

Ei raaski laittaa rahaa vessapaperiin - no, vessassa voi yrittää käydä vaikka kirjastossa tai sillä yhdellä isolla bensa-asemalla jossa on paljon ihmisä eikä kukaan huomaa, jos luikahtaa naistenhuoneeseen. Samalla voi pyöräyttää pari metriä vessapaperia kämmenen ympärille ja taskuun niin ei tarvitse heti tulla uudestaan... Lehdet voi tietenkin lukea kirjastossa  - mutta kun on ollut tässä tilanteessa pitkään, ei kohta enää välitä lehdistä ja uutisista. Tuntuu hassulta ajatella, että vielä pari vuotta sitten aamun lehdet olivat tosi tärkeitä aamun käyntiin lähtemisen kannalta. Piti tietää, mitä asioista kirjoitetaan, mitä maailmalla tapahtuu. Aamupala ja sanomalehti: aamun  rauhaisa hetki, ennen töihin menoa.



Sunnuntai-ruokaa: eilisiä ryynimakkaroita, makarooneja ja paistettuja
pottuja. Ihan hyvää vaikka ei ehkä kovin herkullista tai terveellistä

Nyt aamu alkaa kupposella teetä ja radiota kuunnellen. Ikkunasta voi katsella sään vaihtelua - ja miettiä, mitäkähän sille viime vuonna pihalla asustaneelle fasaanille on käynyt. Mikään syötävä ei enää aamulla maistu ja hyvä niin: kannattaa säästää puuroannoksen syöminen myöhempään, niin oikeaa ruokaa ei tarvitse tehdä kuin vasta illalla. Ja toisaalta isolla kaurapuuroannoksellakin pärjää ihan kivasti joskus koko päivän!

Pullat uuniin

Mutta tänään on leivottu pullaa ja rakkenneltu piparitaikinasta talon seiniä, ikkunoita ja kattorakenteita. Eilen leivoin kaksi kakkua sukulaisille: taatelikakun ja englatilaisen hedelmäkakun. Leivoin ne leivontamargariinilla ja sekös harmittaa - tein pienet koekakut ja täytyy sanoa, että margariinin maku puskee läpi. Ennen tein kakut aina voilla mutta nyt  ostin S-ketjun halpaa leivontarasvaa -30 prosentin alennuksella. Arvaahan sen tietenkin, että maku on toinen. Mutta kun kolesterolia pitäisi laskea, selittelin itselleni ravintorasvatiskin äärellä. Tietenkin oikea syy oli melkein kahden euron säästö paketin hinnassa....

Päivän pidentyminen alkaa toivottavasti näkyä myös ikkunalaudan kasveissa ja kukkaruukuissa. Nyt kukkivat kaktukset, orkideat jaksavat pukata uutta vartta: ehkä niihin tulee kukkia keväämmällä! Sipulikukat ovat alkaneet kukkia - kauniin punaisina ja valkoisina ne kukkivat ikkunalla ja peilin edessä eteisessä!

Muistan mummin iltarukousta lapsuuden vuoteen äärellä: kiitettiin menneestä päivästä, ruuasta ja kodista ja läheisistä ihmisistä. Tähän halusin aina itse lisätä kiitokset nukeista ja eläimistä. Samoista voi kiittää vieläkin. No nukeista ei nyt kyllä enää... Siitä voi kiittää, että on lämmin koti ja ruokaa on ollut joka päivä. Oven saa lukkoon ja kotona on juokseva vesi ja lämpöpatteri joka on kylmällä säällä lämmin. Pienet asiat merkitsevät paljon. Nekin voi menettää - sitten ei enää pärjää - ainakaa kovin hyvin.

Janikan kotipizza - kuvaneuvokki 12

Pizzaa, nam!

Pizza on hyvää - jos sen saa syödäkseen Italiassa tai sen tekee itse! Pizzat joka taajamassa sijaitsevissa pizzerioissa ja kebab-ravintoloissa ovat luultavasti Suomen suosituimpia ruokia ja Saarioisten pienet einespizzat ovat kuulemma vuodesta toiseen myyntitilastojen huipulla valmisruuissa. Noh, itse en niistä pidä eikä niitä meillä syödä. Ei innosta!

Ahmedin pizzat ja Kotipizzat ovat (kuulemma) ravintolaruuaksi edullisia, mutta on 5-9 euron hinta yhdestä pizzasta omasta mielestäni kallis. Siis tosi kallis, jos ajattelee mitä tällaiseen pizzaan laitetaan!

Makuasiat ja ruokaan käytettävissä oleva raha määräävät missä syödään ja mitä omasta ruokapöydästä löytyy. Mutta hei,  pizzaahan on tosi kiva tehdä itsekin! Samalla saa tehtyä sämpylöitä ikään kuin sivutuotteena!

Tänään lauantaina lupasin tehdä pizzaa meille kaikille mummilassa. Lapselle lupasin tehdä oman pyöreän pizzan ilman oliiveja, homejuustoa ja tomaatteja... vain kinkkua, tomaattikastiketta, mausteita ja paljon juustoa oli hänen toiveensa! Muille sitten ihan tavallinen, maustettu pannupizza kinkulla.

Isosta taikinasta voi samalla tehdä yhden pellillisen pikkuisia sämpylöitä - herkkuja seuraavaksi päiväksi. Pizzan kanssa ei leipää erikseen tarvita kun pizza on leipä, lämmin salaatti ruoka yhdistettynä!

Pannupizza

Lämmin taikina kohosi nopeasti kaksinkertaiseksi

Taikina:
3/4 pakettia hiivaa
noin 6 dl kädenlämpöistä vettä
1,5 tl suolaa
pari-kolme rkl oliiviöljyä (kunnon loraus pullosta)
6-8 dl vehnäjauhoja joihin voi mieluusti sekoittaa hiukan sämpyläjauhoja joukkoon


Täyte:
Sekoita 1 paketti yrttimaustettua ja 1 paketti valkosipulimaustettua tomaattimurskaa
Muutama suuri tomaatti siivutettuina
Noin 1/2 paprikaa palasina
Noin 250 gr hyvää kinkkua palana
Homejuustoa tai muuta mieleistä pizzan täytettä
Oliiveja
Yrttimausteita: oreganoa, basilikaa
Juustoraastetta litran verran

Tee taikina sekoittamalla hiiva kädenlämpiseen veteen, Sekoita joukkoon suola ja vatkaa puuhaarukalla joukkoon osa jouhoista. Kaada öljy taikinan sekaan ja jatka jauhojen lisäämistä kunnes taikina tulee sen verran kovaksi, että sitä on vaikea sekoittaa vatkaimella. Jatka taikinan vaivaamista käsin. taikina on sopivaa kun se irtoaa kädestä mutta ei ole aivan kovaa.

Sämpylät menossa uuniin. Pizzan pohjat valmiina,
seuraavaksi päällysteet.

Laita taikina kohoamaan hetkeksi liinan alle.

Taikinan kohotessa valmista pizzan päälle tulevat ainekset: pilko kinkku sopiviksi paloiksi, Viipakoi tomaatit, paloittele paprikat ja muut mukaan haluamasi täytteet. Raasta juusto jollet käytä kaupan valmisraastetta. Käytin itse jääkaapista löytyneet juustot - lähinnä emmental-juustoa ja lisäksi raastoin mukaan mozzarellaa.

Kinkku, tomaattisiivut, paprikan palat ja juustoraaste sekä homejuusto.
Vain oliivit ja yrtit puuttuvat!

Sekoita kastiketta varten tomaattimurska ja lisää halutessasi mausteita (valkosipulia, yrttejä).

Kaada kohonnut taikina pöydälle ja kauli sopiviksi pohjiksi. Tästä määrästä taikinaa saa kolme pellisllistä pohjia - tai vaihtoehtoisesti pellillisen sämpylöitä ja kaksi pizaa kuten tässä on tehty.

Laita uuni kuumenenmaan 225 asteeseen. Kiertoilmauunissa on mahdolista paistaa useampi pellillinen samaan aikaan.

Levitä kastike pizzanpohjille. Lado muut täytteet päälle haluamassasi järjestyksessä.

Lisää lopussa vielä hiukan yrttejä pinnalle.


Valmiina uuniin!

 Paista pizzaa noin 15 minuuttia kunnes reunukset näyttävät kypsiltä ja hiukan ruskeilta, juusto hiukan tummuneelta.

Nauti pizza mielellään hyvässä seurassa ja punaviinilasillisen kera. Pizzan kanssa ei tarvitse tarjota mitään muuta - pizza on itsessään jo liharuoka, leipä, salaatti samassa!

Ja sitten nautitaan! Olkaa hyvä, tulkaahan syömään!