Noloja tilanteita, rahan puute kiusaa

Amaryllis on kukkinut jo viikkoja

Elämä on kauttaaltaan noloa kun rahat on vähissä. Juuri silloin kun on aivan rahaton - täydellisen pennitön - tulee asioita joihin ON PAKKO olla rahaa. Pienimpinä niistä työkaveri joka haluaa lähteä syömään ruokatunnilla ruokalaan:
-"Hei, lähdetäänkö syömään yhdessä tänään. Jutellaan Tapsan läksiäisistä"
- "Mä en nyt mitenkään ehdi. Mennään joku toinen kerta"
- "Voi rassua. Voinko mä tuoda sulle vaikka sämpylän?"
- "Kiitos, kiltti. Ei tarvitse, mulla ei ole yhtään nälkä". (Vaikka on ihan hirveä nälkä, voisin syödä vaikka pieniä kiviä!)
Tai sitten joku koulun bussimatka tai vastaava joka on pakko maksaa "huomenna". Nuottivihko joka täytyy olla ostettu konserttiharjoituksia varten tänään iltapäivällä - "ja äiti hei, meillä on harjoitukset huomenna, ne nuoti on I-H-A-N pakko olla mukana. Ope sano".

Tällaisia tilanteita on paljon. Kenellekään ei tule mieleen, että sitä rahaa ei ole olemassa. Ei vain ole. Noloa - mikset mulla ole. Kurjaa lapsillekin.

Tänän soitettiin koulun kansliasta, että se sairaalan hoitomaksu joka tuli siitä, että lapsi liukastui koulumatkalla, täytyy maksaa ensin itse koska kunna maksuprosessi on niin hidas, että minulle tulee karhukirje jo maksua odotellessa. Joten maksu pitäisi maksaa perjantiahin mennessä ja laittaa kuitti siitä koululle niin kunta maksaa rahat minu tililleni kevään aikana.

Kunta ja isot firmat saavat olla hitaita maksajia. Tavallinen  Tölppö Töllerö Meikäläinen ei saa koskaan myöhästyä maksuissa tai muuten tapahtuu sitä tai tätä kamalaa. Vähintäin pitää makssaa myöhästymislisää viitonen ja korot.

Sain silkkivillaisen kaulurin valmiiksi. Lapset naureskelivat sille
"Hah, tuo on ihan kuin lasten kauluri". Mutta se on lämmin!

Kävin tänään kolmessa ruokakaupassa etsimässä jotain tosi halpaa syötävää... Ei ollut missään. Olin joko liian myöhään liikkeellä tai sitten kaupat vain olivat tänään saneet kaiken normaalihintaan myytyä. Kiva heille! S-marketin hyllyt olivat puolityhjinä - monet viilit ja maitotuotteet olivat ihan lopussa!

Olen nöyrtynyt pyytämään rahaa kahdesta paikasta viime päivinä - kummastakaan sitä ei ole tippunut. Lasten isältä pyysin, ihan suoraan lasten maksuihin. Lainaksi tai sitten iahn omien lasten amksujen maksuun. Pyysin kauniisti sähköpostilla, kerroin tarkkaan mihin raha menisi. Sanoin, että hän voi itse maksaa (jos epäilee minun käyttävän rahat "omiin huvituksiin" niinkuin on joskus väittänyt). Ei ole mies edes vastannut - se onkin toisaalta ehkä parempi sillä vastaus voisi olla tosi ilkeä. Rahaa ei siis tule sieltä. Kiesus, kun tuntuu nololta....Mies ei miehen rttpilliseen tapaan ymmärrä, miksi hänen pitisi maksaa lasten maksuja. Aina yhtä hankalaa! Useimmiten en pyydä - mutta pari kertaa vuodessa olen kysynyt - aina suoraan johonkin lasten asiaan. Isällä ei ole kyseessä rahan puute - se on periaate. Niin hän sanoo itsekin. Vielä naimisissa ollessa hän sanoi, ettei ole minun lasteni lapsenvahti - oli silloin suuttunut, kun olin myöhään töissä ja hän laittoi lapset nukkumaan, teki iltapalan jne. Miehen ajatusmaailma on usein hyvin kummallinen!

Sitten pyysin lainaa "vanhalta heilalta" joka käy meillä kerran-pari kuukaudessa syömässä. Tuo silloin ruoka-aineita muovikassilla meille kun tietää, että meillä ei usein ole ruokaa kunnolla, ja sitten toivoo, että teen jotain vaikkapa kalasta tai jauhelihasta. Hän sitten nauttii ruuasta meidän kanssa. Se on ihan kivaa. Hän tuo samalla usein myös salaattia ja kurkkuakin marsuille ja munuaista kissalle. Nyt pyysin häneltä vajaa viikko sitten lainaksi rahaa, että saisin maksuja maksettua. Vaikka vähänkin, se jo auttaisi. Hän oli nimittäin kertonut lapsille tulevansa käymään perjantaina tai lauantaina ja tuovansa kalan. No - kun olin hänelle pyyntöni tekstiviestillä laittanut, hän jätti tulematta ja on ollut ihan hiljaa...

Niin hän teki aikoinaankin. Muistin vasta myöhemmin tämän piirteen. Hän ei koskaan halunnut, että häneltä pyydetään eikä hän maksanut koskaan mistään kun asui meidän kanssamme. Toi silloin tällöin ruokakasseja - maitoa, voita, leipää, makkaraa - perusruokaa silloin tällöin.Nyt kun hänen ruoka-avustaankin olisi tosi iso apu, hän on luultavasti poissa pitkäänkin. Hän ei jotenkin kestä, että toiset eivät pärjää omillaan... Ei hän ymmärrä, miksi hänen pitäisi maksaa kun minulla kuitenkin on koti ja työpaikka "Kyllä sun pitäs pärjätä - ajatteli niitä joilla ei ole duunia. Ei pitäs hankkiutua tollasiin hankaluuksiin. Ei sillon voi syytää kun itseään". Noloa, noloa, noloa.

Currypossua ja basmatiriisiä
eiliseltä

On tämä hankalaa. Mitä voisi tehdä? Tänään söimme eilisiä tähteitä. Huomiseksi on pussi vanhoja nakkeja. Sitten keskiviikkona voi syödä papuja ja paistettuja kananmunia. Hernekeittoa taitaa olla kaapissa yhdeksi päiväksi - sopii hyvin torstaille. Perunoita ja puuroaineksiakin on. Kahvia ja varsinkin teetä on kaapissa. Sähkölaskukin on maksettu. Vesi on hyvä juoma ruuan kanssa!

Bensaa pitäisi saada autoon loppuviikolla...

Netin kautta voisi myydä jotain - leluja, satukirjoja? Pitää ottaa muutama kuva ja laittaa verkkosivulle myyntiin.

Äsken irtosi hampaasta palanen. Siitä, jota ollaan korjaamassa.