Talven selkää jo aurinko kutittaa

Maanantaina helmikuun 21. päivänä on kova pakkanen ja aurinko paistaa. Ihana ilma siis - hiihtolomalainen ei voi juurikaan valittaa. paitsi valittaa kuitenkin;  nyt on liian kylmä monen mielestä. Ja Lapissa ja vähinkin pohjoisemmassa onkin yli kolmekymmentä astetta. Kylmähän se on, kyllä juu. Vaikka sisämaassa kylmä ilma - jos ei tuule - ei tunnu samalta kuin vaikkapa Helsingissä jossa kylmyys tuntuu tosi raa'alta meren takia.

Abien loppukiri on alkanut. Lukekaa!!!
Itselläni on työpäivä ja kahdella perheen abilla on aikaa lukea tentteihin ja kirjoituksiin - jos lukevat. Penkkarit olivat ja menivät. Nyt on lukulomaa. Lukutoukiksi lapsiani voi kutsua mutta silti toivon, että lukeminen maistuisi sen verran, että saisivat sellaiset todistukset keväällä joilla voi mennä eteenpäin jonnein mikä kummastakin mielkkäältä tuntuu. Se, mitä se sitten on ei ole niin väliä - kunhan pystyy vain itsestään ja sitten joskus omista jälkeläisistään ja perheestään huolehtimaan. Tänä päivänä on monen mielestä ihan ok olla muiden huollettava vaikka olisi terve aikuinen - mielestäni se on väärin. Ja onhan ihan eri asia kuitenkin tienata oma elanto niin, ettei tarvitse kinuta muualta rahaa - siinä tuntee sitten kuitenkin jonkinlaista tyytyväisyyttä, että pärjää omillaan. Ei ole kiva, jos ei voi itsestään edes terveenä huolehtia!

Ennen mies elätti perheen - nyt yhteiskunta avustaa
Ennen, vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten, oli tyypillistä, että nainen oletti miehen elättävän perheen. Ja moni mies elättikin, se oli tapana. Nainen hoiti kodin ja lapset. Nyt on tyypillistä ajatella, että jollei itse selviä, voi käydä jostain pyytämässä avustusta. Kaikella on hyvät puolensa. Mutta huonot myös. Omassa tilanteessani kokisin olisi kamalan vaikeaksi, jos pitäisi hakea avustusta jostain. Kerran nöyrryin mutta sain kuulla, että kaikki mitä omistaa, pitää ensin myydä ennenkuin voi edes pyytää. Autoa ei saa olla, edes työajoon. Mielellään pitää olla työtön. Sitten voi anoa. Vaikka elämme yhä aika lailla kädestä suuhun ja aina on on rahapula, ei silti tarvitse tuntea elää toisen avustusten varassa. On sen verran tullut kommenttia lasten maksuista ja nähtyä ylimielistä setelin heittelyä "siinä sulle köyhänapua kun itselläsi ei ole näköjään edes ruokarahaa lapsille" ja vinoilua ruokko-rahoista ja keskustelua siitä, kenen ne lapset pitää hoitaa ja huolehtia (kuka niitä lapsia oikein halusi - taisi olla rouva itse - joo, huolehdi nyt sitten. Hah - et siis pärjää! Olisit ajatellut ajoissa mihin joudut pentuinesi. Siinä se nähdään taas kerran mihin naisista on jos ei mies auta. Ei yhtään mihinkään") että onni on joka päivä jonka omillaan pärjää!

Tossuilla tarkenee
- ainakin jos laittaa villasukat alle!

Yhteiskunta on muuttunut epätasa-arvoisemmaksi. Se on saletisti selvää - monissa töissä saa niin pientä palkkaa, että ei ole mitään mahdollisuutta selvitä elämästä pelkällä palkalla - edes itse, puhumattakaan, jos on elätettävänä muita. Asuminen maksaa Suomessa aivan hillittömästi - ja tässä maassa ei voi asua ihan lautamajassakaan - säänkään takia. Ja valtio haluaa rahastaa asumiseta ja kulkemisesta - kun asunnot ovat kalliit, täystyy asua kaukana työpaikasta. Kun asuu kaukana, pitää olla auto. Ja näistä molemmista pitää maksaa hillittömästi - ja vert ja maksut päälle.

Sitten on ihmisiä, varsinkin yritysten johdossa, jotka saavat niin käsittämättömän isoja ansioita, että normaali palkkatyöntekijä ei voi sitä ymmärtää. Miksi joku saa kuukaudessa enemmän kuin toinen, samassa työpaikassa työtä tekevä, saa vuodessa??? Vastuunkanto ja isot riskit kuulemma oikeuttavat moiseen. Viime viikolla saimme kuulla Outokummun pomon erosta ja 2 miljoonan irtisanomiskorvauksesta ja sen päälle maksettavasta puolen miljoonan vuosieläkkeestä. Muutama vuosi sitten puhuttiin megalomaanisesta Fortumin johtajan irtisanomiskorvauksista. Ne kuuluvat tähän aikaan - raha on kultainen vasikka vailla vertaa... Sillä saa kaiken ja vähän päälle.

Nokian uusi johtaja Stephen Elop kertoi männä viikolla ostaneensa miljoonalla eurolla Nokian osakkeita. On ymmärrettävää, että yrityksessä työskentelevä johtaja luottaa omaan firmaansa niin paljon, että ostaa osakkeita. Näin häneltä myös edellytetään. Mutta että niitä voi yksityishenkilö ostaa miljoonalla eurolla ihan noin vain, tuntuu hyvin hämmentävältä. Onneksi  toimihenkilön ei edellytetä ostavan osakkeita! Kun ei ole varaa edes työpaikkaruokalassa joka päivä syödä!

Maailmassa on laumoittain ihmisiä joilla on paljon rahaa ja valtaa, ja on niitä joilla ei ole kumpaakaan edes kotitarpeeksi. Näin on aina ollut ja on aina oleva. Se "hauskuus" tulee usein esiin kun nämä joilla paljon on, alkavat puolustella, että tosiaan ovat itse rikkautensa hankkineet, maksaneet kovan hinnan sen saavuttamisesta. Se, että joku saa satojen tuhansien vuosipalkan kun toinen ei saa kymmentä prosenttia siitä - ja henkilöt tekevät töitä samassa firmassa, samassa kerroksessa ja samojen työtovereiden kanssa. Toinen vain sattuu olevan toista ehkä noin 50 kertaa arvokkaampi. Hän kantaa vastuuta!

No mitäpä näistä. Noihin asioihin ei voi mitään vaikuttaa, ei millään tavalla. Voi vain hänmmästellä - ja sitten kannattaa kiirehtiä jo mietttimään ja pohtimaan muita asioita - muuten tulee surkea olo. Ihminen on hierarkia-hakuinen olio. Toiset npstetaan toisia korkeammalle, eri perustein eri aikakausina ja eri kulttuureissa.

Silti tuntuu katkeralta huomata - aika ajoin - kuinka yksien työ on moninkertaisesti toisten työtä paremmaksi luokiteltu ja arvokkaammaksi hinnoiteltu. Koulutuskin on pitkälti samanlainen suurimmalla osalla mutta toisten on onnistunut kiipeämään vallan portaita ylemmäs - vastuullisempiin töihin. Näin sanotaan - vaikka kyllä monen pienipalkkaisenkin on omasta työstä ja sen tuloksista vastattava, tehtävä työtä ylitunnein.

Alan kuulostaa kommunistiagitaattorilta. Sellainen en kuitenkaan halua olla, en sitten ollenkaan. Joku vaan kenkuttaa tässä asiassa, mikä se liekään. Epäoikeudenmukaisuudessa. Olisipa muuten mielenkiintoista tästä aiheesta keskustella vaikka Björn Wahlroosin kanssa. Hän osaisi varmasti panna minut näppärästi siihen paikalleni jonne eittämättä kuulun. Hän vaan on siitä mielenkiintoinen kapitalisti, että kannatti nuorenma ihan muita aatteita. Nyt sitten ihan päinvastoin. Ja tietenkin omista ansioistaan johtuen on hänkin niin poskettoman rikas.


Lankakorin sisältöä. Jospa tekisin lisää sukkia.
Lämmintä jalkoihin kylmille lattioille

Arabimaat murtavat muureja, kaatavat diktaattoreja
Arabimaissa ovat toisenlaiset hierarkiat kaatumassa. Maa toisensa jälkeen kapinoi diktatuurimaista valtiovaltaa kohtaan. Kansa menee kaduille ja toreille huutamaan tuskaansa, toivomaan uutta ja parempaa johtajaa. Nyt on menossa Libyan Gaddafin suistaminen valtaistuimelta. Suistuuko Gaddafi - se nähdään pian. Jo toisen polven Gaddafi on siellä nousemassa valtaan - nepotismi noin muutenkin tuntuu kukkivan noissa maissa. Niiinkuin se helposti pitkän diktatuurin seurauksena tuntuu tulevan kuvioihin, kuin itsestään selvänä asiana.Isätä pojalle. Suuri ihana johtaja joka vain kansansa parasta ajattelee - ja elää luksuksessa joka on käittämätön. Ja kansalla ei ole työtä, ei ruokaa. Pohjois-Korea on kaikin puolin hieno esimerkki tästä.

Valta korruptoi - ja absoluuttinen valta valta korruptoi absoluuttisesti. Vanha sanonta pitää yhä täysin paikkansa tässä maailmassa niinkuin aikaisemmissakin.

Lämmintä villaa nilkkojen suojaksi syntyy tässä.

Suomessa on nyt kylmä.
Viime viikon loppupuolella oli yhtenä aamuna auton mittarissa 28 pakkasastetta kun läksin töihin. Aika jähmeästi lähti liikkeelle! Minulla ei ole autossa ei ole moottorin- eikä sisätilan lämmitintä - moottori olikin sitten kovilla kun sen käynnistin. Ja auton sisällä on todella raikasta istua - tuntuu, että talamus jäätyy penkkiin kiinni! Olen ottanut vanhan froteepyyhkeen penkin suojaksi - se vähän lämmittää. Mutta rattti tuntuu kamalan kylmältä jopa paksujen rukkasten läpi. Hrrr. Kotona on niinikään kylmä - makuuhuoneen lattia oli 8 asteinen aamulla. Olen alkanut pitää mittaria lattialla, toista seinässä niin näen kuinka kylmä siellä onkaan. En siis kuvittele kylmää omasta päästäni - lattia on oikeasti kylmä eikä seinäkään kovin lämmin ole: 16 astetta. Paksut verhot suojaavat jonkun verran. Kerrospukeutuminen on kunniassaan, samoin lämmin tee jota tulee litkittyä paljon! Suihkussa käynti ja vaatteiden vaihtaminen yöasuun iltaisin ja toisin päin aamuisin on viluinen kokemus! Olen alkanut käyttää öisinkin isoa aluspaitaa paksun yöpaidan alla - ja laitan aamutakin peiton päälle - tai niiden kolmen peiton päälle joiden alla nukun!

Painava on sitten peitto - mutta muuten on kamalan kylmä!