Ihana kesäilta – mie käin konsertis

Mie oon iha just menos nukkumaa, silmät iha sikkuralla ja tuntuu ko ois joku käynt ripottelemas hiekkaa sallaa miu silmii. Mist mie tiijän vaik oiskii, heittänt jostai kulma takkaa. Tai sit se on se nukkumatti, yrittää saaha miut sänkyy.

Eile varotetiit telkkaris et tännää ois tulos hellepäivä. En tiijä miks siitkii ihmisii pittää varottaa – kukaa ei vissii ossaa ellää ennää mitenkää jos joku ei oo koko aja sanomas et varo kylmää, varo kuumaa, varo raekuuroi ja varo iha mitä vaa elämäs. Tee tällee ja sit tällee; neuvotaa aukuisii ihmisii iha ku pienii lapsii. Ihmiset ei ois nii avuttommii jos ei joku koko aja ois sanomas mitä pittää tehä ja mitä ei saa tehä! Oma järki hävvii päästi iha tykkänää - ja niihä se vissii on monilt hävintkii.

Tänää ois sit pitänt pelätä helleaaltoo. Hui kamalaa – kuuma ilma tullee, juoskaa karkuu! No mie en juossu mut en kyl mittää helleaaltoo huomant siltikää. Käin kyl keskel päivää ulkon – ai et tuntu ihanalt ku aurinko pahto siniselt taivaal, räkitti iha kunnolla. Toimistos on kesäjelteelkii nii kylmä et ilma pitkähihast ei pärjää ollekaa. Ois teht miel jäähä ulos, istuu vaik siin nurmel vähä aikaa tai ettii jku puistopenkki jostai. Mut eihä meil oo työpaika lähel mittää penkkejä eikä kyl oo puistookaa. Siel tehhää töitä, ei siel aurinkoo oteta eikä palvota.

Miul ko on tuo laps nyt kesäleiril ni ei tarvii iha kamalast kärsii jos ruoka ei oo pöyväs heti töitte jälkee. Mie sit tein vähä pitempää työpäivää, tulin kottii seittemä jälkee. Siin ko viel olin korois ja hammees avaamassa ovvee ja kattomas et kissanpentu ei karkaa ulos ni soitti miu lapsuuve kaveri ja kysy et mennääks kuuntelemaa kirkkoo Vivaldii. No, miehä oon tollasee ain valmis ko partiolaine – mut kello ol jo niin paljo et ois pitäny lähtee menemää iha silt seisomalt. Emmie silleen ii kiireest haluu lähtee. Keitin kupin teetä ja otin pari rieskan palasta ja annoin eläimille ruokaa. Pikku kissa on mahoton – se hilaa ruokaa keittiöst johokii piiloo ja sotkee koko huushollin.

Sit mie jo läksinkii autol menemää – pyörälhä sinne ois pitänt mennä mut ei voi mittää jos ei kerkii. Meinasin nytkii myöhästyy mut pääsin kuitekii sissää viel.



Vasaanikukko karjahtellee ja napsii jyvät pellosta



Ja olipas ihana istahtaa iha täyve kirkon penkkii, kuunnella musiikkii. Ihanaa musiikkii! Siin sielu leppää, iha varmast. Sen tuntee oikee, rauha laskeutuu pääälle ja olo on sees. Jos nyt tietää mitä sees on; jos ei tiijä ni siin sen oppii. Mie olin iha sees. Ja sepäs onkii jottai mihi jkannattaa pyrkii! Hih.

Soittiit Vivaldii, niiko mie vissii jo kerroinkii. Ens oli Kesä niist neljäst vuuvveajasta – kevättähä ihmiset mielellää kuuntelee, sellasetkii jotka ei nii muute tän sorttisest mussiikista nii välitä. Hyvi soittiit, oikei hyvi. Kaveri sanokii lopus, et mite tuo ol noi lyhyt, tuonha ois voint kuunnella vaik kaks kertaa läpi. Sit oli seuraavaks Gloria – kuoro ja orkester esiinty, sekkii Vivaldii.



Vasaani siel tallustellee pellos



Tunni kesti tuo ihanuus. Sit vaa takas kottii – mie autol ja kaveri pyöräl. Vähä kummalline konserttireissu tuollane mut mikäs siin. Iha hyvi toimi. Hää kysy miut teelle mut emmie ennää lähtent. Joskus muullo sit. Kiva ku päästii kuuntelemaa ja vähä haastelemmaa. Kaveri mennee ukkosa kainaloo, mie meen kissoje luo ko kaik lapset on mikä missäkii. Mie sit tätä tekstii aloin viel rustaamaa.

Ukko ois kiva olla miulkii mut mist semmosen löytäs, sitä en tosissaa tiijä. Kiva äijä jonka kans vois tehä yhes asioita, ellää ja olla niiko nyt ihmiset on. No ooha mie vähä nirso, en iha mitä vaa huoli. Mist mie ite tiijän miks mie yksi oon - elämä on nyt vaa tällasta. Kaik tutut ja tuntemattomatkii on miehe kans, vähä kyl täs ain välist säälii ittsseä ku ei oo kainaloo ja hartianhierojaa miul ollekaa. Joka paikas mie oon ain se joka on yksinäine  äiti. Ponmokii siit eile puhu - sano, et ei miuta voi ulkomaille lähettää ko mie oon single mother. Syrjintää!


Kuusamat tuoksuu nii ihanalle,
se on oikee kesäillan tuoksu



Kotimatkal kirkost kattelin järvee ja kesäillan ihanuutta. Sitä on tarjolla pitkäst aikaa – nyt pittää nauttii ku ei koskaa tiiä mitä käy ja millo tää ihanuus loppuu. Ihanii tuoksuja ja värejä, kukkii vaik minkä verra. Lupiineit on tienvarret sinisennää. Ja punasii ja valkosii on joka vuos enemmä. Kattelin kahta fasaanii pellolla, siellä kukot riekku pahal äänel ja söi maajussin siemenii mahhaasa iha rauhas. Komioita ovat linnut, pörhisteelliit nii ku ukot tekkee. Kanat varmast lähimaastos hoitiit poikasii, niit ei nää koskaa

Ihana ilta ja ihana ilma. Kyl mie oon ilone et mie lähin vähä ulos kottoo. Ku se lapskii on pois kttoo. sitäkii on ikävä, sanottava se on.

Nyt mei taijan mennä täst sänkyy. Aamul pittää nousta jo enne kuutta. Huomen vast kiire päivä onkii tulos. Saa nähä joutaaks siin helteit pelkäämää!