Työhaastattelussa!

Vaalenapunainen on näkökenttäni juuri nyt!
Lentelen vaalenapunaisella pilvellä kuin muumipeikot

Tämä oli hyvä päivä! Kävin työpaikkahaastattelussa - tapasin aamulla konsultin, head hunterin, ja meillä oli tiivis ja hyvä tunnin keskustelu. Sain kertoa elämäntarinani, työurani onnistumiset ja epäonnistumiset, toiveet ja tavoitteet. Perhesuhteetkin tulivat esiin, myös tivattiin seurustelu- ja puolisosuhteet. Luulin, että niitä ei enää nykymaailmassa kyseltäisi. Ikä tuli keskusteluissa myös esiin - sitä ei voi piilottaa, ei vaihtaa; sen kanssa vaan on elettävä. Joku haluaa nuoren, toinen kokeneen - jotkut nuoren ja kokeneen.

Tunnin lopussa konsultti sanoi suosittelevansa minua toimeksiantajalleen - kuinka minulla ja hänellä synkkaa ja miten kemiat pelaavat tämän "suuren persoonan" kanssa ratkaisee sitten paljon. Tai niin - sehän sitten ratkaisee ihan kaiken, loppujen lopuksi!

Käsitin, että minun  lisäkseni työhön haastatellaan paria muuta henkilöä.

Katson nyt elämää pinkkien silmälasien läpi. Mitään en nyt muuta osaa ajatella kuin sitä, että olen nyt lähempänä työpaikkaa kuin pitkiin aikoihin!

Peukkuja pidän pystyssä nyt yötä päivää - katsotaan, toivotaan!

Kävin tapaamisen jälkeen pizzalla - niin hyvältä tuntui, että uskalsin mennä syömään ja tuhlaamaan kympin pizzaan - joka kyllä olikin tosi hyvää: artisokkaa paljon koska vaihdoin sipulit ja valkosipulit artisokkaan ja hyvää tuli. Ei ollut mikään kebab-pizza vaan "aito alkuperäinen klassinen pizza". Katsoin pankkitiliäni äsken ja vähän jo harmitti moinen hassaus - mutta en sitä enempää itke.

Kävin myös työttömien tapaamisessa. Kolme tuntia meni nopsaan - puhe pursui, ideat lentelivät - selvästi tämä vertaisryhmä on meille kaikille tärkeä!

Lunta satelee ja olen ollut poissa kotipihalta melkein koko päivän - lunta on parkkipaikka täynnä joten ei kun kolaamaan!