Jo Nesbø: Haamu/Gengångare

Jo Nesbø: Gengångare äänikirjana ruotsiksi.

Keski-ikäinen alkoholisoitunut mies, naissuhteensa syystä tai toisesta rikki saanut ja yksin elelevä ketjupolttaja joka jahtaa rikollisia ja jota venäläiset ammattitappajat jahtaavat. Kuvioissa huumeita, tapettuja ihmisiä, juonitteluja ja mausteena seksiä, huumeita, Jim Beam-viskiä.... Miehinen mies joka juoksee kotikaupunkinsa puistojen ja asuinalueiden, keskustan ja parin hotellin raamittamaa aluetta alati kiihtyvää vauhtia. Hän kaivaa matoja kuhisevan ruumiin haudastaan, putoaa kuolleen miehen kylmenneen ruumiin päälle, hän ampuu, häntä ammutaan ja puukotetaan, hän putoaa hevosen selästä ja hän haavoittuu mutta jatkaa hullua missiotaan halki kaupungin... Mies ei ehdi syödä, ei juuri nukkua ja vaatteetkin haisevat pahalle kun hän tappelee, juoksee, lentää ikkunasta roskien päälle... joutuu mitä merkillisimpiin tapahtumiin huumekuningasta, haamua, jahdatessaan.

Mies ompelee itse neulella ja ompelulangalla  kaulaansa ja leukaansa venälaisen tappajan puukosta tulleen haavan ja tyrehdyttää harmaalla pakkausteipilla kaulan verenvuodon. Sairaalaan ei tietenkään voi mennä - hänet on etsintäkuulutettu.

On siinä miehinen mies! Ei ihme, että kaupungin tuleva naispuolinen johtaja haluaa naida häntä vessan ovea vasten oopperan miestenvessassa sosieteen kilistellessä shampanja-lasejaan seinän toisella puolen Rigoletton ensi-illan jälkeen.... Mitä haittaa, että mies on leikelty ja haiseva kuin vanha roskis, hänhän on MIES, tosimies joka ei turhasta valita vaan toimii. Yksinäinen susi, oikeuden puolesta taisteleva ja väärin ymmärretty kovanaama...

Pääseekö hän pakoon, ehtiikö turvaan? Sitä saa miettiä ja pelätä pitkään ennenkuin ratkaisu tulee.

Kirkonkellot moukaavat kirjassa monta kertaa. Kenelle ne soivat, loppujen lopuksi?

Mitä uutta auringon alla; miksi tämä dekkari on erilainen kuin muut - kun se on kuitenkin rakennettu samoista aineksista kuin tusina muita jännityskirjoja?

No - tuota. Ihan oikeasti tämä kirja on hyvä. Ja se on jännittävä. Ja se tapahtuu Oslossa - kuljin mielessäni kirjan paikoissa sitä lukiessa. Kirja ihan yksinkertaisesti vangitsi mukaansa; tätä kirjaa ei voi lukea hitaasti vaan se on ahmittava kokonaan nopeasti!

Kyseessä ei missään tapauksessa ole tavallinen poliisi-rosvo-takaa-ajotarina vaan paljon syvempi, pohdiskelevampi ja asioihin paneutuvampi kuin ihan perus-dekkari.

Ja kirjahan on jännittävä! Läähättävää menoa seuratessa huomasin parikin kertaa  nousseeni seisomaan ja kuuntelin tapahtumia  jännittyneenä, neulepuikkoja tiukasti puristaen... Tapahtumat eivät ole ennalta arvattavia - loppuratkaisu ja asioiden kulku tulivat eteen aivan erilaisina kuin olisi ne mielessään kuvitellut.

Kirjahyllyt täyttyvät liian nopeasti.
Onneksi on kirjasto!

Haamu on yhdeksäs kirja jossa kerrotaan Harry Hole nimisestä poliisista. Hole palaa kolmen Hongkongissa viettämänsä vuoden jälkeen takaisin kotimaahan Norjaan tutkiakseen entisen vaimonsa pojan tilannetta. Hän on ollut kuivilla kolme vuotta; entinen alkoholisti on saanut elämänsä järjestykseen. Hän ei ole enää poliisi mutta palaa Osloon tutkimaan asiaa joka häntä vaivaa: Entisen naisystävän Rakelin pojan vankilaan joutuminen. Harry haluaa selvittää itse, mitä on tapahtunut. Onko kahdeksantoistavuotias Oleg syyllistynyt kaverinsa Guston kuolemaan?

Poikaa syytetään murhasta ja asia tuntuu olevan poliisin mielestä selvitetty - mutta asia onkin paljon ennalta arvattua monimutkaisempi. Norjan narkomaanimaailma avautuu lukijalle hurjaa selvitystyötä lukiessa. Kaupungin ja poliisin ylin johto näyttäytyvät kirjassa melkoisen moraalittomina oman edun tavoittelijoina joilla ei tunnu kellään olevan puhtaat jouhot pussissa.... Näinhän se taitaa olla, mitä hyvänsä asiaa tänä päivänä tutkiessa tuntuu aina törmäävän oman edun tavoittelijoihin ja likaiseen peliin, korruptioon, seksiin ja rahanhimoon ja kurjiin valtasuhteisiin ja -pyrkimyksiin.

Kirjan henkilöt miettivät menneisyyttään, saavat asssosiaatioita lapsuudestaan ja pohtivat elämän menoa, rakkauden nälkää ja miksi elämä on mennyt niinkuin se on mennyt. Pohdintaa ja mietiskelyä elämän menosta, ystävyyksistä ja siitä, kuinka joku onnistuu ja toinen ei. Elämässä.



Kahdet sukat ja yksi kaulaliina:
Jo Nesbøn kuuntelun aikana syntyneet

Äänikirja jonka ruotsiksi lukee Jonas Malmsjö, vie 14 CD-levyä tai yhden MP3-kiekon. Yhteensä kirjan kuunteluun kuluu 17 tuntia aikaa. Äänikirja löytyi kirjaston hyllystä - on upeaa, että kirjastoista löytää tällaisia hienouksia! Kiitos kirjaston hankintoja tekeville tästä kuuntelukokemuksesta!

Kirjan lopussa olo oli oudon tyhjä - kuin olisi tullut matkalta kotiin ja jättänyt uudet tuttavat taakseen. Heitä jäi heti ikävä.

Hyvä kirja myös kuunneltavaksi. Kuunnellessa voi vaikka tehdä käsitöitä, neuloa jotain - itse sain neulottua yhden kaulaliinan ja kaksi sukkaparia.
Jo Nesbøn kirjat Harry Holesta ovat saaneet suuren lukijakunnan ja paljon palkintoja niin Pohjoismaissa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Pohjoismaiden parhaimpia dekkareita, heti Stieg Larssonin jälkeen, sanotaan. Larsson on kuollut mutta Nesbø elää. Uutta voi siis odotella tältä vuonna 1960 syntyneeltä mieheltä joka on toiminut muusikkona ja pörssimeklarina ennen kirjailijan uraansa!