Kyllä maalla on mukavaa!

Vuoden ensimmäiset metsämansikat. Nams.

Viikonloppu meni nopeasti. Oltiin kotiseutuvilla maalla, nautittiin perheen hälisevästä seurasta ja puuhailtiin ruuan, istutusten, paikkojen kunnostusten sun muun sellaisen kanssa. Syötiin hyvin, saunottiin ja pelattiin korttia.

Kotiruokaa: kiusausta ja salaattia tässä kuvassa.

Tein ruuat porukalle - aina menivät kulhot tyhjiksi vaikka kuinka paljon ruokaa teki! Ruokahalu on vankka, mahat näyttävän vetävän muonaa ällistyttävät määrät!

Yksi keino saada ruoka riittämään on syödä alkuun uusia perunoita ja silliä, tai sitten uusia perunoita voisilmän kanssa. Omat perunat eivät vielä ole nostettavissa joten torimyyjän pakeille mentiin haastelemaan ja kappakaupalla perunaa hankkimaan. Siellä oli onneksi omia kesän lempipottujani eli Siikliä. Sisko vannoo Timon ja Jussin nimeen ja muille tuntuu olevan se ja sama mitä lajiketta syödään...Perunaa menik pari isoa kappaa viikonloppuna, joten hyviä olivat.

Kaalilaatikkoa, kinkkukiusausta ja sunnuntaina paistia sitten pääruokina, raparperikiisseliä ja mansikoita jälkkärinä.

Vanha tuttu maisema, uusin venein.

Hommaa on aina paljon, tekemistä piisaa. Paikat rapistuvat nopeasti, jollei niitä pdä kunnossa ja paikkaile, hoida.

Illalla viimeistään on kuitenkin kiva lähteä kävelylle, fiilistelemään tuttuun luontoon, poluille ja teille. Maisemat  muuttuvat kun puut ja pensaat kasvavat,metsää kaadetaan ja kylälle tulee uusia asukkaita, rakennetaan uusia taloja. Maataloutta harjoittaa enää harva - hevostiloja tulee tilalle.

Viikonlopusta jäi taas haikea olo. Niinkuin aina, kun käy kotona äidin ja sukulaisten luona.. Tulee tunne, että siellä pitäisi olla enemmän - ehkä jopa asua siellä, tai lähempänä. Mutta eipä se ole nyt mahdollista, monistakaan syistä,. Kiva kuitenkin, kun siellä pääsee kuitenkin käymään, aika useinkin.

Maisemaa metsään päin. Mikä lie tuo kasvi tuolla hetteikössä?
Enpä tiedä. Naapurikin ihmetteli sitä.

Lapsoset ketterät kotihaasta, koivusta oksat taittaa. Noistapa nopsilla käsillänsä saunahan vihdat taittaa

Iltapesun paikka. Kotisauna.Ihana, kotoissa, tutun tuoksuinen.

Sauna päivän päätteeksi on aina yhtä ihana! Siellä tuoksuu samalta kuin kauan sitten, kun siellä mummin ja vaarin kanssa lapsena saunoin, kun mummi pesi hiukset ja selän, vaari heitti kipakoita löylyjä ja vasta tuoksui.

Saunassa on katto korkealla ja lauteilla istuessa saa tähdätä kunnolla, että saa löylyveden osumaan kiukaalle. Navetan vieressä, samassa rakennuksessa sauna on - pihapiirissä josta on hyvä mennä pihalle vilvoittelemaan löylyjen välillä.

Lasten laulua saunavihdoista lauleli mummi - mutta meillä saunavastat teki vaari. opetti minulle lenksun teon ohuesta koivun oksasta. Ei tullut nyt tehtyä vastaa - koivut on vähissä nyt ihan talon nurkilta ja parhaat vastathan saa ennen juhannusta!

Käväisin nostaliamatkalla. Melkeinpä omassa lapsuudessa.