Tänään sain kuulla myyneeni peräti 22 eurolla kirpputoripöydästä – neljässä päivässä. Huikeaa! Enää 18 euroa puuttuu kunnes olen tienannut pöytävuokran! Eiköhän se lauantaihin mennessä sieltä tule, sitten kaikki on plussaa ja sataa omaan laariin. Huh. Kirppari on auki kymmenestä kuuteen eli silloin kun olen töissä. Eli pitää ottaa vapaata nyt joka päivä että pääsee siivoamaan kirpputoripöytää ja viemään uutta tavaraa sinne.
Tämä on aivan varmasti viho-viimeinen kerta kun varaan itselleni myyntipöydän kirpputorilta. Aivan varmasti. Jos haluaa mennä myymään, kannattaa mennä sellaiseen paikkaan jossa sitten oikeasti myy itse tiskin takana vaikka yhden tai kaksi päivää - mieluusti tietenkin jonkin kaverin kanssa mutta kun meikäläisellä ei ole kavereita niin jonkun lapsen kanssa sitten. Kuulin, että Helsingissä on jäähallilla hyvä kirpputori viikonloppuisin. Kaivopuistossakin on joku. Mutta onhan noita tietenkin muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Siellä ehkä vain saisi paremmin myytyä - jos viitsii lähteä sinne saakka tavaran kanssa.
Kesällä meni minulta vanhan radion DVD-soitin rikki. Lahjoitin soittimen vanhimmalle lapselle hänen uuteen kotiinsa - hän tarvitsi vain radiota ja siinä vanhassa on tosi hyvä ääni. Menin sitten ja ostin tarjouksesta muka tosi hyvän Philipsin - johon en nyt osaa asentaa ollenkaan radiokanavia. Kävin asiasta tänään kyselemässä radion myyneestä kaupasta - ja siellä neuvottiin kytkemään radio kaapeliverkkoon. Ei neuvottu miten - minulle puhuttiin kuin lapselle ja kehotettiin lukemaan käyttöohjetta. Käyttöohje on luultavasti käännetty jollakin konekielisesti; se on sellaista hepreaa niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi, että meikäläinen ei-insinööri ei sitä ymmärrä. Ei ollenkaan.
Ja miten radio liitetään kaapeli-TV-verkkoon? Millä piuhalla? Ihan himmee ja epäselvä koko juttu; en osaa, en vain mitenkään saa tätä asiaa tehdyksi.
Taas niin toivon, että tuntisin jonkun joka osaa auttaa. Hmm - miehen? No ei kaikki miehetkään tekniikkaa osaa, en usko ainakaan.
Voin tietenkin kysyä veljeltä jos hän tulee silloin kun ajattelin kutsua sukulaisia kylään marraskuussa. Veli yleensä tosin hermostuu meikäläiseen; tässä olisi oikein hyvä aihe sellaiselle: kysyn apua ja hän katsoo laitetta - toteaa sitten jotain hyvin lakonisesti josta käsitän, että minulla pitäisi olla joku kaapeli tms "et kai sie sitä muuten voi kytkeä. Voi herranen aika - mitä siun päässä liikkuu - hoh hoijaa..." Ja näin huomaan, että hän ei meikäläisen tyhmyyttä taas kestä ollenkaan.
Mutta tyhmyyttä on tietenkin vaikea kestää, niin se vain on.
No - tarkemmin ajateltuna en kysykään asiaa häneltä! Jospa menisin johonkin kauppaan ja pyytäisin ohjeet vaikka rautalangasta vääntämällä - pitäkööt sitten meikäläistä vaikka umpityhmänä lehmänä.
Mitä sillä on väliä - nielen nöyryytystä aikani ja saan sillä hinnalla ehkä radion toimimaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti