Tallinnan strip tease & kotimaan kirpputori - myydään ja ostetaan

&

Tallinnalainen näkymä lauantai-iltana hotellihuoneen ikkunasta.

Ylityökielto on vielä päällä monilla työpaikoilla joissa on ylempia toimihenkilöitä. Mitenkähän asia oikein sujuu muilla työpaikoilla ja muiden työpaikkojen ja ihmisten työsuunnittelussa, mietin kovasti. Panevatkohan ihmiset yksinkertaisesti vain luukun kiinni kun 7h45min on kulunut siitä kun he aloittivat työt? Anavatko he töiden sen jälkeen odottaa seuraavaan päivään?

Entä he,  joiden pitää matkustaa, matkustavatko he vain tyylikkäästi työaikana ja ovat sitten illat ja yöt ihan omissa oloissaan, tekevät ihan muuta kuin töitä? Aika "hauskalta" moinen kuulostaa! Mitäpä jos jollakin on työkokous vaikka Pariisissa aamulla klo 9.30 - sinne pitää sitten lentää jo edellisenä päivänä että on paikalla ajoissa, eli yksi työpäivä menee matkustamiseen. Ja kun illallakaan ei saa töitä tehdä, saa illan sitten viettää vaikka kaupungilla tai hotellissa lueskellen, kuntosalilla käyden tai muuta kivaa tehden - mutta ei siis töihin koskien.

En usko tuommoiseen ollenkaan! Eihän "meikäläiset" voi vain jättää hommia näinä aikoina odottamaan kun työntekijöitä on niin vähän, että kaikki työt vain kinostuvat suuriksi tekemättömien töiden kasoiksi jollei niitä alta pois tee. Jos jollakin on niin vähän töitä, että voi matkustella työaikaan eikä silti ole iltatöitä - no, silloin on kyllä todella omituinen työpaikka kyseessä! Kunnalla ja valtiolla moinen varmasti onnistuu - mutta siellä ei olekaan käsittääkseni ylempiä toimihenkilöitä. Vaikea sanoa tästä. En ole tästä kenekään kanssa puhunut - itselläni riittää kyllä hommia vaikka kuinka. Kun työkaverit ovat muualla kuin Suomessa, on vähän hankala mennä sanomaan, että meillä on kielto tehdä töitä "normaalin" työajan ulkopuolella.

No se siitä. Asia ei oikeastaan minua liippase mitenkään. Kuulin viime viikolla, että oma palkkani on  kolmaknneksen alimman kvartiilin palkkaa matalampi muihin samankaltaista ja samaa vaatimusluokkaa olevaa työtä tekeviin verrattuna. Tutkimus koskee viime vuotta. Kysyin asiaa omasta liitostani että tiedän minkälaisen palkkapyynnön laitan kun haen töitä. Olinpa aika hämmästynyt, täytyy sanoa. Olen oikein massiivisessa palkkakuopassa - ja siihen ei tasan tarkkaan lakkoilu tai ylitöistä kieltäytyminen auta! Uusi työ voisi hiukan jo sitten auttaakin. No - selvisi siinä sitten, miksi olen aina niin onnettomassa rahapulassa - suurimmalta osin tietenkin siksi kun olen yksinhuoltaja ilman mitään avustusta/tukea toiselta vanhemmalta - mutta sen lisäksi siis itse palkkakuopassa.

Lomanen Tallinnassa

Krassit keittiön pöydällä

Viikonloppu meni pikku-lomasen merkeissä! Kävin piipahtamassa eteläisessä naapurimaassa opiskelukaverin kanssa jonka kanssa emme ole viime vuosina juurikaan olleet tekemisissä. Kävimme katsomassa Jules Massenetin Manon Lescaut-baletin. Oli oikein mukavaa. Käveltiin pitkiä pätkiä vanhassa kaupungissa, syötiin hyvin lauantai-iltana baletin jälkeen ja käveltiin torilla ja ihasteltiin ihania kukkia ja kukka-astelmia joita myydään Virossa ja Venäjällä kadulla joka paikassa. Suomessa asia on valitettavasti toisin; täällä ei tosiaan kukkamyyjiin ja ihaniin kimppuihin kadulla törmää koskaan - torilla vain mutta ei koskaan iltaisin. Miehet eivät Suomessa kukkia naisilleen osta - kai sitten.
Itse rakastan kukkia - varmasti koska olen niiden kanssa kasvanut. Isä toi äidille joka viikko kukkia ja nyt kun isää ei enää ole, äiti kerää luonnosta, pihalta ja puutarhasta kukkia pöydille ja ikkunalaudoille ja ostaa miitä torilta ja kukkakaupasta. Kukat, nimenomaa elävät kukat, ovat ihania! Minullakin on nyt pöydällä pienessä lasissa ulkoa poimittuja krasseja. Ihan omia, amppelista ulko-oven vierestä. Kauniita! Pakkanen ne kohta vie - nyt nautitaan vielä väristä, tuoksusta - kukasta ja sen kauneudesta kokonaan-

Virossa - ainakin Tallinnassa - ovat hinnat nouseet paljon - melkein Suomen tasolle. Ainakin ihan siinä turistien kansoittamalla alueella Viru-hotellin ympäristössä ja vanhassa kaupungissa on ihan yhtä kallista kuin Suomessakin. Paikalliset ostavat varmasti tavaransa ihan muualta! Meikäläinen vähissä rahoissa ja ainaisessa rahapulassa oleva ihminen ei juuri mitään saanut ostettua - mutta ihan hyvä niin. Joku ihmeellinen halu tulee ostaa sitä ja tätä vaikka mitään ei tarvitse! Ostin lapsille kaikille tuliaisiksi lapaset paikalliselta torilta, ihan Virun läheltä.  Käytännöllistä - vaikka itse teenkin pinokaupalla lapasia ja sukkia joka vuosi! Ostin kyllä sitten yli puolikiloa lankaakin. Helmasynti on tämä langan ostaminen. Joku mania, kai... Olutta tai muuta juomaa en ostanut ollenkaan. Enkä makeisia, en karkin karkkia.

Kuumia huulia ja strippausta
"herrasmiehille"

Miehille on Tallinnassa avoimesti tarjolla jos jonkilaista strip teasea ja porno-showta - gentlemen's clubia ja kuumia huulia. Lauantai-iltana varsinkin oli tarjonta aktiivista läpi kaupungin hotellista kadulle ja ravitoloihin - strippi- ym klubeihin. Sen huomasi hölmömpikin. Jo heti aamustga voi käydä strippausta katselemassa, rahalla tuntuu saavan naisen helposti ihan joka puolella kaupunkia satamasta lähtien.

Sellainen on maailma - kaikkea saa rahalla. Mitä vain on tarjolla - tavarasta ihmisiin. Useimmiten tällaista ei huomaa varsinkaan, jos ei itse ole jonkun tietyn asian tarpeessa. Suomessa ei strippi- ja tyttöbaareja noin näkyvästi mainosteta - Tallinassa ne pistävät silmään kun niitä on joka puolella. Ravintoloissa monet miehet ovat selvästi nuorten ilotyttöjen seurassa - tätä näimme kun kävimme iltaa istumassa paikallisessa venäläisessä ravintolassa. Söinpä muuten oikein herkullisiä pelmenejä siellä. Nam.

Omia harmeja ja kummallisuuksia
Täällä kotimaisemissa tuskailen monien asioiden kanssa - pieniä ja sinänsä mitättömiä mutta harmillisia. Ensinnäkin minulle on jostain siunaantunut nenäverenvuotoa. Aivan yht'äkkiä alkaa vain valua - ei tippua vaan valua - verta vasemmasta sieraimesta. Sitä tulee ja tulee - ei tyrehdy millään. Onneksi en sotkenut tietokonetta tänään - vähältä piti. Jos sitä alkaa ajatella liikaa, alkaa pyörryttää. Uhh. Meni monta nenäliinaa aivan veriseksi tänään - ja se loppui sitten hiljalleen, lopussa tuli isoja maksoittuneita verimöhkäleitä. Huh huh. Inhaa.

Päiväkahvi tai aamupala. Vadelman makuinen iso macarone - mmm.

Vein perjantaina paljon erilaista tavaraa kirpputorille. Tänään kävin kyselemässä kuinka paljon on myyty kun siivosin omaa myyntipöytääni ja vein sinne lisää tavaraa. 8 päivän vuokra myyntipöydästä on tasan 40 euroa - nyt kolmen päivän jälkeen on pöydältä myyty 11.30 eurolla.

Näyttää huonolta - tällä menolla jään kirppotorin pitäjälle velkaa! Mitähän sinne voisi viedä vielä, että saisi kolmekymppiaä ainakin myyntiä aikaiseksi. Mieluummin vähän enemmänkin; miksi muuten tätä vaivaa näkisin tavaran järjestelystä, pesemisestä, silityksestä ja hinnoittelusta? Olisihan se nolomman puoleinen juttu, jos jäisi velkaa sen sijaan että saisi jotain käyttörahaa kirpputorilla myynnistä! Tavara menee niin halvalla myyntiin, että itse jää puille paljaille - taitaa olla taloustiedon oppitunnille asiaa kun näin huonolta näyttää.

Kauppias osaa toki laittaa hinnat sillä lailla kohdilleen, että itse ei häviä. Niin se on K-kaupassa ja ja Stockmannilla ja niin se on kirpputorillakin. Niin se on myös tyttökaupassa johon siis törmäsin Tallinnassa. Suurimmat voitot menevät muualle kuin tavaran varsinaiselle myyjälle. Maanviljelijä ei viljasta eikä maidosta juuri rikastu - kauppias rikastuu leivästä ja jauhokaupastakin.

Olisi silti kiva, jollei jäisi omassa kaupassaan tappiolle, tietenkin! Huomenna käyn katsomassa tilanteen taasen. Valikoin tänään jotain lisää sinne omasta kaapista ja lasten hyllyistä.

Mikä kirpputorilla kaupaksi käy on joskus hyvin yllättävää - nyt minulla on siellä lasten syksyyn sopivia vaatteita ja esimerkiksi hyvät Nokian kumisaappaat, melkein uudet Kuoma-talvisaappaat ja parit muut ehjät ja kivan näköiset saappaat ja kengät. Yhdet lenkkarit ovat tosi hienot ja melkein käyttämättömät. Ei ole kukaan ostanut vaikka hinta on pari euroa parilta. On myös lasten pusakoita ja takkeja, ehjiä ja siistejä - halvalla. Ei ole menneet nekään. Jokunen Aku Ankka -taskukirja on mennyt, yksi pehmolelu, yksi pyjama.