Virvon varvon tuoreeks terveeks

Tänään on virvottu. Virpojia oli vaikka minkälaisissa asuissa - yhteistä olivat suuren suuret korit ja kassit joihin palkkioita kerättiin... Aikoinaan palkkion sai pääsiäissunnuntaina - mutta se oli tietenkin esihistoriallisena aikana kun meikäläinen virpoi ja maailma oli IIIIIHAN toisenlainen kuin nyt!

Virvon varvon

tuoreeks terveeks

tulevaks vuueks

Siulle vitsa

Miulle palkka

---

Hyvää pääsiäistä!

Kirkkaat höyhenet loistavat auringon säteissä

Nyt virpojat kulkevat kimpassa, jotkut aika suurissakin ryhmissä, äiti tai isä taustalla katsomassa, että kaikki menee kuten pitääkin. Siis vanhemmat katsovat perään, että kukaan namusetä ei tee pahaa - se onkin järkevää; kaikenmaailman hörhöjä ja idiootteja tuntuu maailma olevan pullollaan - Suomi siinä kuin muukin maailma. Lapsiin sekaantuneita miehiä erilaisten urheilukerhojen, harrastuspaikkojen, tanssikoulujen ja jopa seurakuntien työntekijöiden joukosta on ollut paljon viime aikoina. Missä lie on pieleen menty kun niin suuri osa miehistä tuntuu enemmän tai vähemmän härskeiltä; nuoret tytöt saavat jatkuvasti seksiehdotuksia aikuisilta miehiltä ja monet huijaavat tyttöjä ja poikiakin tekeytymällä samanikäisiksi - ja sitten kun pääsevät tarpeeksi liki, raiskaavat.

Ei kai kenellekään voi mitenkään olla epäselvää miten pahaa miesten erilaiset seksiin liittyvät häiriköinnit lapsia kohtaan ovat? Silti miehet saattavat laittaa syyn lapsen niskoille kun paljastuvat. Se itsekkyys ja ahnaus, oman itsensä ja omien himojen ja halujen paapominen ja se, että jokisen pitää saada kaikki mitä haluttaa ja mieli tekee, vaikuttaa kaikenlaisena törkytenä ja itsekkyytenä läpi koko yhteiskunnan. Muulla ei ole väliä kun vain itse saa mitä haluaa.

Suurin osa miehistä on tietenkin ihan tavallisia ja normaaleja, luulen. Näitä vinoon kaasvaneita on silti paljon - mutta onko heitä enemmän kuin ennen vai kerrotaanko asiasta vain enemmän ja helpommin; siinä kysymys johon ehkä jollakin voisi vastauskin olla!
Itse sanoin aamulla virpovalle omalle lapselle ja kaverille, että kenenkään kotiin ei saa sisälle mennä, ei missään tapauksessa. Ovélta virvotaan. Kerrostaloíhin ei kannata mennä ollenkaan!



Virpojamme sai kivasti herkkuja - tuskin niistä pääsiäiseksi riittää, siltikään

 Hyvin meni virvonta, kaikki oksat menivät ja palkkiota tuli paljon- suuret kasat erilaisia suklaaherkkuja suklaamunista levyihin ja kokonaisiin pusseihin.

Sukulaistyttö oli käynyt virpomassa äitiä kotona tänään. Harmittaa, kun mummin luo on niin pitkä matka - ei päästä myummia virpomaan. Pääsiäisenä mennään sinne.

Tänä vuonna pääsiäinen on erilainen. Meillä on kaksi vakavasti sairasta perheen, suvun jäsentä. Hautajaisia odotetaan pian pidettäväksi - sukumme vanhin, täti, sairastui jokunen viikko sitten keuhkokuumeeseen ja nyt tilanne on jo hyvin huono. Soitin hänelle jokunen päivä sitten eikä hänen puheestaan saanut enää selvää. Minua itketti - hän puhui mutta sanat olivat ihan puuroa. Muut perheen jäsenet ovat käyneet hänen luonaan päivittäin; tilanne ei ole parantunut, päinvastoin. Toivon, että näen hänet vielä pääsiäisenä mutta se on epävarmaa. Itse hän on sanonut monen monta kertaa haluavansa pois. Hän uskoo pääsevänsä taivaaseen - on ikänsä ollut uskovainen ihminen ja uskoo aikansa olevan jo täynnä. Kukaan sukulainen ei ole elänyt näin kauaa, hän on sanonut. Vuonna 1924 syntynyt on jo kovin vanha ja kun elämänhalu on kadonnut, sairaudet vaikeuttavat elämää - silloin voi jo lähteä.

Silti tuntuu surrulliselta, haikealta. Ihminen joka on aina ollut olemassa - kohta häntä ei ole. Elämä menee näin, silti se saa ajatukset haikeiksi ja paljon sellaista miettii, mihin ei ihan joka päivä ajatukset kulje.

Toinen sairas on läheisempi sukulainen, ikäiseni. On niin raskas asia, että en sitä jaksa nyt kirjoittaa. Tädin huono tila on osin seurausta tästä toisesta sairaudesta, toisesta kohtalosta jota hänen on ollut raskas kantaa, vaikea hyväksyä. Kun tapasimme reilu kuukausi sitten, hän itki sitä paljon. Pyysi rukoilemaan ja rukoilemaan. Hän lähetti esirukouspyynnönkin, soitti jonnekin rukousapua. Toivottavasti rukoukset auttavat.

Hiljainen viikko on alkamassa. Töissä on kiirettä ja taas kiirettä. Muuten elämässä on syvemmät asiat mielessä.

Kuinka selviämme kaikesta mitä kohta läpikäytäksi on tulossa.

Kuinka monet hautajaiset ovatkaan tulossa pidettäväksi, kevään aikana kun luonto herää. Tätä kysyi äiti kun juttelin hänen kanssaan. Sitä emme tiedä. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Elämää me toivomme - mahdollisuuksia elämässä. Hyvää elämää ja toivoa.

Auta, auta. Auta meitä täällä, meitä pieniä ihmisiä!