Rakennetaan ja laskutetaan

 

Joskus tulee mietittyä miksi kadun varrella seisoo päivä-, jopa viikkokausia kalliita työkoneita traktoreista kauhakuormaajiin ja kompuroista erinäköisiin telaketjuvaunuihin sun muuhun mille ei näytä kuitenkaan olevan mitään käyttöä työn edistymisen kannalta. Suuremmilla työmailla seisoo jopa kuorma-autoja, uskomatonta kyllä! Siinä vain seisovat kuten tässä lähituntumassa kaivinkone jo ties monetta viikkoa, ihan turhan panttina. Ei miehen miestä töissä, välillä siinä joku käy vähän aikaa möyrimässä mutta sitten on taas päiväkausia ihan hiljaista.

Sainkin sitten ilmiölle selityksen joka tukee aikaisempia tarinoita saumattomasti: kun tulevalle kaupungin työmaalle hankitaan urakoitsijoita tekemään suunniteltuja maanraivaus ym töitä, pyytää kaupungin rakennusviraston vastaava mestari - tai vastaava, projektin koosta riippuen - tarjouksia työhön haluamiltaan tahoilta.

Sitten hommaan tulee henkilökohtainen osa-alueensa: rakennusmestari haluaa ehkä etelän matkan, uudet talvirenkaat tai päältä ajettavan ruohonleikkurin kesämökille. Joku mesu voi suorasanaisesti todeta haluavansa kuusi tonnia tänä perjantaina ja neljä viikon päästä. Tarjousta jättämässä oleva ja urakan itselleen haluava maksaa ja toimittaa tietenkin nämä pienet "hyvän tahdon eleet" ao henkilöille ja tekee tarjouksen, ihan  normaalikaavan mukaan. Urakka tulee tietenkin tehtäväksi koska maksut on maksettu. Kaikki ovat tyytyväisiä - ne jotka eivät urakkaa saaneet, eivät tietenkään saaneet pyyntöjä lahjoistakaan.  Ja niin alkavat työt. Työt tehdään normaalilaskutuksella - ehkä nyt tietenkin jonkun verran enemmän tunteja kirjaten, mutta se on normaalia. Mutta ne "ylimääräiset" pitää myös saada maksettua ja se on nykyään aina vaikeampaa - ei siksi, että kontrolli olisi  paljon tiukempaa vaan yksinkertaisesti siksi, että lahjojen pyytäjiä on nyt jokaisesta pienestäkin mesusta alkaen aina ylimpään kerrokseen saakka. Maksettavaa tulee keskikokoisesta urakasta hyvinkin puolelle tusinalle äijiä, kaikille ihan mukava kuukausipalkka verottomana lisää käteen tai enemmänkin. Miten ne rahat saa takaisin, sitä saa urakan tekijä miettiä kunnolla. Se, että seisottaa koneita työmaalla "varalla" on vanha kikka; laskutetaan kallista tuntihintaa ja koneisen olemassaolo on helppo selittää - niitähän saatetaan tarvita. Jokainen näkee, että koneet ovat siellä - so?

Näin se menee, bisness pyörii ja kunta maksaa. Budjetit eivät koskaan riitä, aina mennään kunnolla yli - mutta niin se tapahtuu joka ikisessä paikassa. Miksiköhän kukaan ei koskaan ihmettelee miten mesulla on niin hieno auto, paljon matkoja ja vaimolla kaikkea kivaa päällä ja alla.

Työttömän kateelllisia jupinoita tämä vaan on, niinhän. "Jos sulle joku tarjois kymppitonnia ilman että teet mitään, et voi kieltää että ottasit vastaan. Vai mitä?"