Kesäaika alkoi. Köyhyys panee miettimään syntyjä syviä.

No niin, nyt meillä on taas  kesäaika. Ikkunasta näkyy luminen kevättalven maisema, ei kesästä tietoakaan. Mutta onhan päivä jo yötä pidempi!

En kyllä mitenkään käsitä, miksi tästä omituisesta kellojen vääntelystä ei voi irrottautua - mutta näin siis vaan elellään. Melkein koko Eurooppa on mukana tässä kellojen siirtelyssä, siksi myös Suomi. Eihän tuo ehkä iso asia ole . mutta mikä järki siinä on, oikeasti?

Aamulla täällä metsässä katselimme koiran kanssa kesäaikaa. Lumi sulaa!

Maailmanmeno kiinnostaa. Mistä saisi oikeaa tietoa?
Tekisi mieli lukea lehteä, siis sanomalehteä ja asialehteä kuten Suomen Kuvalehteä. Tuollainen halu tulee aina aika ajoin - en kyllä raaski lehteä ostaa ja mietinkin, mihin sen voisi mennä lukemaan...Hmm. Kirjastoon, huomenna.

Kevään valo saa lehdet puhkeamaan

Kaikenlaista tapahtuu koko ajan ja nettiuutisten varassa elellessä saa vain otsikot ja skandaali-uutiset luettavaksi.Onhan tietenkin radio ja TV. Lukeminen on vain jotenkin... kivempi tapa. Kunnon analyysi joistain asioista tekisi hyvää, aina välillä. Niinkuin nyt, kun maailmassa tapahtuu niin paljon ja omituisen itsekkäitä johtajia tuntuu olevan joka toisessa maassa - enemmän ja vähemmän despootteja ja diktaattoreita.

Ei, en kaipaa lisää kohujuttuja Trumpista tai hänen tviittailuistaan; ne uutiset näkyvät jokaisella nettisivustolla. Mutta nyt kun maailmalla tuntuu tapahtuvan kaikenlaista outoa, huolestuttavaa ja kummallista, olisi hyvä lukea vähän taustoja ja analyyseja. Erdogan, Putin, Filippiinit, Puola, Valko-Venäjä. EU, Ranskan ja Saksan vaalit, Britit ja Hong Kongin äänestys. Merkel. Ja onhan meillä omatkin vaalit kohta - sote kyllä etoo jo sananakin. Ja puolueiden samat lauseet joka kerta; kun vaalit on ohi, kaikki jää kuitenkin ennalleen.

Kukaan ei osaa sanoa sotesta mitään järkeenkäypää. Kukaan ei ylipäätään sano mitään oikeaa ja konkreettista mitä tuleman pitää - puolueet lupaavat entistä löysemmin sitä ja tuota, haukkuvat toisiaan. Ihan kun ne eivät ottaisi näitä vaaleja ollenkaan tosissaan.

Köyhyys ja elämän näköalattomuus. Se rassaa. Paljon
Harmittaa, kun olen tällainen köyhä. Ei ole varaa  oikein mihinkään, eikä tietenkään lehtiin tai muihin huvituksiin. Mutta tietenkin olen iloinen, että meillä on vielä tämä koti, ruokaa ja saan tässä paukuttaa tietokonetta. Ei saanut mummi ja vaari aikoinaan, menneet sukupolvet! No joo - silloin ei ollut tietokoneita, mutta  radio ja televisio heillä kyllä oli, puhelinkin oli kamarin keinutuolin vieressä. Ruokaa haettiin huonoina aikoina järvestä kalana ja kellarista perunaa,puolukkaa ja juureksia, aitasta viljaa. Ei ollut paljoa mistä ottaa - tuvassa sentään oli lämmin kun  poltti kesällä omasta metsästä tehtyjä halkoja. Säästeliäästi toki, tietenkin. Lihaa syötiin vähän, viljaa ja perunaa enemmän, kaikki itse tehtiin.

Kanarisottoa. Kiitos ruuasta, olen kiitollinen
kun sitä on vielä joka päivälle riittänyt.

Itse teen ruuat toki nytkin, mutta kaupasta haen tarvikkeet. Kun raha loppuu, en hae mistään - aittaa ei ole, ei kellaria. Mutta on lämpöä huoneissa, ihan hyvä tässä on - varmasti ihan luksusta, verrattuna muutaman vuosikymmenen takaiseen elämään tässä maassa, kaltaisillani.

En ollut itse vähävarainen muutama vuosi sitten. Oli perhe ja kaikki kunnossa. Sitten kohta ei enää ollut. Pudotus on aika huima kun on ollut työssäkäyvä äiti, vierellä puoliso ja lapset, tunne, että kaikki on hienosti. Talous oli kunnossa, nätti koti ja kaikenlaista ostettiin kun tarvittiin. Käytiin lomamatkoilla, koko perhe. Sitten hävisi nopeaan tahtiin työ, puoliso, palkka, ystävät....Epätoivo tuli toivon tilalle, kun kaikki vaikutti rapisevan alas, pois.

Niin on käynyt monelle muullekin; elämä on sellaista.

Neulominen on melkein pakkomielle. Sen voisi lopettaa - tai neuloa vaikka
jotain muuta. Vaikka kevättakki, lampunvarjostin????

Putoaminen sattuu, kestää kauan siitä töyssystä selvitä. Helposti jää haikailemaan vanhaa, ikävöimään. Vaikka tietää, että se ei koskaan palaa. Joskus kaipaan niitä vanhoja, hyviä aikoja niin, että mahaan koskee. Ne vain pitää haudata jonnekin pois - exä hehkuttaa uutta onneaan ja rakkauttaan somessa ja minä hullu käyn lukemassa niitä päivityksiä!

Lehteä ei siis ole luettavaksi - mutta se ei ole iso asia! Tuli todistettua sekin tässä siis! Ilman lehtiäkin voi elää. Ja onhan kirjat olemassa!

Earth Hour, eilen.
Sammuttelin valoja

Uutta päin, uusi elämä: miten?
Luin jostain lehdestä (Kirjastossa niitä on, vaikka mitä!) muutoksesta. Siis elämänmuutoksesta ja kuinka pitää uskaltaa. Uskaltaa jättää kaikki vanha ja mennä uutta päin.

Yritän miettiä, pääni puhki mietin, miten tekisin - mitä uutta päin uskaltaisin  lähteä kulkemaan! Ottaisin teinin, kissan ja koiran ja painuisin maailmalle. Mutta miten - voi miten? Olen jo alkanut uskoa, hiljalleen, että työtä ei meikäläinen normaaliin tapaan saa. Ainakaan Suomesta. Silti pitäisi saada asiat hoidettua niin, että emme ole kodittomia ja hunningolla pian. Yritän keksiä keinon, todella yritän! Muuttoa Ruotsiin olen miettinyt - mutta eihän sinnekään voi tuosta noin vain mennä, ei kai minnekään voi.... Aivot eivät ole vielä kertoneet, miten voisi tehdä.

Kyllä se kohta tulee, valaistus, tässä asiassa. Varmasti... Vai?

Vaalien alla

Kunnallisvaalien ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä oli tänään. En tiedä kuinka moni kävi uurnilla mutta monihan siellä suomalaisista on tottunut käymään jo ennakkoon, monet jo heti ensimmäisenä päivänä. Oma vaarini ennakkoäänesti siltä varalta että kuolisi ehkä ennen vaalipäivää... Halusi kuitenkin vaikuttaa jäljelle jäävien maailmaan äänestämällä... :)

Tyttö nyki koiraa tosi ikävästi
nauhasta. Koira-parka

Oma ongelmani on, että en tiedä ketä äänestää! En tunne kuin yhden kotikuntani ehdokkaan. Senpä takia menin tänään kuuntelemaan paikalliseen kouluun järjestettyä vaalipaneelia. Kahvia ja pullaakin oli luvassa!

Istuskelin vajaat pari tuntia kuuntelemassa jokseenkin sekavaa paneelia; ehdokkaita joka puolueesta oli istumassa salin etuosassa. Heiltä kyseltiin asioita, yleisö kommentoi ja esitti kysymyksiä. Suuri osa panelisteista ei pysynyt aiheessa vaan puhui ihan muusta kuin mistä kysyttiin - ja väliin tulleet yleisökysymykset (joita esittivät pääsääntöisesti muut vaaleissa ehdokkaana olevat henkilöt) sotkivat kuvion entisestään.

Selväksi tuli, että vasemmmiston ehdokkaat haluavat sekä korottaa veroja että ottaa lisää lainaa maksaakseen esimerkiksi uusia kouluihin ja ilmaisiin lukiokirjoihin meneviä kuluja kun taas esimerkiksi kristilliset haluaisivat, että suurituloiset maksaisivat palveluista enemmän kuin keskituloiset ja pienituloiset ja työttömät pääsisivät maksujen suhteen vähemmällä. Kuinka rahat kerättäisiin ja mihin palveluihin ne kohdistuisivat, ei selvinnyt. Ei selvinnyt moni muukaan asia - varsinkin ensimmäistä kertaa ehdolla olevat henkilöt halusivat puhua vain kauniita asioita mitä tekisivät jos olisivat päättämässä asioista. Kuulosti aivan hölmöltä - puuta heinää laskettelivat, suoraan sanoen. Realismi ei paljon puheissa kuulunut - ja hekö sitten kohta ovat päättämässä kunnan asioista. Voi kauhistus!

Jo aikaisemmin kunnallispolitiikassa mukana olleet kuulostivat asiantuntevilta - mutta höpöttivät täydellsiä itsestäänselvyyksiä ikäänkuin puhuisivat suuria hienoja asioita jotka juuri ovat itse keksineet...

Koivunrungot valmistautuvat talveen

Nyt en totisestikaan tiedä ketä äänestää!

Tänään kävin "naapurissa" kaupunginorkesterin kenraaliharjoituksissa. Olipa kiva - en ollut aikaisemmin tiennyt, että sinne voi mennä kuuntelemaan elävää musiikkia. Ja ihka maksutta vielä! Tosi kiva - ei jää viimeiseksi kerraksi! Musiikki on hieno asia - tuntuu tulevan tärkeämmäksi vuosi vuodelta.

Eilen illalla ehdin näkemään oppilaskonsertin hienoja nuoria solisteja musiikkiopistolle! Siellä kannattaa käydä, saa nähdä ja kuulla tuoretta ja nuorta muusikkoutta ja nähdä ylpeitä vanhempia ja tuntea muusikoiden jännitystä ennen esityksiä!

Muutoin olen pyöräillyt sateessa - nyt siis sataa ihan koko ajan... Onhan syksy ja lokakuu ja illat pimenevät. Polttelen iltaisin ja aamulla kynttilää.

Työnhakusaralla olen päättänyt parantaa sosiaalisen median ymmärtämystäni ja puuhailen nyt Facebookin, LinkedIn:n ja Twitterin kanssa... Muutoin aika vaisua elämä tällä hetkellä.