Auto- ja kuljetusalan pikku-tsaarit ja machoilijat



Tie on tyhjä kulkijan kulkea. Kannattaa vaeltaa eteenpäin, ei jäädä kiusaajan kynsiin



AKT on saanut juhlia julkisuudessa jo kuukausia. Jollei meneillää ole ahtaajien tai muiden jäsenyritysten lakko tai lakkovaroitus, kuuluu Hakaniemestä muuta ikävää. AKT tuntuu olevan ammattiyhdistysliikeen todellinen häpeätahra, kaikesta julkisuudesta päätellen. Kyllä ahdistaa lukea juttuja sieltä. Käsi ylös kuinka moni on ajatellut "Onneksi en ole tuolla töissä"..."

Joku voi ihmetellä miksi vielä tänä päivänä tuollaista öykkäröintiä ja epä-asiallista käytöstä sallitaan - mutta tuskin moinen käytös työpaikoilla harvinaista on. Se mikä tässä on harvinaista, on se, että vaikka koko kaameus on ollut varmasti melkein kaikkien lehtien palstoilla, keskustelu- ja analyysiohjelmien pohdiskeltavana ja todella saanut julkisuutta osakseen, homma ei tunnu muuttuvan ja öykkärit jatkavat paikoillaan - eivätkä muuta käytöstään. Päinvastoin - homma tuntuu vain pahenevan.

Pahimmilla psykopaateilla ja kiusaajilla on useimmiten oma hovi joka uskoo johtajaansa. Niin näyttää tässäkin olevan käynyt.

Pikku-tsaari haukkuu, kyykyttää ja käyttää valtaansa kuin kirjaesimerkki psykopaattisesta johtajasta. Eikä kukaan tee mitään! Kuka voisi tehdä - ja  mitä? SAK irtisanoa Rädyn? Miksei?
Uskomatonta. Psykopaatin "kynsiin" joutunut tietää, että ainut tapa päästä eroon moisesta on väistyä itse ja yrittää rakentaa uusi oma elämä. Hilkka Ahde on ollut - julkisuuden tietojen mukaan - kyykytettynä ja kiusattuna vuosia, viestintäpäällikkö on ollut henkilö jolle AKT:n johtaja Timo Räty ei ole kuulemma puhunut sanaakaan vuosikausiin - hän suhtautuu naiseen kuin ilmaan.

Miten viestintäpäällikkö on voinut hoitaa tehtävänsä tähän mennessä jollei pomo, jonka kanssa hommia normaalisti olisi tarkoitus tehdä, ei häntä noteeraa millään lailla?

Miksi viestintäpäällikkö ei ole siirtynyt toiseen työpaikkaan? Hänen julkisuuskuvallaan se olisi varmasti onnistunut. Nyt hänet on irtisanottu osana kiusaamiskaavaa - Räty nauraa partaansa ja Ahde itkee kotona.

Räty pitäisi tietenkin laittaa lätkimään AKT:stä ja Hilkka Ahteen kannattaisi vaihtaa normaaliin työpaikkaan. Ja koko kiusaamisjupakka pitäisi hoitaa kunnialla ja lainmukaisesti pois päiväjärjestyksestä.

Jos Räty on tosissaan psykopaatti, hän puhuu itselleen pian uuden työpaikan ja aloittaa saman simputuksen siellä. Psykopaatti on aina omasta mielestään virheetön - ja hän on myös halutessaan miellyttävä ja supliikiktaan taitava. Näitä ihmisiä on kodeissa ja työpaikoilla paljon. Se joka heidän kynsistään irti hengissä pääsee, saa olla onnellinen.

Tämä julkisuusjuttu ja lehdille tarjottu ihana aihe jatkaa varmaan vielä pitkään voittokulkuaan palstoilla ennen hiipumistaan. Mieshän on karmeudessaan erinomainen lehtien myyntitykki!

Juttu haisee monella lailla. Ja kyseessä on ammattiyhdistysliike jonka on tarkoitus auttaa muita ihmisiä vaikeuksissa omein työurien ja -asioiden kanssa.

Viikonlopun vipinöitä, tammenpeluuta ja taidenäyttelyä

Luistelua Ateneumin ja Kansallisteatterin välissä

Viikonloppuna naapurimaa sai uuden presidentin. Vladimir Putin on valittu kolmannen kerran Venäjän presidentiksi - asia ei ole yhdellekään ihmiselle yllätys mutta tänään olivat vaalit ja nyt asia on ikäänkuin selvä. Suomen uusi presidentti astui virkaansa viime viikolla ja nyt Venäjälläkin on uusi mutta tuttu presidentti. Vaaleja tulee pian lisää kiinnostavissa, suurissa maissa - Ranska ja USA nyt näin ensimmäisenä mielessä.

Täällä oman elämän pyörteissä olemme puuhailleet puuhiamme kodin seinien sisäpuolella ja vähän ulkonakin. Sää on ollut mitä upein - sininen taivas, valkoiset hanget ja kirkas kevät-talven valo. Hankikelit.

Hiihtäminen olisi ollut kivaa - mutta jäipä nyt ladulle menemättä. Valitettavasti. Kaikkea ei ehdi - mutta yritän vielä päästä ladulle näiden lumien aikaan.

Tammen lähtöasetelma

Kävimme ulkosalla lapsen kanssa muutoin - sisällä puuhailimme kaikenlaista niin ikään. Ostettiin perjantaina porsaan savupotka ja keitettiin hyvä hernekeitto. Ostettiin myös kaupasta pienin mahdollinen kaalinpää; se painoi hiutusen yli kolme kiloa - valtavia ovat! Marsut syövät kaalista suuren osan. Noin kolmanneksesta kaalia tein kaalipataa. Haisee vahvalta - varsinkin jäähtyneenä - mutta maistuu hyvältä. Molemmat ruuat saavat vatsan kuplimaan joka on tietenkin hiukkasen hankalaa....

Pelattiin tammea. Lapsi haluaa pelata shakkia mutta valitettavasti olen huono tuossa pelissä joten olemme pelanneet tutumpaa peliä, tammea. Lupasin, että pelataan shakkia vaikka ensi viikonloppuna. Suurin syy miksi emme siihen ryhtyneet nyt on aika. Yhteen peliin menee varmasti pari tuntia vähintään... Meni tammeenkin aikaa - sekin vaatii keskittymistä ja ajattelua!

Kävin kahden lapseni kanssa Ateneumissa Helsingissä katsomassa ruotsalaisen Carl Larssonin suurta näyttelyä - lähes yhtä kauan viihdyttiin toki myös kolmoskerroksen suomalaisia suurteoksia ihailemassa. Lapsen suruksi Taistelevat metsot oli matkustelemassa - se on vierailukäynnillä Rovaniemellä joten sitä emme nähneet siis ollenkaan!

 Museoon oli rakennettu Carl Larssonin kotia muistuttava leikkipajan tapainen tila - lapsi siitä kovasti tykkäsi. Hän kiersi kyllä muutoinkin kiinnostuneena näyttelyalueita ja katseli tauluja. Meillä oli siellä ihan mukavaa - vaikka lopussa tulikin pieni kärhämä kun lapsi ei saanut "matkamuistoa" kaupasta... Olisi halunnut pääkallon muotoisen valkoisen pyyhekumin. Äidiltä oli rahat loppu... Ja se kumi oli kamala!

Vietimme museossa nelisen tuntia - enempää emme jaksaneet siellä olla vaikka osa tauluista jäikin vähemmälle huomiolle kuin olisivat ansainneet.

Potilas kaulurissaan, unten mailla

Pikku-kissa alkoi pissailla sisälle ja ainut tapa saada asia järjestykseen oli tilata aika leikkaukseen.... Se tapahtui keskiviikkona ja pikku-kisu onkin sen jälkeen ollut aika lailla potilaana. Nukkuu paljon, on ihan repo rankana. Iso leikkaus se onkin - maha auki ja lisääntymiselimet pois. Äitinä ja naisena asia koskee - mutta pissailevaa kissaa emme voi mitenkään pitää kotona. Se saa kipulääkettä ja alkaa jo hiljalleen parantua. Kipulääke on nyt syöty ja eläin alkaa olla oma pieni vilkas itsensä...

Kissan kipulääkkeet

Toinen asia sitten on kuinka saamme pissan hajun pois sohvasta. Olen pyyhkinyt sitä - ja lattiaa sohvan alla - Tolulla ja tiskiaineella, etikkavedellä ja hinkannut ja hangannut erinäisillä rievuilla ja räteillä. Ja kun sohvaan istahtaa, lemu tulee nenään. Uusi sohva olisi tietenkin ratkaisu, mutta tuntuu kamalalta laittaa muutoin hyvä sohva oisen takia pois... eikä tässä kyllä ole varaa sohvan ostoon muutenkaan, kohta työttömällä naisella.

Uusi presidentti on astunut virkaansa

Vakava tilanne meneillään. Mitä miettivät presidentit?

Valta on vaihtunut, luin jonkun lehden nettisivulta. Meillä on uusi presidentti Suomessa, tästä päivästä hänen nimensä on Sauli Väinämö Niinistö. Tarja Halonen siirtyy asumaan omaan kotiinsa ja elämään toisenlaista elämää. Onko suomalaisten kannalta tapahtunut jotakin mullistavaa? - Tuskin! Uusi valtiosääntö on nyt voimissaan ja maan presidentti on toinen mutta elämä toki jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Noin suurinpiirtein ainakin.

Presidentin vaihdos on hieno seremoniallinen tilaisuus. Punaisia mattoja, presidentin virka-auto Mercedez valtakunnan vaakunalla, eduskunta ja hallitus, presidenteistä puhumattakaan juhlatamineissaan. Presidentti Niinistöllä oli jopa hieno silinterihattu päässään - sellaista ei olekaan pitkiin aikoihin nähty. Luulenpa, että Ahtisaari ei sellaista käyttänyt; ei se hänelle ehkä olisi sopinutkaan - olisi voinut tulla koominen vaikutus. Niinistölle silinteri sopii oikein hyvin.

Katsoin tilaisuutta eduskunnassa ja sen ulkopuolella hetkisen ja ihmettelin kuinka paperinmakuisesti ja kuivasti asia viedäänkään läpi. Aivan kuin Niinistö olisi ollut kyllästyneen oloinen tilaisuudessa ja haluavan sieltä pian pois! Hän kuunteli osin Halosen ja Heinäluoman puheita, mutta oli kuin omissa ajatuksissaan. Mutta niin olivat he kaikki sillä aikaa kun joku muu luki paperista omaa puhettaan. Niin väistyvä presidentii, puhemies kuin uusi, virkaan astuva presidenttikin lukivat puheensa paperista katsomatta paljon muualle kuin nimenomaan näihin alhaalla käsissä oleviin papereihin. Vähän omituista - eikö heidänkin kannattaisi hiukan piristää tilaisuutta luontevammalla ja edes hiukkasen pirteämmällä otteella. AIvan valtavan vakavia olivat kaikki, oli hiukan hautajaismainen tunnelma. Vaikka oli kyseessä uuden presidentin "kruunajainen".

Kai me suomalaiset olemme oikeasti näin jöröä kansaa että juhlakin on kuin hautajainen!

Mietin, kuka oli puheet kirjoittanut ja miksei niitä oltu opeteltu ulkoa paremmin... Mutta ehkä se on näin tarkoitettu; lukihan Kekkonenkin aina puheet paperista ja Kekkonen on esikuva pitkälti vieläkin Suomessa - varsinkin politiikan kentillä.

Lehdet ovat vaihdosta pullollaan seuraavat viikot - keskittyen kukin omaan osa-alueeseensa tilaisuuden osalta. Puheiden sisällöstä naispuolisten henkilöiden pukeutumiseen kulkee kommentointi tulevina päivinä!

Joskus olisi kovasti mielenkiintoista tietää mitä presidentin avustajat tekevät, ihan konkreettisesti - ja millä lailla nyt vaikka viestintäavustajat toimivat kulisseissa.

Olisiko kovin mielenkiintoista olla siellä töissä? Ovatko kaikki työpaikat poliittisia tuollakin tasolla - vai hakijan osaamiseen, kompetenssiin liittyviä?

Voisikohan meikäläinen hakea johonkin työtehtävään tuonne presidentin kansliaan? Työasiat ovat mielessä kun se uusi työ pitäisi löytyä!

Roskisdyykkaus

Ruokaa - makaronilaatikkoa ihan omasta uunista.
Roskiksesta löytyi samaa ruokaa Saarioisten valmistama

Olen nähnyt artikkeleita ja kuunnellut ajankohtaiskeskusteluja siitä määrästä hyvää ruokaa jota ravintolat ja kaupat heittävät päivittäin roskiin. Se on aivan järkyttävä määrä - joissain ravintoiloissa jopa puolet kakesta ruuasta heitetään roskiin. Kotitaloudet ja laitoskeittiöt eivät paljoa huonommaksi jää; kaatopaikat täyttyvät ruuasta jota kukaan ei syö - samalla kun nälkäisiä ihmisiä on paljon.

Tämä on asia jolle oikeasti, aivan todellakin, pitäisi tehdä jotakin! Kauppojen täytyy täyttää hyllyt joka päivä runsaan ja täyden näköisiksi niin, että siellä käyvät ihmiset - asiakkaat - voivat valita haluamansa ja nähdä runsaasti tavaraa josta valita tuotteet jotka maksavat kassoilla. Se, että hyllyjen täytyy olla aina täysiä johtaa tietenkin siihen, että tuoretavaraa menee paljon vanhaksi - joka päivä täytyy siis kärrätä paljon tavaraa pois kaupasta. Tavallinen ihminen ajattelisi helposti, että tavara joka on kaupan mielestä vanhaa, on kuitenkin vielä aivan käyttökelpoista ja sen voisi siksi vaikka antaa ihmisille jotka eivät voi ostaa sitä rahalla - mutta eihän asia niin mene. Jos ruokaa alkaa jakaa ilmaiseksi, kuka sitä enää sitetn kohta rahalla ostaisi.

Kaupat pitävät poisheitettävää ruokaa omana omaisuutenaan jolle saa tehdä mitä haluaa - eli heittää pois. Kysymys on kuitenkin paljon suurempi, mielestäni. Eettiset ja ylipäätään oikeudenmukaisuus-asiat pitäisi saada paremmin osaksi päätöksentekoa - ei vain rahan ja sen kautta hankitun aseman jatkuvan vallan päätettäväksi. Kuka voi sanoa, että tietyt ihmiset ovat valtuutettuja tekemään mitä järjettömämpiä asioita koska ovat rahalla ostaneet oikeuden siihen? No, nykymaailma tietenkin näin sanoo ja tämän takaa - mutta onko se oikein???

Kun iso osa ruuasta heitetään pois, maksavat ihmiset siitäkin, niissä tuotteissa joita ostavat. On myös kamalaa ajatella, että esimerkiksi tuotantoeläimiä "tuotetaan" ja jalostetaan, syötetään ja niille kasvatetaan rehua ja niitä kuljetetetaan teuraaksi satojen kilometrien matkoja - ja niistä valtava osa päätyy sitetn jätteeksi roskalavoille. Mikä mieletön tuhlaus, mikä valtava kärsimyksen määrä eläinten osalta. Ekologinen katstrofihan tämä on myös, jos katsotaan asiaa vaikka koko Euroopan kannalta - tai globaalisti. Tähän voi keskustelun vilkastuttamiseksi kytkeä vielä edestakaisin kuljetettavat ruuat, esimerkiksi sei-kalan joka pyydetään Norjan vesiltä, lennätetään Aasiaan siivottavaksi, perattavaksi ja  pakattavaksi ja sitten ne lennätetetään taas takaisin Eurooppaan jossa ne taas sulattaan, pakataan paikallisiin tarpeisdiin sopiviksi - ja myydään kaupoissa ja tästäkin heitetään sitten lopulta iso osa roskalavalle. Lukitulle sellaiselle, varmasti...

Mieletön tilanne jota vielä pahentaa viimeinen myyntipäivä- systeemi jossa tuoteet meenvät käyttökelvottomiksi jollakin tietyllä kellonlyömällä, tiettynä päivänä. Jos esimerkiksi keksipaketissa on päivämäärä 25.2.2012 ei sitä enää voi sen jälkeen syödä. Tuote meni keskiyöllä huonoksi ja syömäkelvottomaksi! Tämä on tietenkin aivan idioottimaisen hölmö oletus - mutta ihmiset uskovat siihen ja kauppiaat noudattavat päivämäärä-sääntöä orjallisesti. Jos eivät noudata - joku kyllä huomaa sen ja asiasta tehdään valtava kohu-uutinen.

Näin on pari kertaa tapahtunutkin; iltapäivälehhdet hehkuttavat "petturikauppiasta" joka myy vanhaa ruokaa josta joku voi sairastua vakavasti....

Kaiken tämän kun tietää, ja tietää kuinka kallista ruuan hankkiminen on jopa ns normaalipalkkaiselle ihmiselle - puhumattakaan kaikista heistä joilla rahatilanne on huono kuten opiskelijat, monet eläkeläiset tai vaikkapa hyvin monet yksinhuoltajat. Monet heistä - varsinkin opiskelijoista - ovat alkaneet hakea ruokaa kauppojen takapihojen roskiksista. Mutta mikäpä onkaan näppärän kauppiaan vastaveto? No - hänpä lukitsee roskikset ja laittaa rauta-aidat roskalavojen ympärille, kameravalvonnan ja piikit aitojen päälle. Uskomatonta - että ihmiseteivät voi hakea roskalavoilta tavaraa joka on menossa pois heitettäväksi. MIKSI?
Omat lapseni ovat käyneet hakemassa ruokaa roskiksesta. Kävivät dyykkaamassa - löysivät viikonloppuna kaupan roskalavan joka ei ollut lukittu; siellä oli samana päivänä leivottua leipää, viinereitä ja vaikka mitä ruokaa - siisteissä ja puhtaissa pusseissa. Ne oli nakattu roskiin kun kauppa oli mennyt lauantaina kiinni ja nuoretolivat paikalla oikeaan aikaan. Kantoivat monen päivän ruuat muovipusseissa kotiin - näyttivät kännykkäkameralla otettuja kuvia ja kyllä ne saivat äidinkin ymmälleen. Aivan siistiä ja hyvää ruokaa suoraan hyllystä roskiin. Viileissä ja jogurteissa oli viimeinen myyntipäivä vasta tulevalla viikolla.

Lavalta löytyi myös aivan ehjä ja hyvän näköinen tuoli opiskelijan kämppään!

Äiti sairastaa

Olimme äidin kanssa eilen ostoksilla. Menimme autolla koska hän on heikkona ja kovin väsynyt sairastettuaan yli kolme viikkoa. Tänä aamuna hän oli huonovointinen ja kun tulimme metsätiekokouksesta - jka kesti yli 4 tuntia!! - hän oli entistä huonompana. Kuumetta 38 asteen hujakoilla ja yskä kuulostaa siltä kuin se tukisi keuhkojen syvimmistä sopukoista. Ei hyvä yli 80-vuotiaalle keuhkoahtaumapotilaalle jolla on astma, sepelvaltimotauti ja sydänvika.

Sisko on nyt äidin kanssa jo neljättä tuntia jonottamassa lääkärille päivystyksessä. Huolestuttaa.

Tässä kun odottelen mitä tapahtuu, kirjoittelen tänne hiukan tämän päivän juttuja. Veli heräsi jo ennen seitsemää ja meni valmistetlemaan metsätiekokouksta. Nämä ovat yleensä riitaisia kkouksia ja niissä käytetään kamalaa kieltä ja ollaan ylipäätään epäkohteliaita ja inhottavia; haukutaan uita ja huudellaan kommentteja pyytämättä puheenvuoroa jne. Nyt kokous meni suht ok; kesti tosiaan yli neljä tuntia ja jokainen asia piti käydä läpi juurta jaksain - muutama ihminen kyseenalaisti kaikki mitä hoitokunta esitti ja oli valmistanut.... Kateus ja kyttäysmentaliteetti ovat voimissaan, täytyy sanoa.

Olin luvannut hankkia ja tehdä ruuat poppoolle koska äiti on vuodepotilas. Tori ehti meni kiinni ennenkuin pääsin ostoksille joten menin seuraavaksi "parhaaseen" paikkaan eli suureen Prismaan. Huh. Kaikki lihat ja muukin tuoretavara ovat tiukasti muoviin kääritty ja lihatuoteet - äiti oli pyytänyt pihvilihaa - ovat kalliita ja laadultaan keskinkertaisia. Jos haluaa ostaa pihvilihaa, saa ostaa valmiiksi leikatut pihvit kahden pihvin muvipakkauksissa, styroksialustoilla. Eivät näyttäneet hyviltä, tosiaankaan. Sääli kun Prisma ja isot K-kauppojen vastaavat ovat valloittaneet maan - ne mainostavat valtavasti ja laatu on niissä kuitenkin korkeintaan keskinkertaista.

Ostin toiselle päivälle - valinnan kehnouden takia -kirjolohta josta tein siskon kanssa uunilohen muussin kera. Huomiselle hankittiin paahtopaistinpala. Verisessä tyhjiöpakatussa muovipussissa olevasta lihakimpaleesta ei kunnolla selvää saanut - ja tiedän, että jos äiti on yhtään voimissaan huomenna, hän kyllä kertoo miten huonoa lihaa saa jos menee suuriin marketeihin! No - voihan liha toisaalta olla ihan hyväkin; katsotaan!

Sillalla

Turha valitus pois! Ruokaa on ja katto pään päällä! Kaikki hyvin, tosissaan.

Kävin ruokailun jälkeen lapsen kanssa jääkiekkokaukalossa - hän luisteli ja ampui maaleja tunnin verran melkein tyhjällä ulkokentällä tässä vieressä ja minä tepsuttelin puiden katveessa!

Nyt on ilta ja kohta uutiset, sitten lotto. Nyt toivon toki lottovoittoa mutta ennenkaikkea sitä, että öiti paranisi ja tulisi pian kotiin!

Lomanen mummilassa - ihanaa!

Torstain ja perjantain olin luvannut lapselle yhteisiksi lomapäiviksi jo aikaa sitten; onhan nyt hänen hiihtolomansa ja olisi kiva tehdä jotain mukavaa yhdessä. Alkuviikolla lapsi on ollut kaverin synttäreillä ja yökylässä ja puuhaillut ulkona toisen kaverin kanssa. Se on mukavaa mutta itseäni harmittaa, kun oma työ ei näitä lasten asioita oikein huomioon ota; toisaalta on toki itsestä kiinni lähteekö vain ja jättää hommat - priorisoi. En ole osannut, en uskaltanut jättää isoja kokouksia käymätttä ja hommia tekemättä koululomien takia - ja vuosien ajan ovat omat lomapäivät jääneet pienemmiksi kuin laki sallii.

Kaksi päivää otan nyt kuitenkin lomaa ja lähden lapsen kanssa pois kotikuvioista!

Torstai-aamuna, eilen, heräsin jo ennen seitsemää laittamaa kaiken kuntoon, että päästään lähtemään mummilaan - ajomatka kestää kuitenkin useamman tunnin. No, kaikenlaista häslinkiä tuli aamuksi ja sitten olin melkein unohtaa jo pari viikkoa sitten sovitun keskustelun ammattiliiton työuranohjauksen kanssa. Onneksi hän soittti - tunnin keskustelu oli oikein hyödyllinen ja sain paljon vinkkejä niin CV:n tekemiseen kuin mistä voi hakea töitä.

Mummin luona oltiin juuri ja juuri valoisaan aikaan ja vietettiin kiva ilta.

Perjantaina on puuhapäivä - lupasin tehdä ruuan ja leipoa pullaa.

Perunanmyyjä torilla

Tulkaa syömään!

Käytiiin perinteiseen tapaamme kauppaostoksilla torilla, hallissa ja torilla ja juotiin kahvit torin kupeessa olevassa kivassa kahvilassa. Matikka-aika on lopuillaan mutta saatiin kuitenkin soppa-ainekset. Matikkakeitosta tuli hyvää vaikka olisi se voinut ehkä hiukan tuhdimpiliemistä olla! Vanhoissa resepteissä kehotetaan keittämään keitto alusta saakka maitoon mutta itse teen mieluusti ensin liemen ruodoista ja päästä. Lientä tuli ehkä liikaa. No - hyvää se oli!

Mustapekka-peli ja viinilasi - hmmm?

Illalla tuli veli käymään - hänkin metsäkokoukseen lauantaina matkaava. Pelattiin porukalla mustapekkaa kaksi erää! Hauskaa.

Huomenna lauantaina on metsäkokous ja iltapäiväksi keksin jonkun ruuan ja lupasin lettujakin paistaa. Äiti on ollut flunssassa melkein kuukauden ja yskä on taas lisääntymässä. Auttelen minkä pystyn.

Kiva olla tääällä!

Pomo sai hienon työn ja lumi muuttui rännäksi.

Lumet alkavat valua katoilta maahan, ja sehän onkin kovaa menoa se...

Meillä on nyt paljon erilaisia tilaisuuksia töissä joissa kerrotaan kuinka hieno firma tästä tuleekaan kunhan kaikki rönsyt on saatu karsittua pois ja organisaatio on jälleen kunnossa ja homma alkaa pelittää! Meitä ylimääräisiä rönsyjä pitää vain raahata perässä vielä muutamakin viikko koska lainsäädäntö vaaatii tiettyjä toimenpiteitä Suomessa ja monessa muussakin maassa - ihan tuosta noin vaan ei voi porukkaa panna pois vaikka se firmalle parasta olisikin.

Tänään yksi yläpuolellani istuvista johtajista halusi järjestää puhelun meille alaisille siltä varalta, että joku haluaisi purkaa sydäntään ja kysellä jotakin, miettiä kuinka menemme eteenpäin. Puhelu kesti puolisen tuntia - kysymyksiä ei tullut mainittavasti - meistä joka neljäs ja paikoin joka kolmas joutuu pian pihalle joten ihan kamalasti ei kysymyksiä tullut. Kaikki tietävät, että itse irtisanomisprosessista puhumattakaan nimistä ei voi vielä puhua. Ja mitä muuta me haluaisimme sitten kuulla? Esimiesten uusista vastuualueista?

Pomo itse kertoi iloisen hilpeästi, että hänelle oli tarjottu peräti kolmea työtä ja hän nyt sitten teki päätöksen - vaikka se tietenkin kolmen upean työn välillä ei helppoa ollutkaan. Hän saa johdettavakseen ison ja tärkeän ylsikön ja nyt hän on innosta soikeana odottamassa, että saa iskeä nyrket saveen ja aloittaa työt! Kunhan ensin....


Perjantaina avattu punaviinipullo.
Siitä voisi juoda lasillisen vielä -
liekö vielä hyvää, hmm.

Joskus tuntuu, että nimenomaan pomot ja keskijohto ovat niitä kamalampia ihmisiä. Ajattelemattomia ja omaan napaansa ehdottoman suurella ja upealla varmuudella tuijottavia. Joku aine nousee ylös päähän ja saa ihmisen käyttäytymään kuin kusipää ikään. I hate this person - today anyway. He elävät isojen pakkojensa ja hienojen titteleidensä maailmassa ja käsittelevät alaisiaan kuten alamaisia, tai kuten nyt palkollisten massaa on helppo tuolta korkeuksista käsitellä. Massana. Kertoilevat ulkomaanmatkoistaan ja mielikuvituksellisen hulppeista harrastuksistaan, purjehduksistaan - ja sitten toisessa lauseessa sanovat, että kustannuksia pitää karsia...

Saneerauksia ei useinkaan suunnata millään lailla johtoon joka on suurimmassa vastuussa myös firman epäonistuneista strategioista ja miinusmerkkisestä tuloksesta. Ehei, ei tietenkään. Ensimmäiseksi jaetaan johdon paikat siellä jo ennestään olevien kesken - ehkä otetaan mukaan yksi tai kaksi uutta potentiaalia ja samaten yksi tai kaksi siirtyy muualle "uusiin haasteisiin" - ja sitten aletaan rakentaa uutta, ketterämpää ja tehokkaampaa organisaatiota. Leikataan löysät ja turhat osat pois. Siirretään perushommat halpamaihin.

Olenko katkera? Kaipa hyvinkin. Ja kovin vihainen... Köyhä, vanha ja rumakin olen. En kukaan enkä mikään, oikeastaan.

Paska!

Jos menee alaspäin oma elämä niin menee lumikin katoilta--- hieno vertaus ja aasinsilta teemaan LUMI. Tuo kylmä ja kalsea luonnonelementti on kiusannut ihmisiä tänä(kin) talvena oikein kunnolla - ja nyt sitten olemme loskan keskellä liikenteessä, katoilta tulee vettä, lunta, jäätä.

Sitä tämmä on, elämä: kylmää kyytiä riittää.

Aloitin pienimuotoisen paaston tänään. Eilen oli laskiainen ja Mardi Gras - ainakin herkut pois ja pienempi määrä ruokaa voisi tehdä terää. Rahakin on kortilla niin veden ja teen juominen voi auttaa siihenkin vaivaan.