|
Luistelua Ateneumin ja Kansallisteatterin välissä |
Viikonloppuna naapurimaa sai uuden presidentin.
Vladimir Putin on valittu kolmannen kerran Venäjän presidentiksi - asia ei ole yhdellekään ihmiselle yllätys mutta tänään olivat vaalit ja nyt asia on ikäänkuin selvä. Suomen uusi presidentti astui virkaansa viime viikolla ja nyt Venäjälläkin on uusi mutta tuttu presidentti. Vaaleja tulee pian lisää kiinnostavissa, suurissa maissa - Ranska ja USA nyt näin ensimmäisenä mielessä.
Täällä oman elämän pyörteissä olemme puuhailleet puuhiamme kodin seinien sisäpuolella ja vähän ulkonakin. Sää on ollut mitä upein - sininen taivas, valkoiset hanget ja kirkas kevät-talven valo. Hankikelit.
Hiihtäminen olisi ollut kivaa - mutta jäipä nyt ladulle menemättä. Valitettavasti. Kaikkea ei ehdi - mutta yritän vielä päästä ladulle näiden lumien aikaan.
|
Tammen lähtöasetelma |
Kävimme ulkosalla lapsen kanssa muutoin - sisällä puuhailimme kaikenlaista niin ikään. Ostettiin perjantaina porsaan savupotka ja keitettiin hyvä hernekeitto. Ostettiin myös kaupasta pienin mahdollinen kaalinpää; se painoi hiutusen yli kolme kiloa - valtavia ovat! Marsut syövät kaalista suuren osan. Noin kolmanneksesta kaalia tein kaalipataa. Haisee vahvalta - varsinkin jäähtyneenä - mutta maistuu hyvältä. Molemmat ruuat saavat vatsan kuplimaan joka on tietenkin hiukkasen hankalaa....
Pelattiin tammea. Lapsi haluaa pelata shakkia mutta valitettavasti olen huono tuossa pelissä joten olemme pelanneet tutumpaa peliä, tammea. Lupasin, että pelataan shakkia vaikka ensi viikonloppuna. Suurin syy miksi emme siihen ryhtyneet nyt on aika. Yhteen peliin menee varmasti pari tuntia vähintään... Meni tammeenkin aikaa - sekin vaatii keskittymistä ja ajattelua!
Kävin kahden lapseni kanssa Ateneumissa Helsingissä katsomassa ruotsalaisen Carl Larssonin suurta näyttelyä - lähes yhtä kauan viihdyttiin toki myös kolmoskerroksen suomalaisia suurteoksia ihailemassa. Lapsen suruksi
Taistelevat metsot oli matkustelemassa - se on vierailukäynnillä Rovaniemellä joten sitä emme nähneet siis ollenkaan!
Museoon oli rakennettu Carl Larssonin kotia muistuttava leikkipajan tapainen tila - lapsi siitä kovasti tykkäsi. Hän kiersi kyllä muutoinkin kiinnostuneena näyttelyalueita ja katseli tauluja. Meillä oli siellä ihan mukavaa - vaikka lopussa tulikin pieni kärhämä kun lapsi ei saanut "matkamuistoa" kaupasta... Olisi halunnut
pääkallon muotoisen valkoisen pyyhekumin. Äidiltä oli rahat loppu... Ja se kumi oli kamala!
Vietimme museossa nelisen tuntia - enempää emme jaksaneet siellä olla vaikka osa tauluista jäikin vähemmälle huomiolle kuin olisivat ansainneet.
|
Potilas kaulurissaan, unten mailla |
Pikku-kissa alkoi pissailla sisälle ja ainut tapa saada asia järjestykseen oli tilata aika leikkaukseen.... Se tapahtui keskiviikkona ja pikku-kisu onkin sen jälkeen ollut aika lailla potilaana. Nukkuu paljon, on ihan repo rankana. Iso leikkaus se onkin - maha auki ja lisääntymiselimet pois. Äitinä ja naisena asia koskee - mutta pissailevaa kissaa emme voi mitenkään pitää kotona. Se saa kipulääkettä ja alkaa jo hiljalleen parantua. Kipulääke on nyt syöty ja eläin alkaa olla oma pieni vilkas itsensä...
|
Kissan kipulääkkeet |
Toinen asia sitten on kuinka saamme pissan hajun pois sohvasta. Olen pyyhkinyt sitä - ja lattiaa sohvan alla - Tolulla ja tiskiaineella, etikkavedellä ja hinkannut ja hangannut erinäisillä rievuilla ja räteillä. Ja kun sohvaan istahtaa, lemu tulee nenään. Uusi sohva olisi tietenkin ratkaisu, mutta tuntuu kamalalta laittaa muutoin hyvä sohva oisen takia pois... eikä tässä kyllä ole varaa sohvan ostoon muutenkaan, kohta työttömällä naisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti