Ihana viikonloppu, kaiken kaikkiaan! Upea sää ja ruska vielä maisemassa – ei niin uhkeana kuin joskus mutta kyllä näyttävät luonto ja tien posket upeilta vielä! Yöpakkasia ei ole kunnolla ollut joten monet kukatkin ovat vielä uhkean näköisiä – arka krassikin.
 |
| Orvokit ja krassit: tuoksuvat ihanaiset äidin kerääminä vaasissa. |
Kirjoittelen viikonlopun puuhista ja ajatuksista huomenissa mutta aloitan kertomalla pari sanaa käsityötilanteesta; olen juuri ajanut reilun kolmen tunnin reissun äidin luota. Tie oli hyvä, liikennettä vain nimeksi – mutta aikaahan tuossa meni. Kuuntelin radiota ja osin Karin Alvtegenin kirjaa Skugga äänikirjana – aika ankea ja jotenkin masentava stoori, ainakin vielä nyt kun olen kuunnellut kolme CD-levyä yhdeksästä. Levyllä kirjailijalukee tekstit itse; se antaa lisäarvoa tarinalle, mielestäni. Ensimmäiset kaksi levyä jotka kuuntelin menomatkalla saivat oman mielen siihen kurjaan, masentavaan aikaan jonka mieluiten unohtaisin ja jonka olen parkkeerannut jonnekin mielen syviin sopukoihin: avioeroa edeltänyt kaamea aika kaikkine ongelmineen, suruineen… koko se kamala paketti joka näköjään on isona möykkynä jossain vielä. Uhhuh. Oli pakko keskeyttää kuunteleminen; tuli aika nuiva olo.
Kolmas levy vei tarinaa eteenpäin mutta ei ole kirja mikään iloinen tai pirteä tarina, eipä todellakaan. Katsotaan, saanko kuunneltua sen loppuun - uskon niin. Olen aika allerginen tarinoille jotka vain syväkyntävät kurjuudessa ja kaiken kurjan ytimessä.
 |
| Tiskirätit juuri niin lepsun näköisinä kuin miltä ne tuntuivat! |
Käsitöistä siis: sain siskolle kaksi tiskirättiä valmiiksi ja pienen lahjapussin odottamaan hänen käyntiään viikon päästä äidin luona. Neuloin vaaleanpunaisen ja vaaleanvihreän tiskirätin 3.5 numeron puikoilla. Aikaisemmin olen virkannut samasta bambu-langasta kaksi rättiä; ne ovat paremmat – jämäkämmät ja sievemmät. Viimeksi mainitut olen antanut äidille; hän pitää niistä kovin; toimivat kuulemma hyvin tehtävässään. Kokemus on siis saatu ja tässä kirjattuna: omatekoiset toimivat ostorättejä paremmin ja ovat nätimpiä. Käsityötekniikoista virkattu on parempi kuin neulottu.
Jatkan pikkukäsitöiden tekoa: aloitan kirjolapaset johon piilotan toiseksi väriksi sen oranssinkirjavan langan – pääväriksi otan metsänvihreän. Sitten pinkki tiskirätti itselle ja a vot hyvä tulee! Sitten on jo pakko saada ne keskeneräiset neulepuserot vihdoin valmiiksi.
Lisää jutustelua huomenna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti