Juna älä jätä

Mihin juna menee? Hyppäänkö kyytiin, pääsenkö mukaan?

Kun yksi juna jättää, toiseen ehtii.
Aina tulee uusia junia. Vai tuleeko? Olen tänään saavuttanut yhden pysäkin elämässäni. Jäin junasta asemalle enkä tiedä mitä nyt pitäisi tehdä. Minua ei enää haluttu matkustajaksi siihen junaan - ja olin kai itsekin vähän siihen kyllästynyt, jos rehellisiä ollaan. Nyt olen tullut risteykseen, pudonnut yhdestä junasta ja seison tumput suorina ja mietin mihin suuntaan on mentävä. Mihin junaan voisi kyytiin pyrkiä ja mihin menevä juna kyytiin ottaisi. Vai jäänkö tähän, lähdenkö kävelemällä etsimään jotain viisautta elämäelle?

En tiedä, en todella tiedä.

Tämä on se päivä jota olen pelonsekaisesti odotellut. Ehän tämä päivä poikkea muista päivistä muutoin kuin minun omassa päässäni - samanlaiselta se näyttää kuin eilinen tai joku viime viikon päivä. Tai viime vuoden tai kymmenen vuotta sitten ollut päivä. Mutta ei kuitenkaan, minulle ja aika monelle muulle joka on samassa tilanteessa kuin minä - työttömyys alkaa tänään. Palkka ei enää juokse, päiviksi ei ole töitä.

Eilen Nokia ilmoitti hillittömästä määstä uusia irtisanottavia ihmisiä. 10.000 ihmistä saa lähteä. Suomenkin työmarkkinoilla on nyt tuhansia ja taas tuhansia hyvän koulutuksen saaneita ihmisiä vailla työtä. Minä olen vain yksi siinä joukossa - kaikki me haluamme tehdä vielä töitä. Tai ei ihan kaikki; jotkut eivät edes hae tai etsi työtä. Suurin osa kuitenkin.

Mistä saa työtä tässä tilanteessa kun koko Euroopan tilanne vaikuttaa uutisisa lukiessa aika masentavalta. Espanja on kaatumaisillaan, kohta myös Italia. Tai pankithan siellä kaatuvat mutta nyt kun raha on määräävin tekijä kaikessa, puhutaan maan kaatumisesta vaikka pankit yskivät - silti pankinjohtajat voivat ihan kivasti ja rahaa tuntuu olevan tuhlattavaksi asti. Kuka katsoisi mihuin kaikki ne pankkeihin pumpatut miljardir ihan oikeasti joutuvat? Siitä ei kukaan uutisoi mitään. Velkojen maksuun... Ahaa - mutta minkä velkojen, kenelle?

Kreikka on tosi huonossa jamassa ja siellä pidetään viikonloppuna vaalit - mitä sitten? Syyria on sisällissodassa, Egyptissä on jotain häsellystä taas.

Nokialla menee surkeasti; firman kaatumisesta puhutaan joka paikassa. Nokia kaatuu, Kreikka kaatuu... Työttömiä tulee lisää. Kuka kaiken hoitaa kuntoon? Meitä työtä vailla olijoita on paljon - saammeko auttaa?

----
Uutisissa kerrotaan maailman katastrofeista, isommista ja pienemmistä. Itse en jaksa nyt uutisia paljoa seurata - yritän saada oman perheeni tilanteen parempaan jamaan. Aloitan yhden työhakemuksen kirjoittamisen - ja sanon hyvästit tälle pöiväkirjablogille. Heippa - oli kiva kirjoitella tänne.

Kaksi vuotta ja kaksi viikkoa on mennyt näillä tantereilla. 332 tekstiä on kirjoitettu. Yksi on vielä julkaisematta, hautajaisista. Se oli liian kova asia kirjoitettavksi. On vieläkin.

Ehkä palaan joskus - ehkä en.

So long!