 |
| Terapiaa ja paluuta alkukantaisille juurille: neulotaan lämmikettä perheelle. |
Millään ei jaksaisi, haluaisi kuulla enää yhtään kamalaa uutista mmaailmalta. Kunpa saisi elää vaikka kuinka valheellisessa turvallishenkisessä elämännurkassaan hetkisen, ajatella että kaikki on hyvin - kun itse elää elämää johon ei väkivalta eikä maailman hirveydet yllä.
Uutisissa harkutellaan AKT:n käsittämättömästä tilanteesta joka päivä uusiin irtisanomisuutisiin ja lasten ja nuorten hyväksikäyttötapauksiin, kerrotaan kamalista ampumavälikohtauksista ja tappamisista Afganistanista Syyriaan. Tänään oli eti aamulla uutisissa ihan kamala auto-onnettomuus Sveitsissä jossa kuoli parikymmentä ihmistä, suurin osa hiihtolomalaisia lapsia. Sydän kääntyy tuskasta ympäri kun ajattelee noiden lasten läheisiä.
 |
| Syvennytään neuleen kuvioihin ja kuunnellaan musiikkia |
Sota on aina kamalaa - paitsi heille jotka sitä haluavat - syistä jotka eivät yllä ymmärryksen tasolle tavallisen pulliaisen päässä eikä mielessä. Sotilas ampuu syyttömiä sänkyihinsä. Sotilaat ampuvat kokonaisia kaupunkeja hajalle, polttavat ihmisiä elävältä, kiduttavat.... Ampuvat journalistit poteroihinsa että sodan hirveyksistä ei kerrottaisi maailmalle.
Suomessa on aloitettu jälleen kaivostoimitaa tavoitteena kaivaa rikkauksia ja rikastuttaa omistajia, työllistää. Annetaan lupia niitä hakeville yrityksille tarkemmin tutkimatta taustoja ja miettimättä seurannaisvaikutuksia. Niinpä nyt kaivetaan kultaa, möyhitään maata ja kaivetaan uraanista lähtien mitä maasta irti lähtee. Maa ja luonto saastuvat, maisema raiskattan ja tuhotaan - mutta mitäs siitä kun näin saadaan parille sadalle ihmiselle töitä ja pari kansanivälistä yritystä saa rahaa jaettavaksi omistajilleen.
Raha on kuningas ja Jumala ja millään muulla ei ole mitään väliä, ei pienintäkään. Poliitikot - huhuu: eikö yhtään kirpaise? Vai olivatko saadut hyödyt niin hyviä että tämäkin piti tehdä? Millä oikeastaan on väliä? Onko meitä ihmisiä vain liikaa ja alamme tuhota itseämme ja maailmaamme kunnes kaikki loppuu?
Suomessa niinkuin muuallakin on meneillään ahneiden ja häikäilemättömien ihmisten valtakausi. Niin poliitikot kuin yritysjohtajat veisaavat samaa taloudellisen kasvun, rahan ja vaurauden ylistystä - muuta ei yksinkertaisesti nähdä.
Maailma on sairas!
Jos ei tämä mitään muuta opeta niin itselleni ainakin sen, että kannattaa olla onnellinen ja iloinen niin kauan kun on elämää ja terveyttä! Kun ei voi suuriin asioihin mitenkään vaikuttaa ja maailman meno on kamalaa katsottavaa . voi käpertyä omaan maailmaansa ja yrittää etsiä onnenhiput pienestä.
Nyt itse ainakin tiedän, että tänään vietän aikaani oman lapseni kanssa, pelataan vaikka tammea ja käydään kävelyllä. Jutellaan eläimistä ja läksyistä, musiikkiesityksestä ja kirjasta joka lainattiin kirjastosta viime viikolla. Tehdään yhdessä miilunpolttajan spagettia ja syödään sitä rauhassa, nautiskellen.
Soitetaan mummille ja jutellaan hänen kanssaan. Ollaan iloisia ja eletään kun olemme kiinni elämässä, vielä.
Elämä on lyhyt ja mitä vain voi tapahtua, milloin vain. Tänään minulla on kolme tervettä lasta ja olen itsekin terve. Meillä on koti ja ulkona on kaunis ilma, talitintti laulaa ikkunan takana puun oksalla. Eikö tämä ole onnea, pientä ja puhdasta? On se. Ei se sen kummempaa ole - tähän ei tarvita rahaa eikä muutakaan suurta tai ihmeellistä. Vain meidän perhe. Koti.
Huomenna kaikki voi olla toisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti